Lähdekoodi sivulle Aasia

{{Maanosa
 | nimi                = Aasia
 | kuva                = Asia_(orthographic_projection).svg
 | kuvateksti          = 
 | leveys              = 
 | pinta-ala           = 44&nbsp;579&nbsp;000
 | väkiluku            = 4&nbsp;641&nbsp;055&nbsp;000<!-- https://population.un.org/wpp/DataQuery/ Region=Asia / Both sexes combined -->
 | väestötiheys        = 100
 | valtioita           = 48 ([[Luettelo valtioista maanosan mukaan#Aasian valtiot|luettelo valtioista]])
 | kielet              = 
 | aikavyöhyke         = UTC+2 &ndash; UTC+12
 | suurimmat kaupungit = 
}}

'''Aasia''' on [[maa]]pallon suurin [[maanosa]] niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Sen pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, mikä tarkoittaa 29,4&nbsp;prosenttia maapallon maapinta-alasta ja 8,6&nbsp;prosenttia kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu vähän yli 4,6 miljardia ihmistä eli yli 60&nbsp;prosenttia maailman väestöstä.

Maanosan nimi tulee [[Antiikin Kreikka|antiikin kreikkalaisilta]], jotka käyttivät nimeä [[Anatolia]]n alueesta. [[Uskonto|Valtauskonnot]] ovat [[islam]], [[buddhalaisuus]] ja [[hindulaisuus]].

Aasiassa sijaitsee maailman korkein vuoristo [[Himalaja]]. [[Keski-Aasia]] on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, mutta Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Pohjoisen [[Siperia]]ssa on laaja havupuumetsäalue.

== Luonnonmaantiede ==

=== Pinnanmuodot ja geologia ===
[[Tiedosto:Two-point-equidistant-asia.jpg|thumb|[[Nasa]]n satelliittikuvista koottu projektio Aasiasta.]]
Aasia on [[Aasian geologia|geologisesti]] hyvin aktiivinen maanosa, ja siellä on laajalti vuoristoja ja vulkaanisia alueita. Aasian ja koko maailman korkein vuoristo on Himalaja. Sen pohjoispuolella on [[Tiibetin ylänkö]], joka on maailman korkein ylänkö. [[Indonesia]]ssa on vulkaaninen kaari sekä [[Japani]]ssa ja [[Filippiinit|Filippiineillä]] tulivuorijonoja. Aasiassa on myös maailman vanhinta kallioperää, varsinkin Intian ja [[Arabian niemimaa|Arabian]] niemimailla sekä Siperiassa.<ref name="geographica-144">''Geographica'' 2000, s. 144.</ref>

Aasiassa on 19 suurta virtaa, joiden pituus on vähintään 2&nbsp;500 kilometriä. Pisimpiä jokia ovat [[Jangtse]], [[Keltainenjoki]], [[Indus]], [[Ganges]] ja [[Mekong]].<ref name="geographica-144" />

=== Ilmasto ja kasvillisuus ===
Aasia voidaan jakaa ilmastollisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasian kosteaan [[monsuuni]]vyöhykkeeseen sekä kuivaan tai puolikuivaan Keski-Aasiaan. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Himalajalla ja Keski-Aasian vuoristoissa talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, jossa kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä.<ref name="geographica-144" />

Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa on trooppisia sademetsiä, jotka on tosin suurimmaksi osaksi hakattu. Subtrooppista Itä-Aasiaa peittävät osin ikivihreät lehtipuumetsät. Pohjoisempana on kesävihantia lehtimetsiä. [[Tiibetin ylänkö]] on lähes puutonta [[tundra]]a. Vähäsateisia alueita peittävät ruohostot, ja Intian sekä [[Thaimaa]]n ylängöillä on trooppista ruohostoa. Keski-Aasian puolikuivat alueet ovat lauhkean vyöhykkeen ruohostoa.<ref name="geographica-144" /> Siperiassa on laaja havupuumetsikköalue [[boreaalinen vyöhyke|taiga]].<ref>''Geographica'' 2000, s. 273.</ref>

=== Luonto ja luonnonvarat ===
Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä elää paljon sellaisia eläimiä, joita ei muualla tavata. Lisäksi Aasian alueella on maaperässä runsaasti [[mineraali|mineraaleja]] ja arvometalleja. [[Persianlahti|Persianlahden]] ympärillä ovat maailman runsaimmat maaöljyesiintymät. Kiinalla on enemmän vesivoimavaroja kuin millään muulla maailman maalla, jopa kaksi kertaa enemmän kuin Venäjällä. Hiilivarantojen suhteen Venäjä ja Kiina kuuluvat maailman suurimpiin.

<gallery mode="packed" widths="150" heights="150">
Kuva:Naadam rider 2.jpg|Aroa Mongoliassa.
Kuva:Nepal 2018-03-27 (40012222680).jpg|Himalajaan kuuluva maailman korkein vuori [[Mount Everest]].
Kuva:The Great Wall of China at Jinshanling-edit.jpg|[[Kiinan muuri]] sijaitsee vuoristoisessa maastossa.
Kuva:Ha Long Bay in 2019.jpg|[[Halonginlahti]] Vietnamissa.
</gallery>

== Aasian valtiot ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Aasian maista asukasluvun mukaan]]}}
{| class="wikitable"
|- bgcolor="#ECECEC"
! Maa tai alue
! Pinta-ala<br />(km²)
! Asukasluku<br />
! Väestötiheys<br />(as./km²)
! Pääkaupunki
!Valtiomuoto
!Viralliset kielet
!Valuutta
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Keski-Aasia]]''':
| align="left" style="background:#eee;" | '''3 994 400'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''59 969 284'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''15'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
|-
| {{Kazakstan}}<small><br>[[Kazakstan]] sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. [[Ural (joki)|Ural-joen]] läntinen osa kuuluu [[Eurooppa|Eurooppaan]]. </small><br/>
| 2&nbsp;717&nbsp;300
| 15&nbsp;185&nbsp;844
| 5,6
| [[Astana]]
|tasavalta
|[[kazakin kieli|kazakki]], [[venäjän kieli|venäjä]]
|[[Kazakstanin tenge]]
|-
| {{Kirgisia}}
| 198&nbsp;500
| 4&nbsp;753&nbsp;003
| 24,0
| [[Biškek]]
| tasavalta
|[[Kirgiisin kieli|kirgiisi]], [[venäjän kieli|venäjä]]
|[[Kirgisian som]]
|-
| {{Tadžikistan}}
| 143&nbsp;100
| 6&nbsp;863&nbsp;752
| 48,0
| [[Dušanbe]]
|tasavalta
|[[Tadžikin kieli|tadžikki]], [[venäjän kieli|venäjä]]
|[[Tadžikistanin somoni]]
|-
| {{Turkmenistan}}
| 488&nbsp;100
| 4&nbsp;603&nbsp;244
| 9,4
| [[Ašgabat]]
|tasavalta
|[[turkmeenin kieli|turkmeeni]]
|[[Turkmenistanin manat]]
|-
| {{Uzbekistan}}
| 447&nbsp;400
| 25&nbsp;563&nbsp;441
| 57,0
| [[Taškent]]
|tasavalta
|[[uzbekin kieli|uzbekki]]
|[[Uzbekistanin som]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Itä-Aasia]]''':
| align="left" style="background:#eee;" | '''11&nbsp;794&nbsp;122'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''1&nbsp;537&nbsp;965&nbsp;377'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''130,4'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
|-
| {{Japani}}
| 377&nbsp;835
| 127&nbsp;433&nbsp;494
| 337,0
| [[Tokio]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[japanin kieli|japani]]
|[[Japanin jeni]]
|-
| {{Kiina}}
| 9&nbsp;596&nbsp;960
| 1&nbsp;313&nbsp;974&nbsp;000
| 140,9
| [[Peking]]
|kansantasavalta
|[[mandariinikiina]]
|[[Renminbi]]
|-
| {{Korean demokraattinen kansantasavalta}}
| 120&nbsp;540
| 22&nbsp;224&nbsp;195
| 182,0
| [[Pjongjang]]
| kansantasavalta
|[[korean kieli|korea]]
|[[Pohjois-Korean won]]
|-
| {{Korean tasavalta}}
| 98&nbsp;480
| 48&nbsp;422&nbsp;644
| 492,0
| [[Soul (kaupunki)|Soul]]
|tasavalta
|[[korean kieli|korea]]
|[[Etelä-Korean won]]
|-
| {{Mongolia}}
| 1&nbsp;564&nbsp;116
| 2&nbsp;791&nbsp;272
| 1,8
| [[Ulan Bator]]
|tasavalta
|[[mongolian kieli|mongoli]]
|[[Mongolian tugrik]]
|-
| {{Taiwan}}
|36&nbsp;191
|23&nbsp;119&nbsp;772
|639
|[[Taipei]]
|tasavalta
|[[mandariinikiina]]
|[[Uusi Taiwanin dollari]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Pohjois-Aasia]]''':
| align="left" style="background:#eee;" | '''17&nbsp;075&nbsp;400'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''142&nbsp;200&nbsp;000'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''26,8'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
|-
|{{Venäjä}}<small><br>[[Venäjä]] sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. [[Ural (vuoristo)|Ural-vuoristo]]n läntinen osa kuuluu [[Eurooppa]]an.</small><br/>
| 17&nbsp;075&nbsp;400
| 142&nbsp;200&nbsp;000
| 26,8
| [[Moskova]]
| liittotasavalta
|[[venäjän kieli|venäjä]]
|[[Venäjän rupla]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Kaakkois-Aasia]]''':
| align="left" style="background:#eee;" | '''3&nbsp;520&nbsp;125'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''586&nbsp;254&nbsp;917'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''166,5'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
|-
| {{Brunei}}
| 5&nbsp;770
| 343&nbsp;653
| 61,0
| [[Bandar Seri Begawan]]
|absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta
|[[malaijin kieli|malaiji]]
|[[Brunein dollari]]
|-
| {{Filippiinit}}
| 300&nbsp;000
| 89&nbsp;469&nbsp;000
| 300,0
| [[Manila]]
|tasavalta
|[[filipino]], [[englannin kieli|englanti]]
|[[Filippiinien peso]]
|-
| {{Indonesia}}
| 1&nbsp;919&nbsp;440
| 245&nbsp;453&nbsp;000
| 134,0
| [[Jakarta]]
|tasavalta
|[[indonesian kieli|indonesia]]
|[[Indonesian rupia]]
|-
| {{Itä-Timor}}
| 14&nbsp;609
| 1&nbsp;040&nbsp;880
| 69,0
| [[Dili]]
|tasavalta
|[[Tetumin kieli|tetum]], [[Portugalin kieli|portugali]]
|[[Yhdysvaltain dollari]]
|-
| {{Kambodža}}
| 181&nbsp;040
| 13&nbsp;363&nbsp;421
| 72,5
| [[Phnom Penh]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[khmerin kieli|khmer]]
|[[Kambodžan riel]]
|-
| {{Laos}}
| 236&nbsp;800
| 6&nbsp;217&nbsp;141
| 24,0
| [[Vientiane]]
| kansantasavalta
|[[laosin kieli|lao]]
|[[Laosin kip]]
|-
| {{Malesia}}
| 329&nbsp;758
| 26&nbsp;207&nbsp;102
| 78,0
| [[Kuala Lumpur]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[Malaijin kieli|malaiji]]
|[[Malesian ringgit]]
|-
| {{Myanmar}}
| 678&nbsp;500
| 50&nbsp;700&nbsp;000
| 62,0
| [[Naypyidaw]]
|liittotasavalta (sotilasjuntta)
|[[burman kieli|burma]]
|[[Myanmarin kyat]]
|-
| {{Singapore}}
| 648
| 4&nbsp;425&nbsp;720
| 6&nbsp;724,0
| Singapore
|tasavalta
|[[englannin kieli|englanti]], [[mandariinikiina]], [[malaijin kieli|malaiji]] ja [[tamilin kieli|tamili]]
|[[Singaporen dollari]]
|-
| {{Thaimaa}}
| 514&nbsp;000
| 64&nbsp;632&nbsp;000
| 126,0
| [[Bangkok]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[thain kieli|thai]]
|[[Thaimaan baht]]
|-
|-
| {{Vietnam}}
| 329&nbsp;560
| 84&nbsp;403&nbsp;000
| 259,0
| [[Hanoi]]
|tasavalta
|[[vietnamin kieli|vietnam]]
|[[Vietnamin đồng]]
|-
| style="background:#eee;" | '''[[Etelä-Aasia]]''':
| align="left" style="background:#eee;" | '''5&nbsp;131&nbsp;704'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''1&nbsp;489&nbsp;335&nbsp;518'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''290,2'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
|-
| {{Afganistan}}
| 647&nbsp;500
| 28&nbsp;717&nbsp;213
| 43,0
| [[Kabul]]
|tasavalta
|[[pašto]], [[darin kieli|dari]]
|[[Afganistanin afgaani]]
|-
| {{Bangladesh}}
| 147&nbsp;570
| 153&nbsp;546&nbsp;901
| 1&nbsp;040,5
| [[Dhaka]]
|kansantasavalta
|[[bengalin kieli|bengali]]
|[[Bangladeshin taka]]
|-
| {{Bhutan}}
| 38&nbsp;394
| 682&nbsp;321
| 17,8
| [[Thimphu]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[Dzongkhan kieli|dzongkha]]
|[[ngultrum]]
|-
| {{Intia}}
| 3&nbsp;287&nbsp;590
| 1&nbsp;095&nbsp;351&nbsp;995
| 329,0
| [[New Delhi]]
| liittotasavalta
|[[hindi]], [[Englannin kieli|englanti]] ja [[Luettelo Intian kansallisista kielistä|22 kansallista kieltä]]
|[[Intian rupia]]
|-
| {{Malediivit}}
| 300
| 341&nbsp;106
| 1&nbsp;171,0
| [[Malé]]
| tasavalta
|[[Divehin kieli|divehi]]
|[[Malediivien rufiyaa|Rufiyaa]]
|-
| {{Nepal}}
| 140&nbsp;800
| 25&nbsp;284&nbsp;463
| 184,0
| [[Kathmandu]]
|liittotasavalta
|[[nepalin kieli|nepali]]
|[[Nepalin rupia]]
|-
| {{Pakistan}}
| 803&nbsp;940
| 165&nbsp;804&nbsp;000
| 213,0
| [[Islamabad]]
|islamilainen tasavalta
|[[urdu]], [[englannin kieli|englanti]]
|[[Pakistanin rupia]]
|-
| {{Sri Lanka}}
| 65&nbsp;610
| 19&nbsp;607&nbsp;519
| 298,0
| [[Kotte|Sri Jayewardanapura-Kotte]]
|tasavalta
| [[tamilin kieli|tamili]], [[sinhali]]
|[[Sri Lankan rupia]]
|-
| style="background:#eee;" | '''Länsi-Aasia eli [[Lähi-itä]]'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''6&nbsp;234&nbsp;892'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''349&nbsp;925&nbsp;394'''
| align="left" style="background:#eee;" |'''56,1'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
|-
| {{Arabiemiirikunnat}}
| 88&nbsp;880
| 4&nbsp;496&nbsp;000
| 64,0
| [[Abu Dhabi]]
|liittovaltio
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Yhdistyneiden arabiemiirikuntien dirhami|dirhami]]
|-
| {{Armenia}}
| 29&nbsp;800
| 3&nbsp;326&nbsp;448
| 112,0
| [[Jerevan]]
|tasavalta
|[[armenian kieli|armenia]]
|[[Armenian dram]]
|-
| {{Azerbaidžan}}<small><br>[[Azerbaidžan]] sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja [[Eurooppa|Euroopassa]], jotka [[Etelä-Kaukasia]]n niemimaa erottaa toisistaan.</small><br/>
| 86&nbsp;600
| 7&nbsp;868&nbsp;385
| 90,0
| [[Baku]]
|tasavalta
|[[azerin kieli|azeri]]
|[[Azerbaidžanin manat]]
|-
| {{Bahrain}}
| 665
| 739&nbsp;000
| 987,0
| [[Manama]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Bahrainin dinaari]]
|-
| {{Egypti}}<small><br>[[Egypti]] sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi [[Afrikka|Afrikassa]]. [[Siinai]]n niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan.</small><br/>
| 1&nbsp;001&nbsp;450
| 80&nbsp;471&nbsp;869
| 77
| [[Kairo]]
|tasavalta
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Egyptin punta]]
|-
| {{Georgia}}<small><br>[[Georgia]] sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja [[Eurooppa|Euroopassa]], jonka [[Etelä-Kaukasia]]n niemimaa erottaa toisistaan.</small><br/>
| 69&nbsp;700
| 4&nbsp;661&nbsp;473
| 67,0
| [[Tbilisi]]
| tasavalta
|[[georgian kieli|georgia]]
| [[Georgian lari]]
|-
| {{Irak}}
| 437&nbsp;072
| 24&nbsp;001&nbsp;816
| 55,0
| [[Bagdad]]
| tasavalta
|[[arabian kieli|arabia]], [[Kurdin kieli|kurdi]]
|[[Irakin dinaari]]
|-
| {{Iran}}
| 1&nbsp;648&nbsp;195
| 68&nbsp;688&nbsp;000
| 42,0
| [[Teheran]]
| islamilainen tasavalta
|[[persian kieli|persia]]
|[[Iranin rial]]
|-
| {{Israel}}
| 20&nbsp;991
| 7&nbsp;026&nbsp;000
| 303,0
| [[Jerusalem]]
| parlamentaarinen demokratia
|[[heprea]], [[arabian kieli|arabia]]
|[[Uusi Israelin sekeli]]
|-
| {{Jemen}}
| 527&nbsp;970
| 20&nbsp;727&nbsp;063
| 39,0
| [[Sanaá]]
| tasavalta
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Jemenin rial]]
|-
| {{Jordania}}
| 92&nbsp;300
| 5&nbsp;153&nbsp;378
| 48,0
| [[Amman]]
|perustuslaillinen monarkia
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Jordanian dinaari]]
|-
| {{Kuwait}}
| 17&nbsp;820
| 2&nbsp;041&nbsp;961
| 115,0
| [[Kuwait (kaupunki)|Kuwait]]
| emiraatti
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Kuwaitin dinaari]]
|-
| {{Kypros}}
| 9&nbsp;250
| 717&nbsp;657
| 112,0
| [[Nikosia]]
|tasavalta
|[[kreikan kieli|kreikka]], [[turkin kieli|turkki]]
|[[euro]]
|-
| {{Libanon}}
| 10&nbsp;452
| 3&nbsp;826&nbsp;018
| 358,0
| [[Beirut]]
| tasavalta
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Libanonin punta]]
|-
| {{Oman}}
| 212&nbsp;460
| 3&nbsp;001&nbsp;583
| 14,0
| [[Masqat]]
| sulttaanikunta
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Omanin rial]]
|-
| {{Qatar}}
| 11&nbsp;437
| 885&nbsp;359
| 75,0
| [[Doha]]
| monarkia
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Qatarin rial]]
|-
| {{Saudi-Arabia}}
| 2&nbsp;218&nbsp;000
| 24&nbsp;293&nbsp;844
| 12,0
| [[Riad]]
| monarkia
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Saudi-Arabian rial]]
|-
| {{Syyria}}
| 185&nbsp;180
| 17&nbsp;585&nbsp;540
| 93,0
| [[Damaskos]]
|tasavalta
|[[arabian kieli|arabia]]
|[[Syyrian punta]]
|-
| {{Turkki}} <small><br>[[Turkki]] sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]] länsipuolinen osa Turkkia kuuluu [[Eurooppa]]an.</small><br/>
| 780&nbsp;580
| 70&nbsp;414&nbsp;000
| 91,4
| [[Ankara]]
| tasavalta
|[[turkin kieli|turkki]]
|[[Turkin liira]]
|-
| style="background:#eee;" | '''Yhteensä''':
| align="left" style="background:#eee;" | '''45&nbsp;580&nbsp;450'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''4&nbsp;165&nbsp;650&nbsp;490'''
| align="left" style="background:#eee;" | '''91,4'''
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |
| align="left" style="background:#eee;" |

|}

===Itsehallintoalueet===
{| class="wikitable sortable" style="border:1px solid #aaa; border-collapse:collapse;"
|-
!Alue
! Pinta-ala (km²)
! Asukasluku
! Asukastiheys (per asukas km²)
! Pääkaupunki
!Emämaa
|-
| [[Tiedosto:Flag_of_the_British_Indian_Ocean_Territory.svg|20px|border]] [[Brittiläinen Intian valtameren alue]]
| style="text-align:right;"| 60
| style="text-align:right;"| 3&nbsp;500
| style="text-align:right;"| 58,3
| [[Diego Garcia]]
| {{Yhdistynyt_kuningaskunta}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of the People's Republic of China.svg|20px|border]] [[Guangxi]]
| style="text-align:right;"| 236&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 47&nbsp;880&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 203
| [[Nanning]]
|{{Kiina}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Hong Kong.svg|20px|border]] [[Hongkong]]
| style="text-align:right;"| 1&nbsp;092
| style="text-align:right;"| 7&nbsp;122&nbsp;508
| style="text-align:right;"| 6&nbsp;688
|
| {{Kiina}}n erityshallintoalue.
|-
| [[Tiedosto:Flag_of_Christmas_Island.svg|20px|border]] [[Joulusaari]]
| style="text-align:right;"| 135
| style="text-align:right;"| 1&nbsp;402
| style="text-align:right;"| 10,39
| [[Flying Fish Cove]]
|{{Australia}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of the Cocos (Keeling) Islands.svg|20px|border]] [[Kookossaaret]]
| style="text-align:right;"| 14
| style="text-align:right;"| 630
| style="text-align:right;"| 45
| [[West Island]]
|{{Australia}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Macau.svg|20px|border]] [[Macao]]
| style="text-align:right;"| 31,4
| style="text-align:right;"| 624&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 18&nbsp;568
|
| {{Kiina}}n erityshallintoalue.
|-
| [[Tiedosto:Flag of the People's Republic of China.svg|20px|border]] [[Ningxia]]
| style="text-align:right;"| 66&nbsp;400
| style="text-align:right;"| 5&nbsp;620&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 84,6
| [[Yinchuan]]
|{{Kiina}}
|-
| [[Tiedosto:Flag_of_the_Inner_Mongolian_People's_Party.svg|20px|border]] [[Sisä-Mongolia]]
| style="text-align:right;"| 1&nbsp;183&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 28&nbsp;770&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 20,1
| [[Hohhot]]
|{{Kiina}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Tibet.svg|20px|border]] [[Tiibet]]
| style="text-align:right;"| 1&nbsp;220&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 2&nbsp;630&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 2,16
| [[Lhasa]]
| {{Kiina}}
|-
| [[Tiedosto:Flag of Xinjiang-Shicai.svg|20px|border]] [[Sinkiang]]
| style="text-align:right;"| 1&nbsp;665&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 18&nbsp;760&nbsp;000
| style="text-align:right;"| 11,7
| [[Ürümqi]]
|{{Kiina}}
|}

== Talous ==
[[Tiedosto:Кар обл1.JPG|thumb|Karjaa Kazakstanissa.]]
Aasian maiden tulotasot vaihtelevat suuresti. Aasiassa on muutamia hyvin rikkaita maita, esimerkiksi Japani, ja eräitä alueellisia [[Finanssikeskus|finanssikeskuksia]], kuten [[Hongkong]] ja Bahrain. Monet Aasian maat ovat teollistuneet viime vuosikymmeninä. Toisaalta Aasiassa on myös [[Vähiten kehittyneet maat|vähiten kehittyneisiin maihin]] kuuluvia kehitysmaita, esimerkiksi Afganistan, Bangladesh ja Nepal.

=== Maatalous ===
Aasian väestöstä suurin osa asuu [[monsuuni]]vyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. [[Vehnä]]n ja [[riisi]]n viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. [[Vihreä vallankumous]] oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aiheuttanut muun muassa kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti [[puuvilla]]a kastelun ansiosta.<ref>''Geographica'' 2003, s. 144–145.</ref>

=== Teollisuus ===
[[Tiedosto:Kawasaki Shipbuilding Co. (headquarters 1).jpg|thumb|[[Kawasaki]]n [[telakka]] Japanissa.]]
1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja [[Korean tasavalta|Etelä-Korea]] ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit. Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja [[Avaruustekniikka|avaruusteknologian]] aloilta.<ref name=":0">''Geographica'' 2003, s. 145.</ref>

Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.<ref name=":0" />

== Kulttuuri ==
=== Kielet ===
{{pääartikkeli|[[Aasian kielet]]}}
Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on [[seemiläiset kielet|seemiläisiin kieliin]] kuuluva [[arabian kieli|arabia]]. Keski-Aasian valtioissa puhutaan muun muassa [[Turkkilaiset kielet|turkinsukuisia]] kieliä. Aasian eteläosissa [[Iran]]ista [[Bangladesh]]iin saakka puhutaan [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisen]] kielikunnan [[indoiranilaiset kielet|indoiranilaiseen]] haaraan kuuluvia kieliä, kuten [[Persian kieli|persiaa]], [[urdu]]a ja [[hindi]]ä, joiden ohella Etelä-Intiassa puhutaan myös [[dravidakielet|dravidakieliä]], joista laajimmalle levinnyt on [[tamili]]. [[Austronesialaiset kielet]], kuten [[malaijin kieli|malaiji]] ja [[indonesian kieli|indonesia]] ovat Kaakkois-Aasian pääkieliä. Myös [[Thain kieli|thain]] ja [[Burman kieli|burman]] kielillä on paljon puhujia mantereen puolella.

Kaikista maailman kielistä eniten äidinkielisiä puhujia on [[mandariinikiina]]lla. Sen ohella Itä-Aasian eniten puhuttuja kieliä ovat sille lähisukuiset [[Wu-kiina|wu]]- ja [[kantoninkiina]] sekä lisäksi [[korean kieli|korea]] ja [[Japanin kieli|japani]].<ref name=":0" />

Entisissä neuvostotasavalloissa käytetään yleisesti [[Venäjän kieli|venäjän kieltä]].<ref name=":0" />

=== Uskonnot ===
[[Kuva:Chmwphrasingh0506c.jpg|thumb|Buddhalainen temppeli Thaimaassa.]]
Kaikki laajimmalle levinneet [[uskonto|uskonnot]] ovat syntyneet Aasiassa. Lähi-idästä ovat peräisin [[juutalaisuus]], [[kristinusko]] ja [[islam]], joista viimeksi mainittu on nykyisin Aasiassa laajimmalle levinnyt. Keski- ja Itä-Aasian valtauskontoja ovat [[buddhalaisuus]] ja [[hindulaisuus]]. Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia:
* [[sikhiläisyys]], [[jainalaisuus]]
* [[taolaisuus]], [[kungfutselaisuus]], [[šintolaisuus]]
* [[zarathustralaisuus]]

== Historia ==
{{pääartikkeli|[[Aasian historia]]}}
{{katso myös|[[Aasian esihistoria]]}}
=== Varhainen historia ===
Aasian [[varhaiset korkeakulttuurit]] syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla. [[Mesopotamia]]n ja [[Indus-kulttuuri|Indus-jokilaakson kulttuurin]] välillä oli yhteyksiä, mutta [[Jangtse]]-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä.<ref name="McNeill">{{Kirjaviite|Tekijä=McNeill, J.R. & McNeill, William|Nimike=Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisija=Vastapaino}}</ref> Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, ja [[Himalaja]], [[Kaukasus]] sekä [[Siperia]]n suot ja metsät muodostuivat heillekin liikenne-esteiksi. Vasta [[silkkitie]] yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.

=== Eurooppalaiset Aasiassa ===
* [[Itä-Intian komppania]]t, Brittien Intia, Siperian rata, Ranskan Indokiina, Portugalin [[Macao]] ja [[Goa]].
=== Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaan ===
[[Tiedosto:KashmirVale.jpg|thumb|[[Kashmir]]in laaksoa.]]
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. [[Taiwan]] eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; [[kapitalismi|kapitalistiseen]] etelään ja [[kommunismi|kommunistiseen]] pohjoiseen. [[Vietnamin tasavalta|Etelä-Vietnam]] ja [[Vietnamin demokraattinen tasavalta|Pohjois-Vietnam]] yhdistyivät vuonna 1975, [[Vietnamin sota|Vietnamin sodan]] päätyttyä. [[Korean tasavalta|Etelä-Korea]] ja [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Pohjois-Korea]] taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain muodollisesti. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan [[Kashmir]]in osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja Intian kanssa johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä johtuen [[Spratlysaaret|Spratlysaarten]] omistuksesta.<ref name=":0" />

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu =  | Julkaisija = Könemann | Tunniste =  |Isbn=3-8290-2481-9}}
* {{Kirjaviite|Tekijä= Martin, Penny; Olds, Margaret & Church, Fran |Suomentaja= Matti Eskola ja Jorma Harju |Nimeke= Geographica |Vuosi= 2003 |Kappale= |Sivu= |Selite= |Julkaisija= Könemann |Tunniste=  |Isbn=3-89731-916-0}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Asia}}
{{Wikisitaatit-rivi}}
{{Wikimatkat-rivi}}

{{Maanosat}}
{{Maan alueet}}
[[Luokka:Aasia|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]