Lähdekoodi sivulle BCS-teoria

'''BCS-teoria''' on [[suprajohtavuus|suprajohtavuuden]] mikroskooppinen teoria, joka selittää tavanomaisten suprajohteiden [[termodynamiikka|termodynaamiset]] ja [[sähkömagnetismi|sähkömagneettiset]] ominaisuudet [[elektroni]]en ja [[fononi|kidevärähtelyiden]] välisen vuorovaikutuksen avulla. [[Kryogeniikka|Kylmäfysiikan]] pioneeri [[Heike Kamerlingh Onnes]] oli havainnut vuonna 1911, että tiettyjen metallien resistiivisyys katosi kokonaan ja äkillisesti lämpötilan laskiessa tietyn kriittisen lämpötilan alapuolelle. Tämän ''suprajohtavuudeksi'' nimetyn ilmiön mekanismi pysyi kuitenkin arvoituksena vuoteen 1957 asti, kunnes [[John Bardeen]], [[Leon Cooper]] ja [[Robert Schrieffer]] julkaisivat teorian, jota kutsutaan heidän mukaansa nimellä BCS-teoria.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J. Bardeen, L. N. Cooper, J. R. Schrieffer|Otsikko=Microscopic Theory of Superconductivity|Julkaisu=Physical Review|Ajankohta=1957-04-01|Vuosikerta=106|Numero=1|Sivut=162–164|Doi=10.1103/PhysRev.106.162|www=https://link.aps.org/doi/10.1103/PhysRev.106.162}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=J. Bardeen, L. N. Cooper, J. R. Schrieffer|Otsikko=Theory of Superconductivity|Julkaisu=Physical Review|Ajankohta=1957-12-01|Vuosikerta=108|Numero=5|Sivut=1175–1204|Doi=10.1103/PhysRev.108.1175|www=https://link.aps.org/doi/10.1103/PhysRev.108.1175}}</ref> Teoria toi keksijöilleen [[Nobelin fysiikan palkinto|Nobelin fysiikan palkinnon]] vuonna 1972.<ref name=nobel>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nobelprize.org/prizes/physics/1972/press-release/|nimeke=The Nobel Prize in Physics 1972|julkaisu=NobelPrize.org|viitattu=2023-04-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

BCS-teorian mukaan suprajohtavuus syntyy elektronien vuorovaikuttaessa keskenään kidevärähtelyiden välityksellä. Tämän vuorovaikutuksen seurauksena elektroniparit muodostavat sidottuja tiloja, joita kutsutaan [[Cooperin pari|Cooperin pareiksi]]. Suprajohtavassa tilassa merkittävä osa elektroneista on sitoutunut Cooperin pareiksi, jotka vuorovaikuttavat keskenään ja muodostavat monimutkaisen [[monihiukkastila]]n. Monet suprajohteen ominaisuudet voi päätellä laadullisesti tämän monihiukkastilan rakenteesta.<ref name=nobel/>

==Lähteet==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Cooper, Leon N & Feldman, Dmitri|Nimeke=BCS: 50 years|Vuosi=2011|Julkaisija=World scientific|ISBN=978-9814304641}}

===Viitteet===
{{viitteet}}

[[Luokka:Suprajohtavuus]]