Lähdekoodi sivulle Liikennevalo-ohjaus

{{suositeltu}}
[[Kuva:Traffic Light German Complex With Bicycles.JPG|thumb|Saksalaiset  monikäyttöiset liikennevalot, joissa on linja-autoille, raitiovaunille sekä polkupyörille omat opastimet.]]
'''Liikennevalo-ohjausta''' käytetään [[liikenne|liikenteen]] ohjaamiseen, ja värit ovat yleensä punainen, keltainen ja vihreä. Sen päätavoitteet ovat liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Liikennevaloja käytetään tavallisesti risteyksissä, mutta usein muuallakin esimerkiksi mahdollistamaan jalankulkijoille turvallinen tien ylitys. Liikennevalojen perusosat ovat liikennevalokoje, -opastimet, -pylväät ja ilmaisimet sekä eri osat yhdistävä kaapelointi. Valojen ohjauskojeen sijainti määräytyy käytettävän laitteiston mukaan: usein se on ulkona lähellä valoja. Keskusohjaus- ja kaukokäyttötietokoneet taas ovat yleensä valoista huolehtivalla toimistolla. Suomessa liikennevaloja hoitavat lähinnä [[Kaupunki|kaupungit]] ja [[Kunta|kunnat]]; pieni osa valoista on [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ELY-keskusten]] hoidossa.

==Yleistä==
[[Kuva:Ampelmaenner.jpg|right|thumb|Itä-Berliinin liikennevaloissa kuvattu hattupäinen mies [[Ampelmännchen]] on saanut Saksassa legendaarisen maineen.]]

Suomessa on liikennevaloasetuksessa määrätty, että liikennevaloja saadaan käyttää vain [[Tie|teillä]], joilla suurin sallittu nopeus on enintään 70 km/h. Suojatiellä suurin sallittu nopeus on enintään 60 km/h.<ref>Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (20.5.2020/379): 3§</ref> Liikennevaloista varoitetaan tarvittaessa [[Liikennemerkki|liikennemerkillä]] numero [[:Tiedosto:Liikennevalot_165.svg|A23]]. Sitä käytetään, jos liikennevaloja ei voida helposti havaita tarpeeksi kaukaa tai jos niiden sijainti on poikkeuksellinen taikka jos valot ovat ensimmäiset lähestyttäessä tieosuutta tai aluetta, jolla on useammat liikennevalot.<ref>Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (20.5.2020/379): 32§</ref>

Liikennevalot ovat myös liikenteen hallinnan apuväline, koska niillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi liikennemääriin ja tiellä liikkujien reitinvalintaan liikenneverkolla. Liikennevalojen rakentaminen vähentää onnettomuusriskiä 30&nbsp;prosenttia.<ref name="liikenneturva2004">{{Verkkoviite | Osoite = http://imanager.ip-finland.com/show.php3?id=2739&rand=Lfi9Z9sUcd0Lsp9GTkPy | Nimeke = Liikennevalojen noudattamisessa parantamisen varaa | Ajankohta = 26.5.2004 | Julkaisija = Liikenneturva | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070926234635/http://imanager.ip-finland.com/show.php3?id=2739&rand=Lfi9Z9sUcd0Lsp9GTkPy | arkistoitu = 26.9.2007 }}</ref> Liikennevaloilla voidaan turvallisuuden lisäksi parantaa myös tasapuolisuutta: vilkkaalle pääväylälle sivusuunnalta liittyminen tai väylän ylittäminen [[suojatie]]tä pitkin olisi usein toivotonta ilman liikennevaloja. Toisinaan liikennevaloja parempi vaihtoehto on [[kiertoliittymä]]. Kiertoliittymissä vakavien onnettomuuksien riski on pieni, ja niiden välityskyky voi samoilla kaistamäärillä olla suurempi kuin liikennevaloristeyksissä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.co.somerset.nj.us/bb%20rotary/roundabout_primer.htm | Nimeke =Roundabout primer | Julkaisija =Somerset County | Viitattu =8.8.2007 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20070711235427/http://www.co.somerset.nj.us/bb%20rotary/roundabout_primer.htm | arkistoitu =11.7.2007 }}</ref> Esimerkiksi [[Alankomaat|hollantilaisessa]] [[Drachten]]in kaupungissa on projektina poistaa kaupungista kaikki liikennevalot, ja niitä on vaihdettu esimerkiksi kiertoliittymiin. Seurauksena on ollut muun muassa liikennekuolemien vähentyminen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =David Millward | Otsikko = Is this the end of the road for traffic lights? | Julkaisu =Telegraph | Ajankohta =4.11.2006 | www = http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=/news/2006/11/04/ntraffic04.xml | www-teksti = | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki =pois }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Nils-Erik Ekstrand | Otsikko = En förrädisk trygghet | Julkaisu =Dagens Nyheter | Ajankohta =17.11.2005 | www = http://www.dn.se/nyheter/en-forradisk-trygghet/ | www-teksti = | Kieli ={{sv}} }}</ref> Kiertoliittymät vaativat kuitenkin paljon tilaa, ja niiden rakentaminen on usein kallista.{{lähde}}

Valoille tehtäviä vuosittaisia [[kunnossapito]]toimenpiteitä ovat normaalien tarkistusten lisäksi muun muassa [[hehkulamppu]]jen vaihto ja opastimien [[linssi (optiikka)|linssi]]en pesu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eastsussex.gov.uk/roadsandtransport/roads/maintenance/fixtures/trafficlights/default.htm | Nimeke = Traffic lights | Julkaisija = East Sussex County Council | Viitattu = 8.8.2007 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070927022713/http://www.eastsussex.gov.uk/roadsandtransport/roads/maintenance/fixtures/trafficlights/default.htm | arkistoitu = 27.9.2007 }}</ref> Lakien ja asetusten lisäksi liikennevaloille vaatimuksia asettavat myös kansainväliset [[standardi]]t.<ref>Esim. SFS-EN-12368 (Liikenteen valo-ohjauslaitteet. Opastimet.) ja SFS-EN-12675 (Liikenteen valo-ohjauskoje. Toiminnalliset vaatimukset.)</ref>

==Historiaa==
Liikenteenohjausta tarvittiin jo ennen [[auto]]jen yleistymistä. Aluksi [[Poliisi|liikennepoliisit]] ohjasivat risteyksissä hevoskärryjä ja muita tiellä liikkujia. Ensimmäinen liikennevalojen tapainen järjestelmä asennettiin [[Lontoo]]seen ennen autojen aikakautta, vuonna [[1868]].<ref name="ideafinder">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ideafinder.com/history/inventions/trafficlight.htm | Nimeke =Traffic Light History - Invention of Traffic Lights | Julkaisija =The Great Idea Finder | Viitattu =8.8.2007 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20100102130227/http://ideafinder.com/history/inventions/trafficlight.htm | arkistoitu =2.1.2010 }}</ref> Se oli kaasulla toimiva lyhty, jossa oli punainen ja vihreä valo samoin merkityksin kuin nykyäänkin. Laite oli käsikäyttöinen.

Tilanne paheni autojen ilmestyessä teille. 1910-luvulla [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] syntyi liikennevaloista useita versioita, joista monille ei kylläkään haettu [[patentti]]a. Osassa oli vain punainen ja vihreä valo, osassa luki "Stop" ja "Go".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.didyouknow.org/trafficlights.htm | Nimeke = The first traffic light | Julkaisija = Did You Know? | Viitattu =8.8.2007 | Kieli ={{en}} }}</ref> Paikallinen poliisi William L. Potts [[Michigan]]in [[Detroit]]ista päätti tarttua ongelmaan ja kehittää [[rautatie|rautateillä]] jo käytössä olevista opastimista oman version tieliikenteelle. Yhtenä haasteena oli se, että junat liikkuvat vain suoria linjoja pitkin, autot taas moniin suuntiin. Potts kuitenkin kokosi toimivat liikennevalot rautatiellä käytetyistä punaisesta, keltaisesta ja vihreästä valosta sekä [[sähköjohdin|johdosta]] ja [[sähkö]]isestä [[säätötekniikka|säätöjärjestelmästä]]. Ne asennettiin Detroitiin vuonna [[1920]], ja vuoden kuluttua kaupungissa oli jo 15 liikennevalot.<ref name="ideafinder" />

Samoihin aikoihin [[Cleveland (Ohio)|Clevelandissa]] [[Ohio]]ssa [[keksijä]] Garrett Morgan mietti, miten liikennevirtoja voitaisiin säädellä. Hän kehitti sähköisen ja automaattisen liikennevalojärjestelmän. Morganin liikennevalot näyttivät enemmän nykyään rautateiden risteyksissä sijaitsevilta [[Siipiopastin|semaforeilta]] kuin nykyisiltä liikennevaloilta. Vuonna [[1918]] haettiin ensimmäisille liikennevaloille [[patentti]] Yhdysvalloissa.<ref name="ideafinder" /> Morganin patentin osti [[General Electric|General Electric Corporation]], joka saikin [[monopoli]]aseman liikennevalojen rakentamiseen.<ref name="ideafinder" />

Suomeen ensimmäiset liikennevalot tulivat 1900-luvun puolivälissä, kun [[Helsinki]]in asennettiin Suomen ensimmäiset valot [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] ja [[Mikonkatu (Helsinki)|Mikonkadun]] risteykseen [[5. lokakuuta]] [[1951]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/arkisto/1valot.asp | Nimeke =Liikennevaloja Helsingissä 50 vuotta | Julkaisija =Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu =9.12.2007 | arkisto =https://web.archive.org/web/20110813145238/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/arkisto/1valot.asp | arkistoitu =13.8.2011 }}</ref>. Toisena kaupunkina Suomessa liikennevalot tulivat käyttöön [[Turku|Turussa]] [[Kauppatori (Turku)|kauppatorin]] laidalle vuonna 1957<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=bc35f5866510ee3d0cf400af9ae59aa | Nimeke = Led-tekniikka valtaamassa liikennevalot | Julkaisija = Turku Energia | Viitattu = 19.8.2011 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>. [[Tampere]]elle liikennevalot asennettiin kolme vuotta myöhemmin Itsenäisyydenkadun ja Tammelan puistokadun risteykseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/historiaa.html | Nimeke = Historiaa | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref>

==Värit ja niiden merkitys==
[[Kuva:Traffic lights.jpg|thumb|Autoliikennevalot Englannin [[Warrington]]issa.]]

===Yleistä===
Ajoneuvojen liikennevalo-opastin muodostuu kolmesta valoaukosta, joiden värit ylhäältä alaspäin ovat:
* [[punainen]]
* [[keltainen]]
* [[vihreä]]

Liikennevalo-opastin voidaan sijoittaa myös vaakatasoon siten, että punainen valoaukko on vasemmalla.<ref name="atv741" /> Opastin voi koostua myös vain yhdestä tai kahdesta valoaukosta. Opastimien eri tiloja nimitetään opastinkuviksi. Esimerkiksi "vihreä opastinkuva" tarkoittaa, että vain opastimen vihreä valoaukko on valaistuna. Nuolen muotoisilla opastinkuvilla ohjataan yleensä kääntyviä ajosuuntia. Valoaukon halkaisija on autoliikenteen valoissa 200 tai 300&nbsp;mm,<ref name="atv741">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 7. luku, 41§</ref> joista 200&nbsp;mm on yleisempi. Pienissä toisto-opastimissa ja polkupyöräopastimissa valoaukon halkaisija on 80&nbsp;mm.<ref name="atv741" />

Liikennevalojen vaihtumisjärjestys on Suomessa ja monissa muissa maissa seuraava: punainen &ndash; punainen ja keltainen &ndash; vihreä &ndash; keltainen &ndash; punainen. Joissakin maissa, esimerkiksi [[Ranska]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Kanada]]ssa valo vaihtuu punaisesta suoraan vihreäksi. Punaisen opastinkuvan aikana autoilija ei saa ohittaa pääopastinta eikä pysäytysviivaa.<ref name="tla422">Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 4. luku, 22§</ref> Liikennevaloissa saadaan ajaa päin punaista vain, jos takana on hälytysajoneuvo, joka ei muuten pääsisi jatkamaan matkaansa.<ref>Tieliikennelaki (3.4.1981/267): 2. luku, 6§</ref> Yhdysvalloissa on [[New York City]]ä lukuun ottamatta liikennevaloissa lupa kääntyä pysähtymisen jälkeen oikealle, vaikka punainen valo palaisi &ndash; kunhan kääntyjä ottaa huomioon muut tiellä liikkujat.<ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://frwebgate.access.gpo.gov/cgi-bin/getdoc.cgi?dbname=browse_usc&docid=Cite:+42USC6322 | Nimeke =U.S. Code Sec 6322 (c)| Julkaisija = U.S. Government Printing Office | Viitattu =9.8.2007 | Kieli ={{en}} }}</ref> Poikkeuksena ovat risteykset, joissa tämä erikseen kielletään "No turn on red" -lisäkilvellä. Vastaavasti New York Cityssä oikeudesta kerrotaan lisäkilvellä, jossa lukee "Turn right on red".

Punakeltainen opastinkuva, jossa punainen ja keltainen valo palavat yhtä aikaa, kertoo että valo vaihtuu kohta vihreäksi.<ref name="tla422" /> Ne palavat 1&ndash;1,5&nbsp;sekuntia.<ref name="atv216">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 16§</ref> Vihreän opastinkuvan aikana pysäytysviiva saadaan ohittaa ja liittymään ajaa väistämissääntöjä noudattaen. Esimerkiksi risteyksessä kääntyvän auton pitää väistää jalankulkijoita ja vasemmalle käännyttäessä myös mahdollisesti vastaantulevaa liikennettä.<ref name="tla422" /> Keltaisen opastinkuvan aikana pysäytysviiva tai pääopastin saadaan ohittaa vain, jos [[ajoneuvo]] on jo ehtinyt niin pitkälle, ettei sitä voida turvallisesti pysäyttää ennen niitä.<ref name="tla422" /> Keltaisen valon kesto on nopeusrajoituksesta riippuen 3&ndash;5&nbsp;sekuntia, nopeuksissa 40–50&nbsp;km/h kolme sekuntia, nopeudella 60&nbsp;km/h 4 sekuntia ja nopeudesta 70&nbsp;km/h ylöspäin 5 sekuntia. <ref name="atv216" /> Lisäopastimissa eli nuolivaloissa on hieman poikkeava vaihtuminen: Esimerkiksi kaksiaukkoinen lisäopastin vaihtuu seuraavassa järjestyksessä: pimeä &ndash; vihreä &ndash; keltainen &ndash; pimeä.<ref name="atv216" />

Venäjällä on liikennevaloissa usein alla vihreä numeronäyttö, joka näyttää sekunteina, kauanko vihreä valo vielä palaa. Punaisilla ja keltaisilla valoilla tämä näyttö on pimeänä.

===Erikoistapauksia===
Vilkkuva keltainen opastinkuva (keltavilkku) kertoo, että valo-ohjaus on tilapäisesti poissa käytössä.<ref name="atv217">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 17§</ref> Syynä voi olla vaikkapa tekninen vika tai hälytysajoneuvo-ohjaus. Valot on ohjelmoitava siten, että jos punainen lamppu rikkoutuu jostakin opastimesta (ei koske kaikkia yksittäisiä toisto-opastimia), valo-ohjaus siirtyy keltavilkulle.<ref>Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 7. luku, 42§</ref> Kun valot vilkkuvat, on noudatettava erityistä varovaisuutta.<ref>Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 4. luku, 23§</ref> Tällöin liittymässä noudatetaan [[liikennemerkki|liikennemerkkejä]] ja normaaleja väistämissääntöjä. Pohjois-Amerikassa vähemmän liikennöidyissä risteyksissä liikennevalot kytketään usein yöaikaan joko kelta- tai punavilkulle. Keltavilkkua lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja risteyksen saa ylittää pysähtymättä. Punavilkku tarkoittaa käytännössä samaa asiaa kuin stop-merkki, eli risteyksen saa ylittää pysähtymisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.drivingschool.ca/drivereducation/page16.html | Nimeke =Traffic Signs And Lights | Julkaisu =Driver Education | Julkaisija =DrivingSchool.ca | Viitattu =29.8.2010 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20100720014726/http://www.drivingschool.ca/drivereducation/page16.html | arkistoitu =20.7.2010 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dmv.ca.gov/pubs/hdbk/traff_lgts_sgns.htm | Nimeke = California Driver Handbook Traffic Signal Lights | Julkaisija = State of California | Viitattu = 29.8.2010 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20100805093250/http://dmv.ca.gov/pubs/hdbk/traff_lgts_sgns.htm | arkistoitu = 5.8.2010 }}</ref> Liikennevalot pyritään suunnittelemaan ja rakentamaan siten, että ne voivat olla aina käytössä. Liikennevalot voidaan kuitenkin harkinnan mukaan kytkeä pois päältä esimerkiksi [[yö]]ksi siten, että kaikki opastimet ovat pimeinä.<ref name="atv217" /> Valkoiset rastit valoaukkojen päällä kertovat, että liikennevalot ovat rakenteilla tai kunnostettavina eivätkä ne näin ollen ole käytössä.<ref name="atv217" /> Jos ajoneuvo-opastimet eivät ole käytössä, myös jalankulkijaopastimien on oltava sammutettuina.<ref>Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 21§</ref>

Joissakin tapauksissa saatetaan asentaa ajokaistojen yläpuolelle erikoisvalot neuvomaan kaistojen käytössä:<ref>Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 4. luku, 27§</ref>
* punainen risti kertoo kaistan olevan suljettu
* keltainen vilkkuva vinon nuolen muotoinen valo kertoo, että edessäpäin kaista on suljettu tai valo vaihtumassa punaiseksi, joten autoilijan pitää siirtyä kaistalle, jonka yläpuolella palaa vihreä valo
* vihreä alaspäin suunnattu nuolivalo kertoo kaistan olevan käytössä

====Japani ja sininen valo====
Japanissa käytetään vihreän valon tilalla sinistä valoa, eli valojen värit ovat ylhäältä alas luettuna:

* punainen
* keltainen
* sininen.

Tämä johtuu siitä, että japaniksi sama sana tarkoittaa sekä vihreätä että sinistä. Lisäksi vaaka-asentoon laitettaessa sininen, joka normaaliasennossa on alhaalla, on vaaka-asennossa yleensä vasemmalla, jolloin punainen jää oikealle, eurooppalaisesta systeemistä poiketen. Japanilainen systeemi voi olla enemmän eduksi punavihersokeille, sillä japanilaisessa systeemissä ei ole punaista ja vihreätä valoa samassa.<ref>https://www.rd.com/article/heres-japan-blue-traffic-lights/</ref>

===Punaisia valoja päin ajaminen===
[[Kuva:Kallio Helsinki trafficlights August 2007.jpg|thumb|left|Auto- ja raitiovaunuliikennevalot Helsingin [[Kallio (Helsinki)|Kalliossa]].]]
[[Tiedosto:Traffic light, Ashgabat.jpg|thumb|[[Turkmenistan]].]]

Punaisilla valoilla risteyksen ylittäminen on kiellettyä kaikkialla. Joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa myös keltaisilla valoilla risteyksen ylittäminen on kielletty. Edellisen estämättä joissain maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä ns. vapaa oikea -käytäntö (eng. right turn on red), jonka mukaan risteykseen saa ajaa varovasti (usein ensin pysähtyen) myös punaisen valon palaessa, mikäli kääntyy oikealle (oikeanpuoleisessa liikenteessä).

[[Liikenneturva]]n vuonna [[2006]] tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa valojen vaihtuessa joka neljännellä kerralla yksi tai kaksi autoa ajoi päin punaisia.<ref name="liikenneturva2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.liikenneturva.fi/fi/?we_objectID=369 | Nimeke =Noudata liikennevaloja | Tekijä =Ilkka Valkama | Julkaisija =Liikenneturva | Viitattu =8.8.2007 }}</ref> Liikenneturva on aikaisemminkin tarkkaillut punaisia päin ajoa suurehkoissa kaupungeissa Suomessa. Vuonna [[2004]] tehdyssä tutkimuksessa joka kuudes kerta valojen vaihtuessa yksi auto ajoi päin punaisia.<ref name="liikenneturva2004" /> Parissa vuodessa määrä on siis lisääntynyt. [[Helsingin Sanomat]] seurasi Helsingissä muutamassa risteyksessä, miten valoja noudatetaan. Sen tuloksien mukaan melkein joka toinen kerta valojen vaihtuessa joku ajoi punaisia päin.<ref name="hesari">{{Lehtiviite | Tekijä = Tommi Hannula ja Juhani Mykkänen | Otsikko = Punainen valo ei pysäytä Helsingissä | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =10.8.2007 }}</ref> Punaisia päin ajajat olivat tavallisia henkilöautoja, koska testin aikana yksikään [[linja-auto|bussi]], [[kuorma-auto]] tai [[moottoripyörä]] ei mennyt punaisilla risteykseen ja [[taksi]]kin vain kerran.<ref name="hesari" /> Usein samalla kertaa useampi kuin yksi auto saattoi ajaa punaisia päin, mutta jalankulkijat näyttivät kuitenkin oppineen varomaan.<ref name="hesari" />

Syyksi punaisia päin kävelylle jalankulkijat sanovat kiireen tai huonon sään, jolloin ei ole mukavaa seistä odottamassa valojen vaihtumista.<ref name="liikenneturva2006" /> Myös autoilijat syyttävät usein kiirettä tai sitä, etteivät huomanneet valoja.<ref name="liikenneturva2006" /> Joskus punaisia päin saatetaan ajaa vahingossa esimerkiksi häikäisyn takia.<ref name="liikenneturva2004" /> Todellinen ja yleinen syy saattaa myös olla liian suuri nopeus, jonka takia punaisen valon syttyessä ei enää ehditä pysähtyä.<ref name="liikenneturva2006" /> Pysähtyminen koetaan siis matkaa hidastavaksi. Yleensä mitä suurempi nopeus autolla on, sitä todennäköisemmin se ajaa punaisia päin.<ref name="liikenneturva2004" /> [[Kalifornia]]ssa onkin parissa paikassa käytössä älykkäät liikennevalot, jotka huomaavat, jos joku ajaa ylinopeutta, ja alkavat vaihtua punaiselle jo paljon normaalia aikaisemmin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Demia Bulwa | Otsikko = Stoplight to punish suburban speeders | Julkaisu = San Francisco Chronicle | Ajankohta = 7.4.2004 | www = http://sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2004/04/07/MNG8N61MGG1.DTL | www-teksti =  | Kieli = {{en}} }} {{Wayback|1=http://sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2004/04/07/MNG8N61MGG1.DTL |päiväys=20071225141348 }}</ref> Suomessakin vastaavaa on kokeiltu (esim. Uudenkaupungin Laivanrakentajantie), mutta ristiriitaisten turvallisuus- ja sujuvuusvaikutusten takia menetelmän käytöstä on luovuttu.

Jalankulkijoiden kannalta punaisia päin ajaminen on riski. Mahdollisuus jäädä henkiin auton törmätessä pienenee selvästi, kun auton nopeus on yli 40&nbsp;km/h.<ref name="liikenneturva2004" /> Varsinkin [[lapsi|lapset]] luottavat yleensä siihen, että vihreän valon palaessa itselle yksikään auto ei uhkaa heidän turvallisuuttaan.<ref name="liikenneturva2004" />

[[Australia]]ssa, [[Singapore]]ssa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten perusteella kolarit ja kolarivammat vähenevät 30&nbsp;prosenttia, kun liikennevaloissa on kameravalvonta punaisia päin ajavia varten.<ref name="yle">Cochrane Database of Systematic Reviews 19.4.2005, josta kertoivat [http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=293 Ylen tiedeuutiset] 22.4.2005</ref> Valvontakameroita on ollut erityisesti [[Eurooppa|Euroopassa]] käytössä jo [[1970-luku|1970-luvulta]] asti. Yhdysvalloissa kameroiden käyttöön ottamista on tutkimuksissa kannattanut 2/3 väestöstä, suurissa kaupungeissa jopa 3/4.<ref name="yle" />

==Opastimet ja niiden sijoittelu risteyksessä==
[[Kuva:Finland road sign A23.svg|thumb|Liikennevaloista varoittava suomalainen liikennemerkki.]]

===Yleistä===
Liikennevaloliittymän kaikki tulosuunnat ja suojatiet on valo-ohjattava.<ref name="atv26">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 6§</ref> Tästä poikkeuksena on rakenteellisesti (yleensä reunakivellä) erotettu vähäinen tulosuunta kuten vaikkapa tonttiliittymä<ref name="atv26" /> sekä tietyin ehdoin myös oikealle kääntyvä suunta ("vapaa oikea").<ref>Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 7§</ref> Vapaan oikean käyttäminen edellyttää eräiden [[geometria|geometristen]] ehtojen täyttymistä, joten sitä ei voida käyttää läheskään kaikissa liittymissä.

Liikennevalo-opastimet pyritään aina sijoittelemaan niin, että niiden havaittavuus on mahdollisimman hyvä ja väärien opastimien noudattamisen todennäköisyys mahdollisimman pieni.<ref>Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 1. luku, 4§</ref> Liikennevalo-opastimet asennetaan normaalisti liikennevalopylväisiin 2&ndash;4,5&nbsp;metrin korkeudelle, ajoradan yläpuoliset opastimet ja pääopastimen kanssa samassa pylväässä olevat toisto-opastimet voivat olla eri korkeudella.<ref name="atv215">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 15§</ref> Pienten toisto-opastimien sijoituskorkeus on 1,2&ndash;1,5&nbsp;metriä ajoradan pinnasta.<ref name="atv215" /> Opastimet asennetaan aina pystysuoraan, paitsi ajoradan yläpuoliset opastimet (esimerkiksi portaalissa tai [[silta|sillassa]]), jotka voidaan asentaa myös vaakatasoon. Punaisen valoaukon on tällöin oltava vasemmalla.

Eri maissa sijoitellaan opastimia hieman eri tavoin. Suomessa on harvinaista sijoittaa opastimia roikkumaan johtoihin tien yläpuolelle, muualla maailmassa se on yleisempää. [[Japani]]ssa, [[Etelä-Korea]]ssa, [[Meksiko]]ssa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa liikennevalo-opastimet sijoitellaan vaakatasoon tien yläpuolelle, ja niiden lisäksi saattaa olla vielä pystysuuntaisia toisto-opastimia. Seuraavaksi esitellyt sijoitteluperiaatteet koskevat lähinnä Suomea ja joitakin muita Euroopan maita.

===Pääopastin===
Liikennevalojen pääopastin on tulosuunnan ensimmäinen opastin. Se kertoo, onko liittymään ajo sallittua.<ref name="pto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/opastimetjaniidentoiminta.html | Nimeke = Opastimet ja niiden toiminta | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref> Se sijoitetaan kunkin ohjattavan osatulosuunnan pysäytysviivan kohdalle tai hieman tämän jälkeen ajoradan oikealle puolelle taikka poikkeustapauksissa ajoradan yläpuolelle,<ref name="atv213">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 13§</ref> mistä se näkyy kauemmaksi. Muiden kuin oikeanpuoleisimman [[kaista]]n liikennettä koskeva pääopastin sijoitetaan kuitenkin kyseisen ajoradan vasemmalle puolelle keskikorokkeelle tai kaistan yläpuolelle. Joissakin risteyksissä ei ole maalattu pysäytysviivaa, jolloin pääopastin tai suojatie osoittaa auton pysäytyspaikan.

===Toisto-opastimet===
Jokaisella pääopastimella on ajokaistojen lukumäärän mukaisesti yksi tai useampi toisto-opastin.<ref name="pto" /> Niiden tehtävänä on näyttää pääopastimen tai pysäytysviivan kohdalle valoihin pysähtyneelle autoilijalle valon vaihtuminen punaisesta vihreäksi.<ref name="pto" /> Toisto-opastin sijoitetaan ennen risteystä suojatien jälkeen tai risteyksen taakse. Se sijoitetaan yleensä kulkusuuntaan nähden ajoradan toiselle puolelle kuin pääopastin, sellaiseen kohtaan, mistä se on helposti havaittavissa pysäytysviivalta; yksikaistaisella tulosuunnalla opastimet voivat olla samalla puolella.<ref name="atv214">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 14§</ref>

Toisto-opastimena voi olla myös normaalia pienempi opastin, joka sijoitetaan pääopastimen kanssa samaan tolppaan, jotta autoilijat näkevät sen helpommin.<ref name="pto" /> Näin pylväiden ja korokkeiden rakentamisen tarve liikennevalojen takia vähenee, mikä voi erityisesti keskusta-alueilla olla hyödyksi. Pääväylillä tai moniajokaistaisilla tulosuunnilla toisto-opastimena ei saada käyttää pelkästään pientä toisto-opastinta; sellaista voidaan käyttää vain täydentämässä normaalikokoista opastinta.<ref name="atv214" />

===Lisäopastimet eli nuolivalot===
[[Kuva:Doplňková šipka.jpg|thumb|Yksiaukkoinen lisäopastin normaalin opastimen vieressä. Suomessa lisäopastimen sijoitustapa poikkeaa kuvassa olevasta.]]

Normaalien kolmiaukkoisten pyöreätä valoa näyttävien opastimien viereen saatetaan sijoittaa lisäopastimia eli "nuolivalot". Lisäopastimia on yksi- ja kaksiaukkoisia; niissä on joko pelkästään vihreä tai vihreä ja keltainen valo. Nuolivaloja on kuitenkin olemassa myös kolmiaukkoisina. Suomessa liikennevaloasetus määrää, milloin nuolivaloja saadaan käyttää ja milloin niissä saa palaa mikäkin väri. Nuolen muotoiset opastinkuvat kertovat, ettei kyseisellä suunnalla ole väistettävää liikennettä eli että muiden suuntien valot ovat samaan aikaan punaisella.<ref>Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 7. luku, 39§</ref> Jos näytetään vain pyöreää valoa, kääntyvät autot väistävät joko suoraan meneviä autoja tai suojatiellä kulkevia. Yksi- tai kaksiaukkoisella opastimella voidaan vihreää valoa jatkaa oikealle ennen päävaiheen alkua tai vasemmalle sen jälkeen.<ref name="1a">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/opastimetjaniidentoiminta/yksiaukkoinenlisaopastin.html | Nimeke = Yksiaukkoinen lisäopastin | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref>

Kolmiaukkoisissa lisäopastimissa punainen valo vaihtuu vihreäksi vain tarvittaessa, joten yksiaukkoiset ovat joustavampia &ndash; tosin kolmiaukkoiset ovat turvallisuutensa takia yleisempiä.<ref name="1a" /> Kaksiaukkoisia lisäopastimia käytetään yleensä vain ohjattaessa oikealle kääntyviä, joiden vihreää se pidentää ja siten sujuvoittaa siihen suuntaan menevää liikennettä.<ref name="2a">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/opastimetjaniidentoiminta/kaksiaukkoinenlisaopastin.html | Nimeke = Kaksiaukkoinen lisäopastin | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref> Liittymässä saadaan kääntyä oikealle silloin kun pyöreä valo tai nuolivalo taikka kumpikin palaa vihreänä, siis myös silloin kun pyöreät valot ovat punaisina ja vihreä nuoli palaa. Tämä lisää liikenteen sujuvuutta. Lisäopastimen nuoli vaihtuu vihreäksi ennen pyöreän vihreän vaihtumista tai tämän jo ollessa punaisella.<ref name="2a" /> Esimerkiksi [[Tanska]]ssa nuolivaloja on vain yksi- ja kolmeaukkoisia, ei kaksiaukkoisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vejregler.dk/pls/vrdad/vr_layout.vis?p_gren_id=4299 | Nimeke =Vejregler | Viitattu =8.8.2007 | Kieli ={{da}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20070929214104/http://www.vejregler.dk/pls/vrdad/vr_layout.vis?p_gren_id=4299 | arkistoitu =29.9.2007 }}</ref>

{| class="wikitable" border="1"
| [[Tiedosto:Trafic lights turn left green.svg|150px]]||[[Tiedosto:Trafic lights turn right green.svg|150px]]||[[Tiedosto:Traffic lights three arrows left.svg|190px]]
|-
|Yksiaukkoinen nuolivalo: <br>vasemmalle kääntyminen on sallittu.<br>B,C: ei vastaantulevaa liikennettä.||Kaksiaukkoinen nuolivalo:<br>oikealle kääntyminen on sallittu.<br>F: pääopastinta ei saa enää ohittaa,<br>mutta risteysalueella olija saa suorittaa loppuun<br>jo aloittamansa kääntymisen.||Kolmiaukkoiset nuolivalot vasemmalle:<br>G,H: vasemmalle kääntyminen on sallittu,<br>ei vastaantulevaa liikennettä.
|}

===LED-valot===
{{Korjattava/päivitys|Nykytilanne? Viitteet vuodelta 2007, ledit eivät ole enää mikään uusi keksintö. }}
[[Kuva:Led traffic lights.jpg|thumb|right|LED-liikennevalot [[Ruotsi]]n [[Örnsköldsvik]]issä.]]
Opastimissa käytetään tavallisesti [[hehkulamppu]]ja ja [[matalajännitelamppu]]ja, nykyään usein myös [[LED]]ejä ({{k-en|light emitting diode}}). LED-opastimet ovat hehkulamppuja pitkäikäisempiä: ne kestävät jopa 8&ndash;10&nbsp;vuotta ilman vaihtoa, kuluttavat vähemmän energiaa kuin hehkulamput, ja ennen kaikkea niiden havaittavuus on esimerkiksi auringonpaisteessa merkittävästi parempi.<ref name="led">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/ledopastimet.asp | Nimeke = LED-opastimet liikennevaloissa | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20061128003403/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/ledopastimet.asp | arkistoitu = 28.11.2006 }}</ref> [[Tukholma]]ssa on LED-lamput vaihdettu jo kaikkiin liikennevaloihin, [[Tallinna]]ssa niin ei aiota tehdä.<ref name="led" /> Suomessa LED-opastimet lisääntyvät monissa paikoissa sitä mukaa kuin vanhoja liikennevaloja uusitaan tai rakennetaan kokonaan uusia. Helsingissä on vähitellen asennettu LED-liikennevaloja 80 risteykseen eli viidennekseen kaikista kaupungin liikennevaloista.<ref name="led-vaihto">{{Lehtiviite | Tekijä =Riku Jokinen | Otsikko = Helsinki vaihtaa liikennevaloihin sähköä säästäviä led-lamppuja | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =27.12.2007 }}</ref> Tampereella on kaikkiin uusiin liikennevaloihin lisätty LED-opastimet, joita on vaihdettu myös vanhojen tilalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/opastimetjaniidentoiminta/led-opastimet.html | Nimeke = LED-opastimet | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref>. Tiehallinto käyttää uusissa ja saneerattavissa liikennevaloissa LED-opastimia. Jos kaikki valot uusittaisiin kerralla, silloin kustannukset olisivat suuremmat kuin energian säästöstä kertyneet rahat.<ref name="led-vaihto" /> Suomessa LED-valo-opastimia on otettu käyttöön myös uusimpien rautateiden tasoristeyksien varoituslaitoksissa.

==Jalankulkuvalot==
[[Kuva:Traffic Light Euro.jpg|upright=0.45|left|thumb|Jalankulkuopastin.]]
===Yleistä===
Liikennevalo-ohjatussa liittymässä, jossa on suojatie tai pyörätie, ohjataan kevyttä liikennettä jalankulkijaopastimin. Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, on jalankulkuopastimissa kuvattuna jalankulkija, joka punaisessa opastinkuvassa seisoo ja vihreässä opastinkuvassa kävelee. Joissakin maissa opastimissa on mukana myös keltainen jalankulkija. Punaisen valon palaessa jalankulkija ei saa ylittää ajorataa, vihreällä saa.<ref name="tla428">Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 4. luku, 28§</ref> Valoaukon halkaisija on 200&nbsp;mm.<ref name="tla428"/> Esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] jalankulkijoiden valoissa on ihmisten sijasta tekstit ''Don't walk'' ("Älä mene") ja ''Walk'' ("Mene"). Jos ei suojatietä eikä jalankulkuopastinta ole, jalankulkijat noudattavat kulkusuuntansa ajoneuvo-opastinta.<ref name="tla428" />
{{Monta kuvaa
| tasaus    = right 
| suunta    = vaaka
| leveys     = 120
| kuva1          = US DontWalk Traffic Signal.JPG|
| kuvateksti1    = Don't walk.
| kuva2          = US Walk Traffic Signal.JPG
| kuvateksti2    = Walk.
}}
Jalankulkijaopastin vaihtuu vihreäksi joko kiinteällä pyynnöllä, ajoneuvoliikenteen mukana oheispyynnöllä tai omasta pyynnöstä eli painonappia painamalla. Valo-opastimien lisäksi kevyen liikenteen ohjaamiseen käytetään, näkövammaisten liikkumista helpottamaan, ääniopastimia. Ääniopastin on useimmiten sijoitettu painonappikoteloon tai erilliseen summerikoteloon, jossa ei ole painonappia.<ref name="napit">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/opastimetjaniidentoiminta/painonapitjaaaniopasteet.html | Nimeke = Painonapit ja ääniopasteet | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref> Suomessa on valittu hidas katkonainen ääni tarkoittamaan punaista valoa ja nopea katkonainen piippaus- tai nakutusääni vihreää valoa.<ref name="atv224">Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 24§</ref> Ääniopasteet osaavat nykyään säätää voimakkuuttaan ympäristön [[melu]]tason mukaan.<ref name="napit" /> Tarvittaessa ääniopasteet voidaan kytkeä yöksi pois päältä, vaikka liikennevalot muuten olisivatkin käytössä.<ref name="atv224" /> Joissakin painonappikoteloissa on näkövammaisia varten kuvaus tien ylitettävän osan kaistamäärästä ja keskikorokkeesta, joissakin nuoli osoittamaan ylityssuuntaa.<ref name="napit" />

=== Vilkkuvihreä ===
Suomessa on useiden muiden Euroopan maiden tapaan yhä enemmän siirrytty käyttämään jalankulkuopastimissa vilkkuvihreää, joka mainitaan kansainvälisessä liikennevaloja ja -merkkejä koskevassa Wienin sopimuksessa.<ref name="vilkkuv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vilkkuvihrea.asp | Nimeke = Jalankulkijan vilkkuvihreä | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070914181908/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/vilkkuvihrea.asp | arkistoitu = 14.9.2007 }}</ref> Kun kiinteästi palavan vihreän valon jälkeen vilkkuu vihreä jalankulkuopastin, se tarkoittaa, että suojatien valo-opastimet vaihtuvat pian punaisiksi,<ref name="tla428" /> joten vain ripeästi liikkuvien (> 2,0&nbsp;m/s) on syytä lähteä ylittämään katua. Useimmiten vilkkuvihreä pidentää jalankulkijoiden vihreää valoa, jolloin punaisissa valoissa odottelu vähenee, ja hitaastikin liikkuvat ehtivät kadun ylitse.<ref name="vilkkuv" /> Samoin pyöräilijät saavat tietää valon vaihtuvan kohta, jotta heidän ei tarvitse ajaa punaisia päin.<ref name="vilkkuv" /> Vilkkuvihreänkin jälkeen on kuitenkin suojatien pituuden mukainen niin sanottu punasuoja-aika, jonka aikana sekä risteävien suuntien ajoneuvo-opastimet että jalankulkijaopastimet ovat punaisina.<ref name="vilkkuv" /> Suomessa vilkkuvihreän käyttö on sisältynyt lakiin vuodesta [[2002]]. [[Helsinki|Helsingissä]] aloitettiin sen käyttö poikkeusluvalla jo vuodesta [[2000]], ja nykyään siellä onkin jo melkein jokaisessa jalankulkuvalossa vilkkuvihreä. Vain vanhoihin, [[1970-luku|1970-luvulta]] peräisin oleviin ohjauskojeisiin sitä ei saada ohjelmoiduksi.<ref name="vilkkuv" /> Vilkkuvihreä on otettu käyttöön myös monissa muissa kaupungeissa Suomessa. Lisäksi ääniopasteet voivat olla samat punaisen tai vihreän (pienillä pätkähdyksillä osassa prisman koteloista) kanssa mutta myös keskitasonopeudella piipittävä tai nakuttava.

==Polkupyöräilijöiden liikennevalot==
[[Kuva:Urbanbicycle.jpg|thumb|left|Pyöräilijä Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä.]]
===Yleistä===
Joissakin liittymissä, joissa on erillinen polkupyöräkaista tai ajoradasta erotettu pyörätie, voi [[polkupyörä]]ilijöille olla omat, matalalle sijoitetut liikennevalo-opastimet. Suomessa opastimissa on punainen, keltainen ja vihreä opastinkuva kuten ajoneuvo-opastimissakin,<ref name="tla425">Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 4. luku, 25§</ref> mutta valoaukon halkaisija on 80&nbsp;mm.<ref name="atv741" /> Polkupyöräopastin on erotettavissa ajoneuvojen pienestä toisto-opastimesta siitä, että siinä on ylhäällä valkoinen polkupyörän kuva sinisellä taustalla.<ref name ="tla425" /> Opastin on asennettu 1,2&ndash;2&nbsp;metrin korkeuteen tien pinnasta.<ref>Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (15.11.2001/1012): 2. luku, 19§</ref> Silloin kun risteyksessä on polkupyöräopastin, polkupyöräilijöiden ja mopoilijoiden on noudatettava sitä.<ref name="tla425" /> Muutoin heidän on noudatettava jalankulkuopastimia, mutta jos niitäkään ei ole, noudatetaan ajoneuvo-opastimia.<ref>Tieliikenneasetus (5.3.1982/182): 4. luku, 29§</ref> Polkupyöräopastimet ovat Suomessa harvinaisia, eikä niiden käyttö ole näillä näkymin juuri lisääntymässä.

=== BEPOLITE ===
[[Helsinki|Helsingissä]] on polkupyöräopastimissa käytössä maailman ainoa niin sanottu BEPOLITE-järjestelmä ('''B'''icycle '''E'''arly '''P'''ass '''o'''ver the Stop '''Li'''ne '''Te'''chnique). Sen tarkoitus on vähentää punaisissa valoissa odottamista. Polkupyöräopastimen punaista opastinkuvaa näytetään vain vähän aikaa, minkä jälkeen näytetään vilkkuvaa keltaista opastinkuvaa. Vilkkuvan keltaisen aikana pyöräilijä saa ylittää risteysalueen erityistä tarkkaavaisuutta noudattaen eli varoen suojatiellä olevia jalankulkijoita, joilla on samaan aikaan vihreä valo. BEPOLITE on käytössä Helsingissä viidessä paikassa. Ensimmäiseksi se asennettiin [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorille]] vuonna [[1996]].<ref>BEPOLITE-kappaleen lähteenä: 
{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/bepolite.asp | Nimeke = BEPOLITE | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070608110933/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevalot/bepolite.asp | arkistoitu = 8.6.2007 }}</ref>

==Liikennevalojen ohjaustapoja==
[[Kuva:Řadič signalizace.jpg|thumb|Liikennevalojen ohjauskoje on yleensä sijoitettu kaappiin.]]
===Yleistä===
Autoliikenteen liikennevalot voidaan ohjelmoida vaihtumaan eri tavoilla: vaikkapa kellonajan tai liikennetilanteen mukaan. Jalankulkuvalot on liitetty samaan järjestelmään. Ne vaihtuvat samaan aikaan jonkin suunnan autoliikenteen kanssa siten, että tien ylitys on mahdollisimman turvallinen. Vaihtoehtoisesti liikennevaloissa voi olla niin kutsuttu jalankulkuvaihe, jonka aikana kaikki jalankulkuvalot ovat vihreinä ja ajoneuvosuunnat punaisina. Silloin kun jalankulkijoille ei ole määritelty kiinteää pyyntöä tai oheispyyntöä, valojen vaihtoa voidaan pyytää painonappi-ilmaisimella.

Liikennevaloihin ohjelmoidaan aina suoja-aika ja vaihtumisaika. Suoja-aika määritetään aina törmäysuhkaisten liikennevirtojen välille siten, ettei niillä voi olla samaan aikaan vihreä valo. Näin vihreän valon loppuvaiheessa, vilkkuvihreän aikana tai keltaisen opastinkuvan aikana risteystä ylittämään lähtenyt auto tai jalankulkija ehtii pois alta ennen kuin toisesta suunnasta vihreän alkaessa lähtenyt auto tai jalankulkija ehtii risteykseen. Vaihtumisaika on siis aika vihreänä olleen opastinryhmän vihreän valon lopusta seuraavana vuorossa olevan ryhmän vihreän valon alkuun. Vaihtumisaika ei voi olla lyhyempi kuin suoja-aika. Myös vihreän valon päättyessä tietä ylittämään lähteneen jalankulkijan on ehdittävä joko suojatien yli tai keskikorokkeelle ennen kuin risteävästä suunnasta tuleva auto ehtii paikalle.<ref>Suoja-ajasta kertovan kappaleen lähteenä: {{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/valoohjauksenperiaatteita/suoja-aika.html | Nimeke = Suoja-aika | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu = 21.11.2013}}</ref>

Seuraavana esiteltyjen tapojen lisäksi on kehitetty myös muunlaisia uusia tapoja kuten SPOT. Siinä eri liikennevalot saavat toisiltaan tietoja, joilla yritetään vähentää viivytyksiä. Toinen uusi tapa on [[sumea logiikka]], joka pyrkii toimimaan kuin kaikki seikat huomioon ottava liikennepoliisi.<ref name="toiminta">Koko toiminta-osion lähteenä pääasiassa: {{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/valoohjauksenperiaatteita.html | Nimeke =Valo-ohjauksen periaatteita | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref>

===Erillisohjaus===
Erillisohjatut liikennevalot eivät vaihdu sen mukaan kuin muut liikennevalot lähistöllä vaihtuvat, vaan itsenäisesti. Tällä pyritään saamaan yksittäisen risteyksen toiminta mahdollisimman joustavaksi. Erillisohjatuissa valoissa kiertoaika vaihtelee: Eri vaiheiden kesto ei ole sama joka kerralla.

Erillisohjaus tarkoittaa käytännössä samaa kuin liikennetieto-ohjaustapa eli se ottaa huomioon risteyksen liikennetilanteen, ja valojen toimintaa säädetään risteykseen tulijoiden mukaan. Saapuvaa liikennettä havainnoidaan erilaisilla kulku- ja läsnäoloilmaisimilla, kävelijöitä painonappien avulla. Ilmaisimet kertovat valoja ohjaavalle kojeelle, onko punaisissa valoissa odottamassa joku tai onko vihreisiin valoihin tulossa joku. Liikennetieto-ohjaus vähentää turhaa punaisissa valoissa seisoskelua ja lisää valo-ohjauksen joustavuutta.

===Yhteenkytkentä===
Yhteenkytkennässä usean risteyksen liikennevalot ovat yhteydessä toisiinsa, ja niiden vaihtuminen on tahdistettu keskenään. Tällä pyritään saamaan tien pääsuunnalle aikaan mahdollisimman sujuva ajo risteysten välillä eli [[vihreä aalto]]. Valojen kiertoaika yhteenkytketyissä risteyksissä on yleensä aina sama, esimerkiksi 90&nbsp;s tai 120&nbsp;s.

Alueellinen ohjaus on periaatteessa sama asia kuin yhteenkytkentä. Silloin alueella olevat monet liikennevalot on ohjelmoitu toimimaan siten, että yksittäisen liittymän valojen toimintaan vaikuttaa muiden lähialueen valojen toiminta.

===Linkitys===
Linkitys yhdistää erillisohjauksen ja yhteenkytkennän. Valot toimivat periaatteessa itsenäisesti, mutta ottavat vastaan tietoja seuraavasta tai edellisestä valo-ohjatusta risteyksestä, esimerkiksi lähestyvistä autojonoista. Linkitetyissä risteyksissä valojen kiertoaika vaihtelee tilanteen mukaan.
[[Kuva:Signalbau Huber BTC5000.jpg|thumb|Ohjauskojeen kaappi avattuna.]]

===Aikaohjaus===
Aikaohjatut liikennevalot toimivat niihin ohjelmoidun aikataulun mukaan eivätkä ota huomioon erilaisia liikennetilanteita. Esimerkiksi [[Tampere]]ella aikaohjattuja valoristeyksiä ei enää ole juuri lainkaan.<ref name="toiminta" />

===Pakko-ohjaus===
Hälytysajoneuvoja varten on kehitetty pakko-ohjaus. Hälytysajoja varten esimerkiksi [[palokunta|paloasemalta]] tai liikenteenohjauskeskuksesta ohjataan määrättyjen liikennevalojen pakko-ohjaus toimintaan, jolloin hälytysajoneuvojen tulosuunnalle varmistetaan vihreät valot tai vaihtoehtoisesti liittymät ohjataan keltavilkulle. Hälytysajoneuvojen ohitettua risteyksen ohjaus palautetaan manuaalisesti normaalitilaan tai se palautuu automaattisesti ennalta määrätyn ajan kuluttua. Liikennevalojen vaiheista jokin saattaa jäädä toteutumatta pakko-ohjauksen takia.

===Joukkoliikenne-etuus===
Joukkoliikenne-etuus on valoihin ohjelmoitu ohjaustapa, joka suosii joukkoliikennettä eli [[raitiovaunu]]ja ja [[linja-auto]]ja. Kehittyneimmissä joukkoliikenne-etuusjärjestelmissä (kuten Helsingissä) joukkoliikennevälineille annetaan etuus vain tarvittaessa &ndash; jos vaunu on etuajassa aikataulustaan, etuutta ei välttämättä anneta. Pikaraitiotie [[Raide-Jokeri]]lla liikennevaloetuus toteutetaan kuitenkin niin sanottuna pakkoetuutena, eli liikennevalo pakotetaan vihreäksi raitiovaunun tulosuunnasta.<ref name="Jokerivalot">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/raide-jokerin-linjalla-on-noin-75-liikennevaloliittymaa-keha-1-ja-haagan-liikenneympyra-hankalimmat-paikat/0db0700f-890c-4ee6-9fa7-fdbddb8137fc | Nimeke = Raide-Jokerin linjalla on noin 75 liikennevaloliittymää – Kehä 1 ja Haagan liikenneympyrä hankalimmat paikat | Tekijä = Repo, Harri | Julkaisu = Tekniikka&Talous | Ajankohta = 8.11.2022 | Viitattu = 14.11.2022}}</ref> Normaalisti, jos liikennevaloissa ei ole erillistä joukkoliikenne-etuutta, ja bussi tulee valoihin hetken sen jälkeen, kun valo on vaihtunut punaiseksi, se pääsee liikkeelle vasta, kun valo muutenkin vaihtuu vihreäksi. Jos valoihin on tehty joukkoliikenne-etuus, tämä vaikuttaa vain joukkoliikennevälineen lähestyessä risteystä. Lähestyminen tunnistetaan liikennevaloihin liitetyillä ilmaisimilla. Pyyntöilmaisin on suunnilleen 200 metrin päässä ennen risteystä ja kuittausilmaisin heti risteyksen jälkeen. Ilmaisimet voidaan toteuttaa silmukkapareina, eli jos toinen silmukka rikkoutuu, toinen vielä toimii.<ref name="Jokerivalot"/> Kuittausilmaisimen avulla saadaan huomioitua muun muassa ajonopeuden vaihtelu ruuhkan tai huonon kelin takia ja siten päätettyä etuustoiminta oikea-aikaisesti. Näin maksimoidaan toimintavarmuus ja minimoidaan muulle liikenteelle aiheutuva haitta. Tunnistus voidaan tehdä myös satelliittipaikannuksella.<ref name="etuudet-helsinki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevaloetuudet/etuuden_toiminta.asp | Nimeke = Joukkoliikenteen liikennevalo-etuus | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070609064522/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/liikennevaloetuudet/etuuden_toiminta.asp | arkistoitu = 9.6.2007 }}</ref>

Ilmaisimilla toteutettaviin etuuksiin kuuluvat vihreän pidennys, vihreän aiennus ja ylimääräinen vaihe, joita voidaan myös yhdistellä.<ref name="etuudet-tampere">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/valoohjauksenperiaatteita/joukkoliikenne-etuudet.html | Nimeke = Joukkoliikenne-etuudet | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =3.12.2011 }}</ref> Vihreän pidennys on tavallisimpia joukkoliikenne-etuuksia. Raitiovaunu havaitaan pyyntöilmaisimella juuri ennen vihreän loppumista, mutta sitten vihreä valo palaakin niin kauan, että kuittausilmaisin havaitsee vaunun ehtineen valoista. Pidennystä ei tehdä, jos vaunu ehtii risteyksestä normaalin vihreän valon aikana. Jos vaunu tulee pyyntöilmaisimelle liian myöhään saadakseen vihreän pidennyksen, se voi saada vihreän aiennuksen. Silloin vaunun tulosuunnan vihreä valo alkaa palaa aikaisemmin, jolloin vaunu pääsee nopeammin valoista, ja sen matka-aika lyhenee. Aiennus ei ole ongelmaton, koska se katkaisee käynnissä olevan vaiheen vihreän valon ja lyhentää sivusuunnasta tulevan autoliikenteen vihreää valoa. Jalankulkijoiden vihreän valon minimiaika ei kuitenkaan lyhene, joten jalankulkija ehtii etuudesta huolimatta kadun yli turvallisesti.<ref name="etuudet-helsinki" />

Liikennevalojen eri vaiheiden kiertoon voidaan myös lisätä ylimääräinen vaihe. Siinä joukkoliikenne saa ylimääräisen ajomahdollisuuden kahden punaista valoa näyttävän vaiheen välissä. Se on yleensä lyhyt, minkä takia se sopii paremmin omilla kaistoillaan kulkeville raitiovaunuille, pidennettynä myös busseille. Ylimääräiselle vaiheelle vaihtoehtona on valojen kierron nopeutus silloin kun siihen ei mahdu ylimääräistä vaihetta. Tässä tapauksessa kaikki vaiheet tehdään bussin havaitsemisen jälkeen normaalia lyhyempinä, jotta bussi saisi vihreän valon nopeammin. Tämäkään ei lyhennä jalankulkijoiden vihreää valoa. Joissakin tapauksissa erilaisia etuuksia voidaan myös yhdistää samalta suunnalta tuleville busseille, mutta vain, jos ne eivät estä muista suunnista tulevien vihreitä valoja. Esimerkiksi vain lyhyen pidennyksen jälkeen valoa voidaan aikaistaa, koska muutoin sivusuunnasta tuleville ei jäisi riittävästi aikaa. Minkä tahansa etuuden käynnistyminen tai jatkuminen voidaan myös estää, jos vaunu ei etuudesta huolimatta tule ehtimään risteyksen läpi vihreän valon aikana. Tämä vähentää muulle liikenteelle aiheutuvia haittoja &ndash; tarpeeton etuus myös lykkäisi seuraavien etuuksien toteutumista.<ref name="etuudet-helsinki" /> 

Liikennevaloihin, joissa on etuudet, asennetaan yleensä LED-valopilkku punaisen opastimen alanurkkaan. Sen avulla joukkoliikenteen kuljettajat ja huoltohenkilökunta voivat tarkkailla etuuden toimintaa: valopilkku kertoo järjestelmän vastaanottaneen bussin lähettämän ilmaisun.<ref name="etuudet-tampere" />

Esimerkiksi Helsingissä ja [[Espoo]]ssa toimivaa [[runkolinja 550|runkolinjaa 550]] on nopeutettu joukkoliikenne-etuuksin. Myös nämä valot ovat tavallaan joukkoliikenne-etuus.<ref name="etuudet-tampere" /> Tampereella etuuksia on laitettu pariinkymmeneen risteykseen.<ref name="etuudet-tampere" />

Suomessa suurilla kaupungeilla on ollut JENKA-hanke, jonka tarkoituksena oli saada joukkoliikenne-etuudet jokaiseen kaupunkiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jenka/index.asp | Nimeke = Jenka | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu = 3.12.2011 | arkisto = https://web.archive.org/web/20110919001115/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jenka/index.asp | arkistoitu = 19.9.2011 }}</ref> Hankkeen aikana kehitettiin joukkoliikenne-etuuksia SYVARI-ohjaukseen. Sana on lyhenne sanaparista ”synkronoitu vaiherinki” ja kyseistä ohjaustapaa on käytetty Suomessa jo parikymmentä vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jenka/syvari-ohjaustapa.asp | Nimeke= SYVARI | Julkaisija= Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu= 3.12.2011 | arkisto= https://web.archive.org/web/20081201201718/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jenka/syvari-ohjaustapa.asp | arkistoitu= 1.12.2008 }}</ref> Järjestelmässä joukkoliikenne-etuuksia liitetään vihreään aaltoon. SYVARI-ohjauksessa liikennevalot voidaan tahdistaa vihreään aaltoon liikennevalokiertoa lyhentämällä tai pidentämällä. Perinteisesti tahdistus on tehty ainoastaan valokiertoa lyhentämällä. SYVARIN huononoa puolena on suuri parametrien määrä, mikä vaikeuttaa ajotusten säätöä risteyksissä, joissa on vihreä aalto. Perinteisesti toteutetuissa liikennevaloetuuksissa ajoitusten säätö voidaan tehdä usein ainoastaan yhtä parametria muuttamalla. Liikennetilanteen/liikennemäärien muuttuessa SYVARI-järjestelmän ylläpito on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteiseti toteutetun etuusjärjestelmän.

==Ilmaisimet==
[[Kuva:Traffic light switch 0823.JPG|thumb|Painonappi puolalaisissa liikennevaloissa.]]
===Yleistä===
Liikennevaloissa käytetään erilaisia ilmaisimia tiellä liikkuvien ja valoihin pysähtyneiden ajoneuvojen tunnistamiseen.<ref name="ilmaisimet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot/opastimetjaniidentoiminta/ilmaisimet.html | Nimeke =Ilmaisimet | Julkaisija =Tampereen kaupunki | Viitattu =21.11.2013 }}</ref> Ilmaisimia voidaan käyttää hyvin monipuolisesti liikennevalo-ohjauksen säätämiseen. Niiden avulla opastinkoje tietää, mistä suunnasta on tarpeen saada valo vihreäksi ja missä suunnassa tarvitaan normaalia pidempi vihreä valo. Ilmaisimia sijoitetaan useimmiten jokaiselle kaistalle vähintään kaksi: yksi pysäytysviivan tuntumaan ja toinen kauemmaksi tulosuunnalle. Kauimmaiset ilmaisimet voivat korkealuokkaisilla väylillä sijaita jopa 300&nbsp;metrin päässä liittymästä. Ilmaisimien avulla voidaan myös laskea liikennettä.<ref name="ilmaisimet" />

Yleisimmät ilmaisintyypit ovat silmukkailmaisin, infrapunailmaisin, tutkailmaisin ja painonappi. Näistä kolme ensimmäistä ovat ajoneuvoliikenteelle ja painonapit kevyelle liikenteelle tarkoitettuja. Joissakin tapauksissa tutka- ja infrapunailmaisimia käytetään myös kevyen liikenteen ilmaisimina.

===Silmukka===
Ajoneuvoilmaisimina käytetään nykyään pääasiassa induktiosilmukkailmaisimia. Näitä asennetaan ennen risteystä kulkuilmaisimiksi ja pysäytysviivojen tuntumaan läsnäoloilmaisimiksi. Läsnäoloilmaisimien tulee havaita sekä pysäytysviivan eteen pysähtynyt että ilmaisimen ylittänyt auto. Jos auto ei ole jostain syystä kulkenut kulkuilmaisimen yli eikä pysähdy normaalille paikalle läsnäolosilmukan päälle, valo ei välttämättä vaihdu vihreäksi.<ref name="ilmaisimet" />

Silmukka on kumikaapelista muodostettu [[kela (komponentti)|käämi]], joka asennetaan päällysteen alle joko ennen päällystämistä tai myöhemmin upottamalla se päällysteeseen sahattuun uraan ja peittämällä ura [[bitumi]]lla. Kaapelit asennetaan yleensä joko suorakulmion tai kahdeksikon muotoiseksi ilmaisimeksi. Silmukoihin johdetaan heikko virta, jolloin silmukan kohdalle muodostuu [[magneettikenttä]]. Kun metallinen ajoneuvo saapuu magneettikenttään eli silmukan päälle, liikennevalokojeessa oleva ilmaisinvahvistin havaitsee magneettikentän muutoksen, ja pyytää valon vaihtumista vihreäksi.<ref name="ilmaisimet" /> Jos muutos ylittää ennalta asetetun raja-arvon, tulkitaan muutos ilmaisuksi. Koska moottoripyörässä ja [[mopo]]ssa on vähemmän [[metalli]]a kuin autossa, silmukka ei aina välttämättä huomaa niitä.<ref name="tiehallinto">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=75&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=1020&_pageid=71&linkki=1618&julkaisu=825&kieli=fi| Nimeke = Miksi liikennevalot eivät aina vaihdu moottoripyörälle?| Ajankohta = 2.7.2006| Julkaisija = Tiehallinto| Viitattu = 8.8.2007| arkisto = https://web.archive.org/web/20070929104812/http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=75&_dad=julia&_schema=PORTAL30&kieli=fi&menu=1020&_pageid=71&linkki=1618&julkaisu=825&kieli=fi| arkistoitu = 29.9.2007}}</ref>

===Infrapunailmaisin===
Infrapunailmaisin toimii tarkkailemalla [[infrapunasäteily|lämpösäteily]]n muutoksia &ndash; ajoneuvot ovat ympäristöään lämpimämpiä. Se asennetaan liikennevalo- tai valaisinpylvääseen, mistä käsin se havaitsee auton yleensä enintään 20&nbsp;metrin päästä.<ref name="ilmaisimet" /> Infrapunailmaisinta voidaan käyttää kulkuilmaisimena havaitsemaan liikkuvia kohteita tai läsnäoloilmaisimina.

===Tutkat eli mikroaaltoilmaisimet===
Tutkailmaisimet muistuttavat ulkonäöltään infrapunailmaisimia, joskin ovat normaalisti kooltaan suurempia. Myös tutkat asennetaan pylväisiin tai portaaleihin. Tutkat havaitsevat liikkuvat kohteet jopa lähes 100 metrin etäisyydeltä. Ne pystyvät erottelemaan ilmaisualueellaan saapuvan ja poistuvan liikenteen toisistaan.<ref name="ilmaisimet" /> Tutkailmaisimia on ajoneuvoille ja erikseen kevyelle liikenteelle eli jalankulkijoille sekä pyöräilijöille. Ilmaisin koodataan halutun nopeuden tunnistamiseen. Tutka ei välttämättä havaitse pienimpiä kulkuneuvoja, jos niiden nopeuskin on pieni eli alle 5&nbsp;km/h.<ref name="tiehallinto" />

===Painonapit===
Painonappi on luotettavin ilmaisin kevyen liikenteen tarkkailuun.<ref name="ilmaisimet" /> Sen avulla ohjauskoje havaitsee liikkujat ja tajuaa, että suojatielle tarvitaan vihreää valoa. Jos liittymässä on painonapit, painonappikotelossa on myös aina odota-valo. Odota-valon palaessa jalankulkuopastimet ovat pian vaihtumassa vihreäksi eikä painonappia tarvitse painaa.<ref name="napit" /> Jos odota-valo ei pala ja jalankulkijaopastin on punaisena, vihreää pyydetään nappia painamalla.

Jalankulkijoille vihreä valo voi tulla napista omalla pyynnöllä, oheispyynnöllä tai kiinteällä pyynnöllä. Käytettävä menetelmä valitaan liikennemäärien ja risteyksen kuormitusasteen mukaan, ja se voi vaihdella vuorokaudenajan mukaan.<ref name="napit" />

Pääsuunnan ajoneuvoliikenne on sujuvampaa silloin, jos pääsuunnan ylittävän suojatien vihreä tulee omalla pyynnöllä eli vain silloin, kun siellä on joku aikomassa tien yli ja painaa nappia.<ref name="napit" /> Näin tehdään useimmiten iltaisin ja öisin, joissakin hiljaisemmissa paikoissa kaikkina vuorokaudenaikoina.<ref name="napit" /> Oheispyyntönä ohjelmoitu suojatien vihreä tulee, kun samansuuntainen ajoneuvoliikenne tai suojatie kadun toisella puolella saa vihreän valon. Tämä vaihtoehto ei ole yleinen, koska suojatie vaatii silloin pitkän vihreän ja suoja-ajan, jolloin turha vihreä viivyttää muuta liikennettä.<ref name="napit" /> Oheispyyntöä käytetään varsinkin silloin, kun pääsuunnan ajoneuvovihreä kestää joka tapauksessa pitkään. Tällöin suojatien vihreäksi tulemisesta ei ole merkittävää haittaa, vaikka kevyttä liikennettä ei juuri silloin olisikaan. Kiinteällä pyynnöllä suojatien vihreä vaihtuu itsekseen säännöllisesti valojen kierron aikana,<ref name="napit" /> vaikka kukaan ei olisi painanut nappia tai haluaisi tien yli.

Esimerkiksi [[New York]]issa on edelleen liikennevalopylväissä painonappeja, mutta ne eivät ole enää käytössä, koska 1970-luvulla asennetut napit eivät enää olisi toimineet, kun kaupungissa siirryttiin liikennevalojen tietokone-ohjaukseen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Michael Luo | Otsikko = For Exercise in New York Futility, Push Button | Julkaisu =New York Times | Ajankohta =27.2.2004 | www = http://www.nytimes.com/2004/02/27/nyregion/27BUTT.html?ex=1393218000&en=58284f87fcbbe64d&ei=5007&partner=TECHDIRT | www-teksti = | Kieli ={{en}} }}</ref>

== Valo-ohjattu rautatien tasoristeys ==
[[Kuva:Tasoristeys Jarila.jpg|thumb|Tasoristeyksen valo-ohjaus.]]
{{pääartikkeli|[[Tasoristeys]]}}
{{lähteetön}}
Tasoristeyksessä varoitus lähestyvästä junasta toteutetaan raiteeseen rakennettujen ''raidevirtapiirien'' avulla. Raidevirtapiirejä on kolme, jotta junan tulosuunta voidaan todeta ja varoitus katkaista junan ylitettyä tasoristeyksen. Varoitus kytkeytyy automaattisesti junan kulkusuunnassa etummaisen akselin saapuessa raidevirtapiirin alueelle.

Valkoinen vilkkuva valo kertoo, että puomilaitokseen on kytketty virta, ja [[juna]]a ei ole oletettavasti tulossa, kuitenkin laitteisto voi myös vikaantua, joten varovaisuutta ei voi liiaksi korostaa. Rautatien tasoristeystä lähestyttäessä on kuitenkin aina valmistauduttava pysähtymään, sillä valkoisen vilkkuvan valon  palaessa tasoristeys on ylitettävä samoin kuin vartioimaton tasoristeys - eriaikaan junan kanssa.

Punainen vilkkuva valo – tai kaksi valoa rinnakkain vuorottelevasti – varoittaa junan tai muun raiteilla liikkuvan laitteen tulosta, eikä rataa saa silloin ylittää huolimatta siitä, että rautatien näkyvä osuus vaikuttaisi olevakin tyhjä sillä hetkellä. Valo-ohjauksen lisäksi tasoristeyksessä on usein myös puoli- tai kokopuomit, jotka laskeutuvat ajoradan poikkisuuntaan estämään pääsyä ajokaistalta radalle.

Paikoissa, joissa rautatien tasoristeys on hyvin lähellä liikennevaloliittymää, voidaan turvalaitekojeen ja liikennevalokojeen välillä vaihtaa tietoja. Näin liikennevalot saadaan toimimaan mahdollisimman sujuvasti tilanteissa, joissa esimerkiksi yhden liittymähaaran yli on kulkemassa juna tai muu raideliikennelaite.

== Nostosillan ennakko- ja varoitusvalot ==
''Pääartikkeli: [[Vääksyn kanava]]''
{{lähteetön}}
Yleisesti Suomessa kanavilla ja niiden yhteydessä sijaitsevilla nostosilloilla on omanlaisensa varoitus. Varoituslaitoksen toiminta alkaa napista painamalla tai automaattisissa silloissa automaattisesti. Yleensä nostosillan "ajosuunta" eli oikea on varustettu kolmiaukkoisella valo-opastimella, joka muistuttaa tasoristeyksissä esiintyviä valovaroituslaitoksia. Siinä on kaksi punaista ja yksi oranssi tai keltainen opastinkuva. Vastaantulijoiden kaista taas on yleensä varustettu kaksiaukkoisella ( punainen ja oranssi/keltainen ) opastimella.

'''Ennakkovaroituslaitos'''  koostuu yleensä yhdestä vilkkuvasta oranssista tai keltaisesta opastimesta, joka vilkkuu koko nostosillan nosto- ja laskuprosessin aikana. Se on sijoitettu n. 200 metrin päähän sillasta.

'''Varoituslaitos''' koostuu yhdestä tai kahdesta punaisesta opastimesta sekä yhdestä oranssista tai keltaisesta opastimesta. Varoituslaitos on pimeänä normaalitilanteessa, kun siltaa ei olla nostamassa tai laskemassa.

Kun silta aloittaa nousu- ja laskuprosessin se käy läpi seuraavat vaiheet. Kuitenkin sekuntimäärät voivat vaihdella eri  siltojen mukaan.
# Ennakkovaroitusvalo kytkeytyy päälle ja vilkkuu koko prosessin ajan. Samaan aikaan myös varoituslaitos kytkeytyy päälle vilkkumaan oranssia/keltaista. Tämä vaihe kestää n. 10 sekuntia.
# Varoituslaitos kytkee jatkuvana palavan oranssin/keltaisen valon. Tätä kestää n. 4 sekuntia.
# Varoituslaitos kytkeytyy punaiselle. Kaksiaukkoisissa varoituslaitoksissa jatkuvaksi tai vilkkuvaksi, kolmiaukkoisissa vuorotellen vilkkuvaksi. Myös äänivaroituslaitos kytkeytyy päälle. Tämä vaihe kestää n. 10 sekuntia.
# Varoituslaitos jatkaa punaisella, äänivaroitus jatkuu, ja nyt myös puomit laskeutuvat ja niihin kytkeytyvät vilkkumaan punaiset huomiovalot. Tässä vaiheessa kestää n. 3 sekuntia.
# Silta nousee n. 10 sekunnin päästä.
# Silta laskee
# Noin 6 sekunnin päästä sillan saavutettua ala-asentonsa puomit nousevat.
# Kun puomit ovat ylhäällä, äänivaroitus kytkeytyy pois ja varoituslaitos vilkkuu oranssina/keltaisena n. 5 sekuntia.
# Varoituslaitos ja ennakkovaroituslaitos kytkeytyvät pois päältä.

==Joukkoliikenteen omat valot==
=== Raitioliikenteen liikennevalot ===
[[Kuva:Helsinki tram lights.svg|thumb|Suomalainen joukkoliikenneopastin.]]
[[Raitiovaunu]]ja voidaan ohjataan joko autoliikenteen liikennevaloilla tai omilla valoillaan.

Suomessa on käytössä joukkoliikenneopastin, joka koskee raitiovaunu- ja linja-autoliikennettä silloin kun niitä ohjataan muusta liikenteestä erillään. Joukkoliikenneopastin on kolmiaukkoinen ja sen valot ovat väriltään valkoiset. Ylin opastinkuva (seis) on S-kirjaimen muotoinen kuvio, keskimmäinen on vaakaviiva ja vastaa keltaista opastinkuvaa, ja alimmainen on nuoli ajosuuntaan eli suoraan eteenpäin tai sivulle.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 Tieliikennelaki (10.8.2018/729)] {{Wayback|1=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 |päiväys=20220323095353 }}: liite 2, kohta 8. Viitattu 25.3.2022.</ref>

[[Kuva:Oulunkyla Jokeri August 2007.jpg|thumb|left|Jokeri-linjan 550 risteysylitys pysäyttää muun liikenteen.]]
=== Raitiotietä tai bussireittiä risteävän suunnan valot ===
Suomessa raitiovaunu- tai linja-autoreitille voidaan taata sujuva kulku ohjaamalla joukkoliikennevälineen kanssa risteävää suuntaa niin sanotuilla jokerivaloilla.
Jokerivalot vastaavat ulkonäöltään tasoristeysten kolmiaukkoisia valo-opastimia.
Valojen vaihtumisjärjestys on seuraava: vilkkuva keltainen – kiinteä keltainen – kaksi kiinteää punaista valoa – vilkkuva keltainen valo.<ref>[https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20200379 Valtioneuvoston asetus liikenteenohjauslaitteiden käytöstä (20.5.2020/379)]: pykälä 19. Viitattu 25.3.2022.</ref>
Ne sijoitetaan 10–20 metrin päähän risteyksestä ja ovat toiminnassa vain linja-auton lähestyessä. Muun ajan ne ovat pimeinä.<ref name="jokeri-tre">{{Verkkoviite | Osoite = http://teto.tampere.fi/valot/jokeri.htm | Nimeke = Jokerivalot | Julkaisija = Tampereen kaupunki | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070809051817/http://teto.tampere.fi/valot/jokeri.htm | arkistoitu = 9.8.2007 }}</ref>

Tämäntyyppiset liikennevalot otettiin Suomessa ensiksi käyttöön Helsingissä ja Espoossa kulkevaa Jokeri-linjaa eli [[runkolinja 550|runkolinja 550:tä]] varten vuonna [[2002]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jokerivalot/jokerivalot-viikki.asp | Nimeke = Suomen ensimmäiset jokerivalot käyttöön | Julkaisija = Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus | Viitattu = 8.8.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20071216191156/http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/jokerivalot/jokerivalot-viikki.asp | arkistoitu = 16.12.2007 }}</ref>
Samanlaisia jokerivaloja on myös [[Tampere]]ella.<ref name="jokeri-tre" />

==Muiden liikennemuotojen ohjaustapoja==
* Rautateillä on omanlaisensa [[Opastin (rautatietekniikka)|opastimet]], joiden toiminta poikkeaa tieliikenteen valo-ohjauksesta.
* [[Kanava]]n [[sulku|sululla]] on yleensä liikennevalot, joissa on opastimessa punainen ja vihreä valo kertomassa, milloin kanavaan saa ajaa.
* [[Majakka|Majakat]] ja [[sektoriloisto|loistot]] ovat [[vesiväylä|väyläohjausta]], eivät siis varsinaisia liikennevaloja.

== Katso myös ==
* [[Liikennetelematiikka]]
* [[Liikennesuunnittelu]]

==Lähteet==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Traffic lights}}
* [http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/ Helsingin kaupungin liikenteenohjauskeskus] {{Wayback|1=http://www.hel2.fi/liikenteenohjaus/ |päiväys=20060721034947 }}
* [http://www.tampere.fi/liikennejakadut/liikenteenohjaus/liikennevalot.html Tampereen liikennevalot]
* [http://www3.turku.fi/ympakaavi/sivut/Julkisten_alueiden_suunnittelu/sivut/Liikennesuunnittelu/sivut/Liikennevalot.php?lang=suomi Turun liikennevalot] {{Wayback|1=http://www3.turku.fi/ympakaavi/sivut/Julkisten_alueiden_suunnittelu/sivut/Liikennesuunnittelu/sivut/Liikennevalot.php?lang=suomi |päiväys=20061129171252 }}
* [http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100040-v-05liik_valoj_suunn_liva.pdf LIVASU, Tiehallinnon liikennevalosuunnitteluohje] {{Wayback|1=http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/2100040-v-05liik_valoj_suunn_liva.pdf |päiväys=20070929093534 }}
* [http://www.admin.ch/opc/fr/classified-compilation/19680245/index.html#a23 Wienin sopimuksen määritelmiä liikennevaloista] {{fr}}
* [http://www.liikennevalot.info/index.shtml Liikennevalot.info]
* [https://kuntatekniikka.fi/2012/04/23/aina-vihreaa-ambulansseille-ja-paloautoille/ Kuntatekniikan foorumi: Aina vihreää ambulansseille ja paloautoille]
* [https://web.archive.org/web/20120219034914/http://www.coe.berkeley.edu/forefront/fall02/led.html LED-valojen käyttö liikennevaloissa] {{en}}
* [http://www.dynniq.fi/ Dynniq] {{Wayback|1=http://www.dynniq.fi/ |päiväys=20190728033932 }}, liikennevalojärjestelmiä tekevä yritys {{en}}
* [https://www.swarco.com/fi Swarco], liikennevalojärjestelmiä tekevä yritys
* [http://www.prismatibro.se/ PrismaTibro], painonappien valmistaja {{sv}}
* [http://www.traffictechnology.co.uk/ Liikennevalojärjestelmiä tekevä yritys] {{en}}


[[Luokka:62.41 Maaliikenne]]
[[Luokka:Liikennesuunnittelu]]
[[Luokka:Tieliikenne]]
[[Luokka:Automaatio]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]