Lähdekoodi sivulle Siirtomaa

'''Siirtomaa''' eli '''kolonia''' on jonkin valtion hallinnassa oleva, mutta sen rajojen ulkopuolinen (usein merentakainen) alue, jonka väestö koostuu emämaasta muuttaneista ja alkuperäisväestöstä.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|siirtomaa}}</ref>

Siirtomaita syntyi etenkin [[löytöretket|löytöretki]]en tuloksena 1500-luvulta alkaen, kun lännen valtiot hallitsivat kaukaisia maa-alueita varsinkin [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-]] ja [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikassa]], mutta myös eräillä rannikkoseuduilla [[Afrikka|Afrikassa]], [[Australia]]ssa ja [[Aasia]]ssa.

[[Siirtomaavallan purkautuminen|Siirtomaavalta purkautui]] nopeasti 1950- ja 1960-luvuilla, kun useimmat siirtomaat Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren saarilla itsenäistyivät. [[Espanja]]n ja [[Portugali]]n siirtomaat [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] itsenäistyivät jo 1800-luvulla.

Siirtomaiden perustamisesta on usein seurannut [[Kolonialismi|kolonialistinen]] valta-asemajärjestelmä.<ref>Osterhammel 2005, s. 4, 17.</ref>

==Historia==
{{pääartikkeli|[[Luettelo siirtomaista]]}}
[[Kuva:Colonisation 1800.png|thumb|450px|Johtavat siirtomaavallat ja niiden siirtomaat vuonna 1800.]]
[[Kuva:Colonization 1945.png|thumb|450px|Johtavat siirtomaavallat ja niiden siirtomaat vuonna 1945, jonka jälkeen valtaosa siirtomaista itsenäistyi muutamassa vuosikymmenessä.]]
[[Kuva:Non-Self-Governing.png|thumb|450px|Nykyajan epäitsenäiset territoriot, jotka kuuluvat lähinnä Yhdistyneelle kuningaskunnalle, Ranskalle, Yhdysvalloille tai Uudelle-Seelannille.]]
Suurin osa maailmasta ja sen kansoista oli vuosien 1500–1920 välisenä aikana eurooppalaisten hallinnassa vähintään nimellisesti. Näihin alueisiin lukeutuivat koko Amerikka ja Afrikka, lähes koko Oseania sekä suurin osa Aasiaa, jos mukaan luetaan Venäjän kolonisoima [[Siperia]].<ref>Osterhammel 2005, s. 3-4.</ref> [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen 1920-luvun alussa ranskalainen taloustieteilijä [[Arthur Girault]] laski, että siirtomaavaltojen alaisuudessa eli kaksi viidesosaa maailman asukkaista: 400 miljoonaa aasialaista, 120 miljoonaa afrikkalaista, 60 miljoonaa oseanialaista ja 14 miljoonaa amerikkalaista.<ref>Osterhammel 2005, s. 25.</ref>

Suomella ei ole koskaan ollut siirtomaita, mutta ajatus niistä ei ollut vieras. Suomalainen yliopistoväki tavoitteli [[1920-luku|1920-luvulla]] [[Ambomaa]]ta Suomelle siirtomaaksi.<ref>Kiljunen, Kimmo: ''Maailman maat: liput ja historia'', s. 346 Into, 2013 ISBN 978-952-264-157-1</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7948817| Nimeke = Suomalaisten siirtomaahaaveet Ambomaalla | Tekijä = Mäkinen, Lauri | Julkaisija = Yle| Ajankohta = 2008 | Viitattu = 28.8.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Siirtomaiden itsenäistyminen]] tapahtui useassa vaiheessa. [[Yhdysvallat]] itsenäistyi jo vuonna 1776, ja suurin osa [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] valtioista 1800-luvun aikana. [[Aasia]]n ja [[Afrikka|Afrikan]] siirtomaiden itsenäistyminen alkoi pääosin [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla. Vuotta 1960 kutsutaankin "Afrikan vuodeksi", jolloin moni Afrikan valtio itsenäistyi emämaista. Jotkin entiset siirtomaat kuuluvat yhä entisiin emämaihinsa niin sanottuina [[merentakaiset alueet|merentakaisina alueina]], kuten esimerkiksi [[Ranskan Guayana]].

== Nimitys ==
Sanan ''siirtomaa'' loi eurooppalaisten mallikielten ''kolonia''-sanan vastineeksi [[August Ahlqvist]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://375humanistia.helsinki.fi/august-ahlqvist/kaantaja-runoilija-ja-kriitikko-professori-dekaani-ja-rehtori?fbclid=IwAR32vsFyot4w2Vkpoq4jmjp7hH8mT_iEMB99LqdM_gkyGNLppFNHzkDElvI | Nimeke = Kääntäjä, runoilija ja kriitikko – professori, dekaani ja rehtori | Tekijä = Riitta-Ilona Hurmerinta | Julkaisija = Helsingin yliopisto | Ajankohta = 2014 | Viitattu = 2.9.2022 | Kieli = {{fi}} }}</ref> Sanan ensiesiintymä on vuodelta 1845, vain muutamaa vuotta sen jälkeen, kun [[Elias Lönnrot]] oli esitellyt (1836) nykymerkityksessään sanan ''siirtolainen.''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Rapola, Martti|Nimeke=Sanojemme ensiesiintymiä Agricolasta Yrjö Koskiseen|Vuosi=1960|Sivu=62|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref>

==Siirtomaiden tyypit==
Siirtomaat voidaan jakaa kolmeen tyyppiin.<ref name=osterhammel-10>Osterhammel 2005, s. 10–12.</ref>

Hyödyntämistarkoituksessa perustetut siirtomaat syntyvät yleensä sotilaallisen valloituksen kautta. Niiden päätarkoituksena on taloudellinen hyödyntäminen, johon kuuluvat kauppamonopolit, luonnonvarojen käyttö ja maaveron periminen. Niillä myös turvataan strategisesti valtakunnan politiikat sekä kasvatetaan kansallista mainetta. Tällaisissa siirtomaissa toimii suhteellisen pieni joukko emämaan byrokraatteja, sotilaita ja liikemiehiä, ja he yleensä palaavat emämaahan komennuksensa jälkeen. Esimerkkejä ovat [[Brittiläinen Intia]], [[Ranskan Indokiina]], Brittiläinen [[Egypti]], Saksan [[Togo]], Yhdysvaltain [[Filippiinit]] sekä Japanin [[Taiwan]].<ref name=osterhammel-10 />

Merentakaiset [[enklaavi]]t ovat laivaston perustamia. Niiden tarkoituksena on epäsuora taloudellinen vaikutus sisämaassa sekä vaikutus merijoukkojen logistiikkaan muodollisesti autonomisten valtioiden epävirallisessa hallinnassa niin sanotun sotalaivadiplomatian keinoin. Esimerkkejä ovat Portugalin [[Malakka]], Hollannin [[Batavia]], [[Brittiläinen Hongkong]], [[Singapore]] ja [[Adenin siirtomaa|Aden]], sekä kansainvälinen [[Shanghai]].<ref name=osterhammel-10 />

Kolmas siirtomaatyyppi ovat uudisasutussiirtomaat, joita syntyy asevoimien tukemassa [[kolonisaatio]]ssa. Tällaisissa siirtomaissa hyödynnetään halpaa maata ja työvoimaa sekä kultivoidaan sellaista yhteiskunnallista, uskonnollista ja kulttuurista elämää, joka emämaassa on ahtaalla. Uudisasukkaat perustavat maatiloja ja yhteiskuntia, usein sivuuttaen alkuperäiskansojen oikeudet. Joskus työvoimaksi tuodaan orjia ulkomailta. Esimerkkejä ovat [[Uusi-Englanti]], [[Australia]], [[Ranskan Algeria]], [[Etelä-Rhodesia|Brittiläinen Etelä-Rhodesia]], [[Etelä-Afrikka]], [[Karibia]]n siirtokunnat ja Portugalin [[Brasilia]].<ref name=osterhammel-10 />

==Siirtomaiden muodostumisen dynamiikka==
Siirtomaiden muodostuminen mahdollistui, kun isäntämaa oli:
* teknologisesti siirtomaitaan edellä (länsi ja muu maailma 1500-luvulta ja etenkin 1800-luvun loppupuolella, [[tykistö]]aseistetut valtameripurjelaivat)
* organisatorisesti siirtomaitaan edellä (valtio vs. heimot)
* muuten siirtomaitaan vahvempi.

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Osterhammel, Jürgen | Nimeke = Colonialism: A Theoretical Overview | Vuosi = 2005 | Julkaisija = Markus Wiener Publishers | Tunniste = | Isbn = 978-1-55876-340-1 | Kieli = {{en}} }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109034?page=20 Siirtomaiden valloitus tuotti ennen emämaalle kultaa ja kunniaa. Nykyisin ovat ne tappioksi ja liikaväestön kaatopaikkoja], Hakkapeliitta, 11.09.1934, nro 37, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

{{Siirtomaat}}
[[Luokka:Siirtomaahistoria]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]