Mjøsa
| Mjøsa | |
|---|---|
 Mjøsa, näkymä Minnesundista pohjoiseen |
|
| Sijainti | Akershusin lääni, Opplandin lääni, Hedmarkin lääni |
| Valtio |
 Norja |
| Pinta-ala | 365 km² |
| Pinnankorkeus | 121–123 m |
| Suurin syvyys | 468 m |
| Keskisyvyys | 155 m |
| Laskujoki | Vorma |
Mjøsa on Norjan suurin järvi. Se sijaitsee maan kaakkoisosassa Gudbrandsdalenissa Akershusin, Opplandin ja Hedmarkin alueilla. Järven pituus on 117 kilometriä ja pinta-ala 365 neliökilometriä. Järven pinta on 123 metriä merenpinnan yläpuolella. Vedenkorkeutta on säädelty useaan otteeseen vuosien mittaan. Suurin virallisesti mitattu syvyys on 468 metriä. Järvi on Norjan kolmanneksi syvin. Se laskee eteläpäästään Vorma-jokea Glomman kautta Oslonvuonoon.
Järven suurin saari on Helgøya, joka samalla on suurin Norjan järvien saarista. Hamarin, Mjøsan ja Lillehammerin kaupungit sijaitsevat järven rannalla.
Suurin Mjøsaan laskevista joista on Gudbrandsdalslågen. Joki on antanut norjankielisen nimen muikulle, alun perin lågensild, nykyään lagesild. Mjøsasta pyydetään muikkua eniten koko maassa, ammattimaisesti vuosittain 150–200 tonnia. Järven muu kalasto on tyypillistä Pohjoismaille.
1940-luvulla järven vesi oli erittäin sameaa, ja 1960-luvun lopulla viherlevät olivat paha ongelma. 1970-luvulle tultaessa ongelmat olivat pienentyneet, ja niistä ajoista fosforipäästöt ovat vähentyneet 80 %, ja järven tila on kohentunut huomattavasti. Nykyään veden näkösyvyys on 8–10 metriä.