Akanttikasvit
Akanttikasvit | |
---|---|
Kreikanakantti (Acanthus mollis) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: |
Akanttikasvit Acanthaceae Juss.[1] |
Katso myös | |
Akanttikasvien heimo (Acanthaceae) on asteridien (yhdisteräisten) kehityslinjaan kuuluva kaksisirkkaisheimo, ja siihen kuuluu pääasiassa trooppisia pensaita. Lauhkean vyöhykkeen kasveista ovat tunnetuimpia akantit (Acanthus). Sukuja tunnetaan 229 ja lajeja noin 4000. Levinneisyyden pääkeskuksia ovat Malaijien saaristo, Afrikka, Brasilia ja Keski-Amerikka.
Tuntomerkit
Useimmiten akanttikasvit ovat pensaita tai ruohoja, mutta toisinaan myös puita, köynnöksiä, kuivakkokasveja (kserofyyttejä) tai osittaisia vesikasveja.
Lehdet ovat ristikkäin vastakkaisia, yksinkertaisia ja korvakkeettomia. Lavan pinta saattaa olla kystoliittien juovittama.
Kukat ovat kaksineuvoisia ja sijaitsevat yksittäin tai viuhko- tai terttukukinnoissa. Yksittäisen kukan ympärillä on usein suuret ja terälehtimäiset suojukset. Verhiö on 5-lehtinen. Terälehtiä on 4-5, ne ovat kasvaneet yhteen ja muodostavat epäsymmetrisen tai 2-huulisen teriön. Heteet kiinnittyvät teriöön ja niitä on kaksi tai neljä. Joskus kukassa esiintyy myös steriilejä joutoheteitä. Sikiäin on kehänpäällinen, kahdesta emilehdestä muodostunut. Siinä on keskisaumaistukka, johon kiinnittyy kummassakin sikiäimen lokerossa kaksi tai useampia siemenaiheita. Hedelmä on kota, ja siemenessä on tavallisesti suuri alkio eikä ollenkaan endospermiä eli siemenvalkuaista. Joillakin akanttikasveilla siemenkuori on karva- tai suomupeitteinen ja kostuessaan limautuva.
Luokittelu
Heimossa erotellaan nykyään neljä alaheimoa:
- Nelsonioideae: 6-7 trooppista sukua.
- Acanthoideae: 217 sukua, yli 3000 lajia koko heimon levinneisyysalueella.
- Thunbergioideae: n 5 sukua ja 150 lajia enimmäkseen trooppisessa Amerikassa, Afrikassa ja Madagaskarissa, mutta myös Kaakkois-Aasiassa saaristoineen.
- Avicennioideae: vain suku Avicennia, joka kasvaa mangroverannikoilla pääasiassa tropiikissa.
Akanttikasvien heimo kuuluu Lamiales-lahkoon.
Akanttikasvit viljelykasveina
Koristekasveja: leopoldinkukat (Aphelandra), taikurinkukka (Crossandra infundibuliformis), susannat (Thunbergia), jaakonkukat (Justicia), Barleria, korukäpy (Eranthemum pulchellum), akantit (Acanthus).
Lääkekasveja: Acanthus ebracteatus (Malaijien saaristo), kreikanakantti (Acanthus mollis; Eurooppa), Blechum pyramidatum (Keski- ja Etelä-Amerikka).
Lähteet
- Angiosperm Phylogeny Website
- Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 1. 1979.
- Räty, E. & Alanko, P. (toim.): Viljelykasvien nimistö. 2004.
Viitteet
- ↑ Stevens, P. F.: Acanthaceae (Version 9) Angiosperm Phylogeny Website. June 2008. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)