Akanttikasvit

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. tammikuuta 2012 kello 13.32 käyttäjän EmausBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akanttikasvit
Kreikanakantti (Acanthus mollis)
Kreikanakantti (Acanthus mollis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Akanttikasvit Acanthaceae
Juss.[1]
Katso myös

  Akanttikasvit Wikispeciesissä
  Akanttikasvit Commonsissa

Akanttikasvien heimo (Acanthaceae) on asteridien (yhdisteräisten) kehityslinjaan kuuluva kaksisirkkaisheimo, ja siihen kuuluu pääasiassa trooppisia pensaita. Lauhkean vyöhykkeen kasveista ovat tunnetuimpia akantit (Acanthus). Sukuja tunnetaan 229 ja lajeja noin 4000. Levinneisyyden pääkeskuksia ovat Malaijien saaristo, Afrikka, Brasilia ja Keski-Amerikka.

Tuntomerkit

Useimmiten akanttikasvit ovat pensaita tai ruohoja, mutta toisinaan myös puita, köynnöksiä, kuivakkokasveja (kserofyyttejä) tai osittaisia vesikasveja.

Lehdet ovat ristikkäin vastakkaisia, yksinkertaisia ja korvakkeettomia. Lavan pinta saattaa olla kystoliittien juovittama.

Kukat ovat kaksineuvoisia ja sijaitsevat yksittäin tai viuhko- tai terttukukinnoissa. Yksittäisen kukan ympärillä on usein suuret ja terälehtimäiset suojukset. Verhiö on 5-lehtinen. Terälehtiä on 4-5, ne ovat kasvaneet yhteen ja muodostavat epäsymmetrisen tai 2-huulisen teriön. Heteet kiinnittyvät teriöön ja niitä on kaksi tai neljä. Joskus kukassa esiintyy myös steriilejä joutoheteitä. Sikiäin on kehänpäällinen, kahdesta emilehdestä muodostunut. Siinä on keskisaumaistukka, johon kiinnittyy kummassakin sikiäimen lokerossa kaksi tai useampia siemenaiheita. Hedelmä on kota, ja siemenessä on tavallisesti suuri alkio eikä ollenkaan endospermiä eli siemenvalkuaista. Joillakin akanttikasveilla siemenkuori on karva- tai suomupeitteinen ja kostuessaan limautuva.

Luokittelu

Heimossa erotellaan nykyään neljä alaheimoa:

  • Nelsonioideae: 6-7 trooppista sukua.
  • Acanthoideae: 217 sukua, yli 3000 lajia koko heimon levinneisyysalueella.
  • Thunbergioideae: n 5 sukua ja 150 lajia enimmäkseen trooppisessa Amerikassa, Afrikassa ja Madagaskarissa, mutta myös Kaakkois-Aasiassa saaristoineen.
  • Avicennioideae: vain suku Avicennia, joka kasvaa mangroverannikoilla pääasiassa tropiikissa.

Akanttikasvien heimo kuuluu Lamiales-lahkoon.

Akanttikasvit viljelykasveina

Koristekasveja: leopoldinkukat (Aphelandra), taikurinkukka (Crossandra infundibuliformis), susannat (Thunbergia), jaakonkukat (Justicia), Barleria, korukäpy (Eranthemum pulchellum), akantit (Acanthus).

Lääkekasveja: Acanthus ebracteatus (Malaijien saaristo), kreikanakantti (Acanthus mollis; Eurooppa), Blechum pyramidatum (Keski- ja Etelä-Amerikka).

Lähteet

  • Angiosperm Phylogeny Website
  • Kasvien maailma - Otavan iso kasvitietosanakirja. Osa 1. 1979.
  • Räty, E. & Alanko, P. (toim.): Viljelykasvien nimistö. 2004.

Viitteet

  1. Stevens, P. F.: Acanthaceae (Version 9) Angiosperm Phylogeny Website. June 2008. Viitattu 22.11.2010. (englanniksi)