Keski-Andien intiaanikulttuurit

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. maaliskuuta 2012 kello 19.46 käyttäjän Tappinen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

  Keski-Andien intiaanikulttuurit tarkoittavat Keski-Andien, lähinnä Perun, kulttuureja. Intiaanien kulttuuriperintö oli tuhansia vuosia vanha. Alueen historiassa vuorottelevat horisontit, joiden aikana sama arkeologinen vaihe näkyy laajalla alueella, ja välikaudet, jolloi kulttuuri on ollut pirstaloituneempaa. Tunnetuin vaihe on inkojen kulttuuri ja sen ajoilta säilyneet muumiot, keramiikka ja tekstiilit.

Keski-Andien kulttuurin vaiheita

Esikeraaminen vaihe

Pääartikkeli: Perun keskinen esikeraaminen kausi
Pääartikkeli: Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe

Ensimmäisten Keski-Andien asukkaiden yhteisöt noudattivat ikivanhaa kivikautista vuosikiertoa: liikuttiin kalojen, riistan ja muun ravinnon perässä vuodenaikojen mukaan kiertäen tiettyä aluetta. Noin 8500-6500 eaa. harrastettiin mm. chilipippurin ja papujen puutarhaviljelyä, mistä on jäänteitä Guitarreron luolassa[1]. Keski-Andeilla syntyi kiinteitä kalastukseen ja puutarhaviljelyyn pohjautuvia kyliä noin 5000 eaa. Laama ja alpakka kesytettiin noin 4300-3000 eaa.[2] Metsästyksen merkitys väheni 5000-3300 eaa, ja kalastuksen ja kasvien hyödyntäminen lisääntyi[3]. Noin 3500 eaa alettiin myös viljellä puuvillaa.[4][5]

Ehkä jo 4800 eaa.[6], viimeistään noin 4000-3200 eaa. alettiin viljellä maissia, muttei se ollut yleistä. Pohjois-Perun Cajamarcan alueen Zaña-joen laaksosta Nanchocista on löydetty varhaisia kastelukanavia noin kuudentuhannen vuoden takaaja suunnilleen samoihin aikoihin sinne rakennettiin kaksi pitkulaista maakumpua, jotka lienevät liittyneet varhaisiin uskonnollisiin uhrirituaaleihin ja yhteiskunnan jakautumiseen kahteen ryhmään.[7] Samoihin aikoihin kukoisti Pohjois-Andeilla Valdivian kulttuuri, jossa rakennettiin suuria kyliä. Noin 3500 vuotta sitten oli kiinteää asutusta ja puuvillan viljelyä Anconissa ja Chilcassa.

Noin 3600-3000 eaa. ilmasto viileni[8] ja kuivui holoseenin optimista, ja korvautui epävakaammalla, kylmemmällä ja kuivemmalla ilmastolla.[9]. Tämä ajoi väkeä kasteluviljelyn pariin jokilaaksoihin. Samoihin aikoihin alkoi kudonta. Noin 3200-2800 vuotta sitten ilmestyi El Niño-ilmiö[10][11], jonka aiheuttamat merivirtamuutokset pienentävät merkittävästi kalasaaliita ja luovat tulvia.

Varhaiset temppelikeskukset syntyivät lähinnä Perun rannikoille ja jokilaaksoihin noin 3100-2600, näitä olivat mm Caral[12] jossa oli tuhansia asukkaita.

Alkujakso

Pääartikkeli: Alkujakso

Saviastiat saapuivat pohjoisesta Ecuadorista ja Kolumbiasta Peruun noin 2300 eaa., mutta vakiintuivat vasta noin 1800 eaa. Tämän jälkeen ns. alkujaksolla tehtiin paljon suuria U:n muotoisia temppeleitä, asutuskeskukset olivat kasvaneet valtaviksi. U:n muotoiset temppelit liittynevät moninaisiin uhrirituaaleihin, joissa ihmisuhrejakaan ei kaihdettu. Aika oli sotaista. Tunnettu tuon ajan keskus on Cerro Sechin Casmajoen laaksossa. Jotkut väittävät sen keskusten yhdistyneen jo tuolloin yhden valtion vallan alle.[13] Alkujaksolla noin 1800-1500 eaa opittiin työstämään kultaa ehkä jossain Ecuadorin seuduilla.

Varhainen horisontti

Keski-Andien varhainen horisontti noin 900-200 eaa. oli Perun intiaanikulttuurien historiassa kausi, jolloin Chávinkulttuuri levittäytyi laajalle alueelle.[14] Muita ajan kulttuureja olivat Paracas Etelä-Perun rannikolla, Cupisnique Pohjois-Perun rannikolla, Sechura ja Ancón.

Rannikon keskukset heikkenivät ja romahtivat noin 1000-700 eaa ehkä kuivuuden takia.[15] En Nino-ilmiö näyttää voimistuneen samoihin aikoihin noin 1200-800 eaa.[10] Chavín oli ensimmäinen laaja kulttuuriaalto vuoristossa noin 1000 eaa.[15] jonka leviäminen saattoi liittyä voimakkaaseen maissiin terassiviljelyyn. Se saattoi olla valtio. Näihin aikoihin maissi tuli merkittäväksi ravinnon lähteeksi koko Perussa. Samaan aikaan kangaspuut yleistivät ja metallien käsittelytaito kehittyi, kullan rinnalle tuli muita metalleja. Metalli ei ollut vieläkään yleistä. Chavínin hajottua syntyi paikalliskulttuureja, mm. Pohjois-Perun rannikon Moche joka oli varmuudella valtio.[16] Se tunnetaan muun muassa taitavasti tehdyistä saviastioista ja metallitöistään.

Varhainen välikausi

Keski-Andien varhainen välikausi n. 200-600 jaa. oli Perun intiaanikulttuurien historiassa kausi, jolloin laajan Chávinkulttuurin vaikutus oli päättynyt.[14] Niinpä Perun rannikolla ja sisämaassa oli lukuisia paikallisia kulttuureja: Moche, Nazca, Liman kulttuuri, Virú, Vicús, Pucará, Recuay, Huarpa, Salinar, Gallinazo, Pichiche, Piura, Gorbanzai ja Cajamarcan kulttuuri. Kausi päättyi Tiwanakun ja Warin suurten yhtenäiskulttuurien nousuun.

Keskihorisontti

Tiwanaku ja Wari[17] loivat kaksi suurta imperiumia noin 550-1000 jaa. Wari levittäytyi melko lähellä Cuzcoa olevasta Ayacuchon laaksosta. Warin romahdettua syntyi lähelle Mochen laaksoa Lambayeque-joen laaksoon Sicánin valtio. Vuoden 1000 jaa metallinkäsittelytaito todella yleistyi Perussa. Noin 1100 jaa aalkoi Perun pohjoisrannikolla laajeta Chimorin valtio.

Keski-Andien keskihorisontti 600–1000 jaa. oli muinainen kausi, jolloin Perussa ja Boliviassa levittäytyi kaksi suurta intiaanivaltiota, Tiwanaku ja Wari.[14] Nämä on löydetty arkeologisissa kaivauksissa ja ajoitetu summittaisesti. Wari levisi lähinnä nykyisessä Perussa, ja Tiwanaku Pohjois-Bolivian Andien ylätasangoilla. Wari levisi myös Perun rannikolle Mochen alueelle, ja etelään Nazcan seuduille. Tiwanakun ja Warin lisäksi muita ajan keskuksia olivat Piura ja Gorbanzai.

Tiwanakun ja Warin suhdetta ei tunneta. Usein on väitetty niiden olleen vihollisvaltioita ja tai muuten kilpailijoita. On jopa väitetty Warin vallaaneen ainakin vääksi aikaa Tiwanakun. Tiwanaku ja Wari romahtivat tuntemattomasta syystä äkkiä noin vuosien 950-1100 jaa välillä. Yhtenä syynä kulttuurien luhistumiseen on pidetty keskiajan lämpökauden päättymiseen liittynyttä kylmenemistä ja kuivumista, joka tuhosi peltoja ja aiheutti nälänhätää. Tämä olisi luhistanut keskusvallan. Mutta on epäilty myös vieraiden valloittajaknsojen saapumista alueelle.

Keskihorosontin jälkeen tuli myöhäinen välikausi, jolloin muun muassa ylängölle ilmestyivät inkat, chacat ja Perun rannikolle Lambayeque eli Sicán, Chimú, Chancay ja Ica-Chincha.

Myöhäinen välikausi

Myöhäisen välikauden alueita

Keski-Andien myöhäinen välikausi oli Perun muinaisten intiaanikulttuurien historiassa ajanjakso 1000 jaa. - 1476.[14] Tällöin Andien vuorialueen suuret valtiot Tiwanaku ja Wari olivat luhistuneet, ja inkavaltio vasta odotteli nousuaan.

Niinpä rannikolla ja ylämaassa kukoisti monia paikallisia kulttuureja, monet niistä olivat valtioita. Niitä olivat Lambayeque, Chancay, Chincha, Chimú, Chancaliitto, Chachapoyat, Reinos Altiplánicos, Etnias Andinas.

Noin 1200 luonnonantimiltaan rikkaaseen Cuzcon laaksoon syntyi pieni kuningaskunta, joka valtasi alueita lähistöiltä 1300-luvulla. 1400-luvun puolivälin jälkeen voimakkaat inkahallitsijat Pachacutec ja Topa Inca laajensivat tämän inkavaltion suurvallaksi, joka ulottui Pohjois-Boliviasta Ecuadoriin asti. Inkat loivat tiukan keskusjohtoisen valtion, jota johti Auringon jumalan Intin poikana pidetty hallitsija.

Myöhäinen horisontti

Keski-Andien myöhäinen horisontti vuosina 1476-1534[14] Perun seudun intiaanikulttuurien historiassa oli kausi, jolloin inkojen suurvalta levittäytyi laajalle alueelle Andeilla ja rannikoilla. Inkojen kanssa kilpaili Perun pohjoisrannikolla Chimor eli Chimú. Pohjoisessa vuoristossa oli chachapoya-intiaaneja. Etelässä inkat valloittivat Chancayn ja Chinchan pienet rannikon valtiot. Kahden inkahallitsijan, Pachacutin (1438–1471) ja Tupac Inca Yupanquin ("Topa Incan") (1471–1493) valloitusretket tekivät inkavaltiosta valtavan.

Muita tuon ajan keskuksia olivat Cajamarca, Chiribaya, Chucuito, Huaman Huilca, Ilo, Qotu Qotu, Pacacocha, Palli Marca, Piura, Sican, Tajaraca.

Espanjalaisten aika

Sisällissota oli heikentänyt inkoja, kun konkistadori Francisco Pizarro saapui valtaamaan inkojen valtakunnan vuonna 1531.

Túpac Amaru II johti intiaanien kapinaa espanjalaisten valtaa vastaan 1780, mutta kapina kukistettiin.[18]

Intiaanien kulttuuri itsenäisessä Perussa ja Boliviassa

Itsenäistymisen jälkeen espanjalaisten plantaasit siirtyivät heidän amerikkalaisissa syntyneille jälkeläisilleen. Alkuperäisväestön olot eivät juuri parantuneet.[19] Maaseutuväestön olot paranivat vasta maareformien myötä Boliviassa 1953, Perussa 1969.[20]

Ketsua on nykyisin toinen Perun virallisista kielistä. Useimmat Perun intiaanit osaavat ketsuaa, mutta aimara on monen äidinkieli varsinkin maan eteläosassa.[21] Ketsuan ja aimaran kielellä on nyt alettu kirjoittaa kirjallisuutta.[22]

Monet Perun intiaanit sekoittavat katolisuuteen alueen vanhoja perinteitä, esimerkiksi Inti Raymin juhlaa kesäpäivänseisauksen aikaan vietetään nykyisin Pietarin ja Paavalin muistoksi.[21]

Kulttuurien jako alueiden ja ajanjaksojen mukaan

Keski-Andien historiassa vuorottelevat horisontit, joiden aikana sama arkeologinen vaihe näkyy laajalla alueella, ja välikaudet, jolloi kulttuuri on ollut pirstaloituneempaa. Taulukossa on osa Keski-Andien alueella vaikuttaneista kulttuureista.[23]

Jakso Ajat Pohjoisrannikko Keski- ja etelärannikko Ylänkö
Esikeraaminen vaihe n. vuoteen 1800 eaa. saakka Caral[24] Nanchoc[25]

Lauricocha[26]

Alkukausi 1800-900 eaa. Cupisnique
Varhainen horisontti 900-200 eaa. Chávin,
Cupisnique 		Chávin,
Paracas 		Chávin
Varhainen välikausi 200 eaa.-600 jaa. Salinar, Gallinazo, Vicus, Moche Lima, Nasca Recuay
Keskihorisontti 600-1000 jaa. Wari,
Sicán, Chimú 		Wari Wari, Tiwanakulähde?
Myöhäinen välikausi 1000-n. 1450 jaa. Sicán, Chimú Chancay, Chincha
Myöhäinen horisontti n. 1450-1532 jaa. Inkat Inkat Inkat

Katso myös

Lähteet

  • Baumann, H: Perun kultaa ja jumalia. Suomentanut K. Jaatinen. Karisto, 1966.
  • Burenhult G. (toim.): Ihmisen suku 4: Mayoista maoreihin. WSOY, 1995.
  • Coe, M: Atlas of Ancient America. Equinox, 1986. ISBN 0-8160-1199-0
  • Dillehay T & Kaulicke P: From Foraging to Farming in the Andes: New Perspectives on Food Production and Social Organization. Cambridge University Press, 2011. ISBN 9781107005273
  • Ilmonen, Anneli, Talvitie, Jyrki K.: Kultakruunu ja höyhenviitta : inkat ja heidän edeltäjänsä - Perun kolme vuosituhatta. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 952-9549-62-8
  • Korpisaari, Antti: Metsästäjä-keräilijästä kaupunkilaiseksi. (Teoksessa Silfverhuth ja Ilmonen (toim.): Peru Andien maan kolme vuosituhatta) Tampereen taidemuseo. ISBN 952-9549-64-4
  • Pärssinen M: Andien ihminen. Suomen Madridin-instituutti, 2004. ISBN 952-5481-02-6
  • Sherratt A & Hammond, N: The Cambridge encyclopedia of archaeology. Crown Publishers, 1980. ISBN 9780517534977
  • Silverman H: Andean archaeology. John Wiley & Sons, 2004. ISBN 9780631234012


Viitteet

  1. ↑ Sherratt 1980, s. 370
  2. ↑ Korpisaari s. 14
  3. ↑ Sherratt 1980, s. 371
  4. ↑ 25ka BP - 2300 BC It's All About Me ! Gary Sharp
  5. ↑ Googlen viite sivulle: http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/316/5833/1890?maxtoshow=&HITS=10&hits=10&RESULTFORMAT=&fulltext=Dillehay+squash&searchid=1&FIRSTINDEX=0&resourcetype=HWCIT
  6. ↑ Sherratt 1980, s 370
  7. ↑ Dillehay s. 147, 249
  8. ↑ http://www.unige.ch/forel/PapersQG06/Magny&Haas2004_JQS.pdf KUOLLUT LINKKI
  9. ↑ Robert A. Benfer: Early Villages in the Western Hemisphere University of Missouri-Columbia.
  10. ↑ a b Geoscienceworld.org Variation in Holocene El Niño frequencies: Climate records and cultural consequences in ancient Peru. (englanniksi)
  11. ↑ http://res.uniandes.edu.co/_load/aherrer1/data/Sandweiss2004.pdf KUOLLUT LINKKI
  12. ↑ The Rough Guide to Peru, Dilwin Jenkins, 2009, ISBN 9781848360532, The pyramids of Caral, sivu 556
  13. ↑ The Initial period: The state debate (Luento Sonoma State University 2003) Bruce Owen. Viitattu 25.2.2012. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e Historiallinen aikakauskirja, s. 222. (suomenkielisen nimen lähde) Suomen Historiallinen Seura, 1981. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”HAIK” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  15. ↑ a b Bruceowen.com The Early Horizon: Chavín de Huántar and the spread of Chavín ideas. (englanniksi)
  16. ↑ The Early Intermediate Period: What did the Moche rulers rule? (Luento Sonoma State University 2003) Bruce Owen. Viitattu 25.2.2012. (englanniksi)
  17. ↑ The Middle Horizon: Wari, a flash of empire (Luento Sonoma State University 2003) Bruce Owen. Viitattu 25.2.2012. (englanniksi)
  18. ↑ Pärssinen s.162
  19. ↑ Pärssinen s. 164
  20. ↑ Pärssinen s.166
  21. ↑ a b Culture of Peru Countries and their cultures.
  22. ↑ Pärssinen s.170
  23. ↑ Korpisaari s. 14-15
  24. ↑ Pärssinen s. 27
  25. ↑ Dillehay, Rossen, Netherly: The Nanchoc Tradition: The Beginnings of Andean Civilization. American Scientist. 1997etusivu
  26. ↑ The Original Peopling of Latin America Unesco

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Andien_intiaanikulttuurit&oldid=11337735”