Non-Hodgkin-lymfooma

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. lokakuuta 2012 kello 21.44 käyttäjän HiW-Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietokonetomografia non-Hodgkinin lymfoomasta.

Non-Hodgkinin lymfooma on toinen kahdesta lymfooman eli imusolmukesyövän suurimmasta päätyypistä. Se on Suomessa yleisin imukudoksen syöpä.

Suomessa todetaan vuosittain hieman alle 1000 non-Hodgkinin lymfoomaa. Sairaus on miehillä hieman tavallisempi kuin naisilla ja iän myötä sairastumisen riski suurenee. Varmaa syytä sairauden puhkeamiseen ei tiedetä, mutta joitakin altistavia tekijöistä on tullut esiin. Näitä ovat mm. reuma, HI-virus ja jotkin autoimmuunitaudit.

Non-Hodgkin-lymfoomien ryhmään kuuluu useita käyttäytymiseltään erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi Burkittin lymfooma ja MALT-lymfooma sekä follikulaarinen ja lymfoblastinen lymfooma, ja tauti voi ilmetä missä tahansa ruumiinosassa. Yleisoireet ovat samoja kuin lymfoomassa yleensä, mutta oireet riippuvat myös sairauden esiintymispaikasta.

Jos lääkäri epäilee potilaalla olevan jokin imukudossairaus, pienentynyt imusolmuke mahdollisesti poistetaan pienestä viillosta paikallispuudutuksessa (imusolmukebiopsia). Imusolmuke tutkitaan mikroskoopissa, ja tällä tutkimuksella pystytään varmistamaan, onko kyseessä imukudossyöpä.

Non-Hodgkinin lymfooma on ollut mm. jääkiekkoilija Saku Koivulla, mutta hän toipui siitä nopeasti ja palasi jäälle.

Lähteet

  • Veritaudit, Kustannus Oy Duodecim, 3. uudistettu painos 2007
  • Ilmari Palvan VERITAUDIT 2005, Medivil oy, 2. uudistettu painos 2005

Aiheesta muualla

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.