Koolapuu
Koolapuu | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
Alaheimo: | Sterculioideae |
Suku: | Koolapuut Cola |
Laji: | acuminata |
luokitusjärjestelmä: | APG III |
Kaksiosainen nimi | |
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Koolapuu (Cola acuminata)[2][3] on puulaji koolapuiden (Cola) suvussa malvakasvien (Malvaceae) heimossa. Se kasvaa luontaisena Afrikan länsi- ja keskiosissa. Koolapuuta pidetään joskus lähisukuisen lajin Cola nitida synonyyminä, mutta yleisesti näitä pidetään kuitenkin kahtena erillisenä lajina.[4][5] Kumpaakin lajia viljellään niiden kolapähkinöiksi kutsuttujen siementen vuoksi.[6]
Kuvaus
Koolapuu on keskikokoinen puu. Se voi kasvaa noin 30 metriä korkeaksi, mutta jää yleensä 10–20-metriseksi. Runko on usein oksainen lähes tyveen asti. Oksat ovat tavallisesti kohenevia ja tiheään haaroittuneita. Kaarna on harmahtavaa ja vanhemmiten korkkimaista.[6]
Lehdet ovat yksinkertaisia, ehyitä ja ruodillisia. Lehtilapa on nahkeapintainen, soikea tai vastapuikea ja tyvestään pyöristynyt. Se on keskimäärin noin 16 senttimetriä pitkä ja noin 5 senttimetriä leveä. Lehdet ovat yleensä kaartuneita tai vastakkaisesti taittuneita, harvoin suoria. Lehtiä kasvaa yleensä vain lähellä oksien kärkiä.[6]
Kukat kasvavat vaihtelevan kokoisissa kukinnoissa. Kukkien valkoinen tai kellertävä kehä on avoimen kuppimainen. Kukat jakaantuvat yksineuvoisiin hedekukkiin ja kaksineuvoisiin kukkiin, joita kasvaa tavallisesti samassa puussa.[6]
Hedelmä on suurehko, pinnaltaan ruskehtava kota. Se muodostuu useasta perättömästä, enimmillään noin 20 senttimetriä pitkästä emin vartalosta. Koolapuulla on tavallisesti 3–4 sirkkalehteä, joskus kuusikin.[6]
Levinneisyys
Koolapuu esiintyy luontaisena Länsi- ja Keski-Afrikassa Nigeriasta Gaboniin. Ihmiset ovat levittäneet lajia jo vuosisatoja ja nykyisin koolapuita kasvaa laajalti tropiikissa.[6]
Elinympäristö
Koolapuu kasvaa useimpien muiden suvun lajien tavoin trooppisissa alankometsissä, joiden vuoden keskilämpötila vaihtelee 23 ja 28 celsiusasteen välillä.[6]
Käyttö
Koolapuun kolapähkinöiksi kutsuttuja siemeniä pureskellaan sellaisenaan sekä käytetään ruokien ja juomien valmistuksessa. Lähisukuisen lajin Cola nitida siemeniä käytetään samoin, eikä lajien siementen välillä useinkaan tehdä eroa.[6] Koolapuuta pidetäänkin joskus Cola nitidan synonyyminä.[7] Yleisesti nämä kuitenkin luokitellaan kahdeksi erilliseksi lajiksi.[4][5][6]
Lähteet
- ↑ USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Cola acuminata Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
- ↑ Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 46. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 18.12.2012.
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cola (TSN 500687) itis.gov. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
- ↑ a b USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Species Records of Cola Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Emmanuel Tachie-Obeng & Nick Brown: Cola nitida & Cola acuminata Central Africa Regional Program for the Environment. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
- ↑ AgroForestryTree Database Species Information The World Agroforestry Centre. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)