Peili (Lost)

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 18. maaliskuuta 2015 kello 18.19 käyttäjän URunICon (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 18. maaliskuuta 2015, perustui tähän versioon.
 Tätä artikkelia on pyydetty vertaisarvioitavaksi. Voit auttaa Wikipediaa lukemalla ensin vertaisarviointipyynnön ja sen jälkeen osallistumalla keskusteluun tai muokkaamalla tätä artikkelia.
”Peili”
Lost-jakso
Jack seisoo sillan kaiteella aikeenaan hypätä kuolemaansa.
Jakson nro. Kausi 3
Jakso 22 ja 23
Ohjannut Jack Bender
Käsikirjoittanut Carlton Cuse
Damon Lindelof
Alkuperäinen
esityspäivä		 23. toukokuuta 2007
Jaksot
← Edellinen
”Suurimmat hitit” 		Seuraava →
”Lopun alku”
Lost (3. tuotantokausi)
Luettelo televisiosarjan Lost jaksoista

Peili (engl. Through the Looking Glass) on yhdysvaltalaisen draamasarjan Lostin (2004–2010) kolmannen tuotantokauden kaksiosainen päätösjakso. Sen ovat käsikirjoittaneet sarjan luoja ja vastaava tuottaja Damon Lindelof sekä vastaava tuottaja Carlton Cuse. Sen on ohjannut vastaava tuottaja Jack Bender. ”Peili” koostuu kahdesta osasta, jotka ovat järjestyksessään sarjan 71. ja 72. jakso. Jakso esitettiin ensi kerran Yhdysvalloissa ABC-kanavalla 23. toukokuuta 2007. Sitä pidetään yhtenä Lostin parhaimmista jaksoista. Se sai monia palkintoehdokkuuksia, mukaan lukien kolme Primetime Emmy -ehdokkuutta ja yhden Directors Guild of America -ehdokkuuden.

Jakson tarina sijoittuu joulukuuhun 2004, yli yhdeksänkymmentä päivää sen jälkeen kun Oceanic Airlinesin lento 815 törmäsi mysteeriselle saarelle. Lentoturman selviytyjien ja saarella ennestään asuvien ”Toisten” yhteenotto kärjistyy, kun joukko Toisia hyökkää selviytyjien leiriin. Toisaalla Jack Shephard (Matthew Fox) johtaa suurinta osaa selviytyjistä radiotornille saadakseen yhteyden lähistöllä sijaitsevaan rahtilaivaan. Jakson kerronta hyppii saaren tapahtumien ja saaren ulkopuolisten tapahtumien välillä, jotka esittävät itsetuhoista, särkylääkkeisiin koukkuun jäänyttä Jackia. Jakson viimeisen kohtauksen juonenkäänteessä paljastuu, että saaren ulkopuoliset tapahtumat ovat välähdyksiä tulevasta, eivätkä takaumia, joita aiemmissa Lost-jaksoissa oli käytetty.

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Toiset suunnittelevat hyökkäystä selviytyjien leiriin siepatakseen raskaana olevia naisia tieteellisiin tutkimuksiin.[1] Toisiin kuuluva Karl (Blake Bashoff) ilmoittaa tästä selviytyjille, jotka aikovat torjua hyökkääjät dynamiitilla.[2] Sayid Jarrah (Naveen Andrews), Jin Kwon (Daniel Dae Kim) ja Bernard Nadler (Sam Anderson) jäävät rannalle aikomuksenaan räjäyttää dynamiitillä varustetut teltat Toisten saapuessa. Loput selviytyjistä lähtevät Danielle Rousseaun (Mira Furlan) johdolla radiotornia kohti, jotta he saisivat yhteyden Naomi Dorritin (Marsha Thomason) lähellä sijaitsevaan laivaan. Toisten saapuessa Sayid ja Bernard saavat räjäytettyä omat dynamiittinsa, mutta Jin epäonnistuu, mikä johtaa heidän kiinnijäämiseensä. Toisten joukosta Tom (M. C. Gainey), Ryan Pryce (Brian Goodman) ja Jason (Ariston Green) selviytyvät seitsemän kuollessa.[3] Kun James ”Sawyer” Ford (Josh Holloway) ja Juliet Burke (Elizabeth Mitchell) kuulevat vain kaksi räjähdystä, he kääntyvät takaisin rantaa kohti. Hugo ”Hurley” Reyes (Jorge Garcia), jota ei huolittu Julietin ja Sawyerin mukaan hänen painonsa takia, ajaa löytämänsä pakettiauton rannalle,[4] mikä antaa vangituille etulyöntiaseman. He tappavat loput Toiset Julietin ja Sawyerin avulla. Tom antautuu, mutta Sawyer ampuu hänet siitä huolimatta.[5]

Dharma Initiativen Peili-tutkimusasemalla Charlie Pace (Dominic Monaghan) on jäänyt kahden Toisen, Gretan (Lana Parrilla) ja Bonnien (Tracy Middendorf), vangiksi. Toisten johtaja Ben Linus (Michael Emerson) saa kuulla tästä ja lähettää Mikhail Bakuninin (Andrew Divoff) asemalle tappamaan kaikki kolme, jotta radiosignaalin häirintä säilyisi. Mikhail saapuu ja tappaa Gretan ja Bonnien, mutta Desmond Hume (Henry Ian Cusick), joka oli tullut asemalle hieman Charlien jälkeen, ampuu häntä harppuunapyssyllä rintaan. Bonnie kertoo Charlielle koodin (The Beach Boysin kappaleen ”Good Vibrationsin” nuotit), ja Charlie poistaa signaalin häirinnän. Samalla hetkellä Penelope ”Penny” Widmore (Sonya Walger) ottaa yhteyttä asemalle videon välityksellä. Penny sanoo, ettei hän tunne Naomia eikä lähettänyt laivaa, jolta Naomi väittää tulleensa. Mikhail onnistuu vammoistaan huolimatta uimaan pois asemalta ja räjäyttämään huoneen ikkunan kranaatilla, mikä saa huoneen tulvimaan. Charlie lukitsee oven estääkseen Desmondia hukkumasta hänen kanssaan, ja ennen hukkumistaan kirjoittaa käteensä tussilla ”EI PENNYN LAIVA”.[5]

Ben on ampunut John Lockea (Terry O’Quinn), yhtä selviytyjistä.[6] Huomatessaan jalkojensa halvaantuneen, Locke aikoo ampua itsensä, mutta Walt Lloydilta vaikuttava hahmo (Malcolm David Kelley) pysäyttää hänet. Sillä aikaa Ben antaa Richard Alpertille (Nestor Carbonell) tehtävän johtaa Toiset ”Temppelille”. Ben jättää Toiset adoptoidun tyttärensä Alexin (Tania Raymonde)––Rousseaun tyttären ja Karlin tyttöystävän[7]––kanssa aikomuksenaan vakuuttaa Jack siitä, että soittaminen Naomin väelle on huono idea.[8]

Kate Austen (Evangeline Lilly) on pahoillaan siitä, että Sawyer ei halunnut hänen tulla tämän mukaan rannalle pelastamaan Sayidia, Jinia ja Bernardia. Jackin mukaan Sawyer yrittää vain suojella Katea. Kun Kate kysyy Jackilta miksi hän puolustelee Sawyeria, Jack vastaa rakastavansa Katea. Tätä aiemmin Kate oli nähnyt Jackin suutelemassa Julietia. Ben ja Alex pysäyttävät Jackin ryhmän; Ben ilmoittaa Jackille, että Naomi ei ole se kuka hän sanoo olevansa ja että yhteyden ottamisella laivaan on kohtalokkaita seurauksia kaikille. Ben määrää Sayidin, Jinin ja Bernardin ammuttavaksi radiopuhelimella, ja kun Jack kuulee kolme laukausta, hän hyökkää Benin kimppuun ja lyö häntä useamman kerran kasvoihin. Jackin tietämättä laukaukset ammuttiin hiekkaan Benin aiempien käskyjen mukaisesti. Rousseau tapaa 16-vuotiaan tyttärensä Alexin, joka vietiin häneltä vauvana ja yhdessä he köyttävät Benin. Ryhmä saapuu radiotornille ja Rousseau poistaa hätäkutsunsa vapauttaakseen taajuden Naomin käyttöön. Ennen kuin Naomi saa soitettua laivalle, Locke heittää häntä veitsellä selkään ja uhkaa ampua Jackin jos tämä soittaa laivalle. Locke ei kuitenkaan pysty ampumaan Jackia, joka viestii George Minkowskin (Fisher Stevens) kanssa puhelimitse. Minkowski kertoo selviytyjille lähettävänsä apua.[5]

” We have to go back, Kate!
We have to go back! 		”

– Jack. [5]

Saaren ulkopuolisissa tapahtumissa, partainen Jack esitetään itsetuhoisena juoppona, joka on koukussa särkylääkkeisiin. Luettuaan jonkun tuntemansa kuolinilmoituksen, Jack näyttää olevan valmis tappamaan itsensä ja valmistautuu hyppäämään alas sillalta. Hänen huomionsa kiinnittyy kuitenkin auto-onnettomuuteen, jonka uhreja hän rientää pelastamaan. Myöhemmin Jack käy sen henkilön muistotilaisuudessa, josta hän aiemmin luki, ja huomaa olevansa ainoa paikalla. Jakson viimeisessä kohtauksessa Kate ilmestyy ja Jack juttelee saaresta hänen kanssaan. Katsojalle paljastuu, että jakson saaren ulkopuoliset tapahtumat olivatkin välähdyksiä tulevasta, eivätkä takaumia. Jakson kuluessa ”etuumat” ”Peilin” jälkeisiin vuosiin näyttävät, että Jack pääsi pois saarelta ja palasi kirurgin työhönsä.[9] Jack kertoo Katelle muistotilaisuudesta. Kate sanoo, ettei tiennyt siitä, muttei olisi muutenkaan osallistunut. Jack kertoo myös käyttäneensä ”kultaista passia”, jonka Oceanic Airlines oli heille antanut, lentääkseen Tyynen valtameren yli joka viikko toivoen, että tippuisi alas. Jack vaikertaa, että heidän ei olisi koskaan pitänyt lähteä saarelta ja että heidän pitää palata takaisin. Kate on eri mieltä ja lähtee, haluttomana jatkaa keskustelua, jonka he ovat käyneet ilmeisesti aiemminkin.[5]

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tuotanto

Ote Lewis Carrollin romaanista Liisan seikkailut peilimaailmassa, johon viitataan jakson nimessä.

Jakson alkuperäinen nimi (Through the Looking Glass) viittaa Lewis Carrollin kirjoittamaan romaaniin Liisan seikkailut peilimaailmassa.[10] Lisäksi se on viittaus sarjan kuvitteellisen Dharma Initiative -järjestön tutkimusaseman nimeen. Jakson kuvaukset alkoivat 13. huhtikuuta 2007 ja päättyivät 7. toukokuuta 2007.[11] Käsikirjoittajat olivat niin myöhässä aikataulusta, että joitakin sen osia kuvattiin samalla kun osaa vielä kirjoitettiin.[12] Jakso kuvattiin pääasiassa Oahulla, Havaijilla, mutta osa kuvattiin myös Los Angelesissa.[13] Sairaalakohtauksissa käytettiin hyväksi toisen ABC-kanavan televisiosarjan Greyn anatomian lavasteita.[14]

Tuolloin 15-vuotias Malcolm David Kelley palasi lyhyesti rooliinsa esittäen 10-vuotiasta Walt Lloydia.[15] Häntä ei mainittu virallisessa lehdistötiedotteessa, joka annettiin noin kaksi viikkoa ennen jakson esittämistä.[16] Kelley merkittiin ”erityisvierailevaksi tähdeksi”. Hänen roolihahmonsa oli päässyt pois saarelta edellisen kauden viimeisessä jaksossa, vain 26 vuorokautta jakson tapahtumia aiemmin; Kelley ei ollut kuitenkaan esiintynyt yhdessäkään kohtauksessa yli vuoteen. Lyhyessä kohtauksessa Walt on selvästi kasvanut pituutta ja hänellä on myös matalampi ääni. Tuottajat olivat toivoneet, että Waltin isää näytellyt Harold Perrineau olisi päässyt mukaan jaksoon, mutta tämä oli kuvaamassa uutta pilottijaksoa CBS:lle.[17] Jakson käsikirjoittajat Damon Lindelof ja Carlton Cuse tekivät kumpikin ääniroolin jaksossa esittäen lentokapteenia ja uutistenlukijaa.[18]

Dominic Monaghan esiintyy ”Peilissä” viimeisen kerran sarjan päähenkilönä.
Peili-aseman viestintähuoneen lavaste.

Yksi kauden tärkeimmistä sivujuonista, Charlien kuolema, tuli päätökseen tässä jaksossa. Juoni alkoi aiemmin kolmannella kaudella, kun Desmond alkoi nähdä ennustuksia Charlien kuolemasta.[19] Charlie uhmasi kohtaloaan monesti kauden edetessä;[20] mutta kun Desmond kertoo hänelle, että hänen täytyy kuolla jotta Charlien tyttöystävä, Claire Littleton, pääsisi pois saarelta, hän hyväksyy kohtalonsa.[2] Tämä juoni syntyi toisen tuotantokauden lopulla, kun Charlien huumeriippuvuustarina oli ohitse. Monaghan sai tietää hahmonsa kuolemasta kaksi jaksoa aikaisemmin, ja oli helpottunut siitä, että tiesi hahmonsa tulevaisuuden. Hän sai toiseksi viimeisenä kuvauspäivänään kuvausryhmältä lahjaksi itse tehdyn kanoottimelan. Monaghan toivoi vierailevansa sarjassa unikohtauksissa tai takaumissa. Hän esiintyi sarjan viimeisellä kaudella jaksoissa ”Lentokenttä” (engl. LA X),[21] ”Onnellinen elämä” (engl. Happily Ever After), ja ”Loppu” (engl. The End).[22][23]

Ohjaaja Jack Benderin mukaan Matthew Fox ”todella luovuttaa ruumiinsa ja sielunsa kertomaansa tarinaa varten” ja Fox myönsi olleensa hyvin uupunut jakson tuotannon aikana. Muiden Lostin kausien päätösjaksojen tavoin, ”Peilin” viimeinen cliffhanger-kohtaus pidettiin erittäin salaisena ja sille annettiin koodinimi. Sen jälkeen kun Cuse ja Lindelof olivat kirjoittaneet kohtauksen, vain Fox, Lilly, Bender ja tuottaja Jean Higgins saivat kopion käsikirjoituksesta. Kohtaus kuvattiin Honolulussa tyhjällä parkkipaikalla. Lentokenttä lisättiin green screenia apuna käyttäen. Huolimatta varotoimenpiteistä, täydellinen ja yksityiskohtainen jaksokuvaus ladattiin internettiin noin viikkoa ennen jakson esittämistä. Disney tutki vuotoa. Vuoto sai Cusen ja Lindelofin vetäytymään mediasta, ja he kieltäytyivät tekemästä haastatteluja ennen vuoden 2007 Comic-Conia. Jackin vieraileman hautaustoimiston nimi ”Hoffs/Drawlar” on anagrammi sanalle ”flashforward” (suom. etuuma). Sarjan luojat Lindelof ja J. J. Abrams olivat saaneet ajatuksen etuumien käytöstä jo sarjan alkuvaiheessa. Cuse ja Lindelof alkoivat kuitenkin vasta hahmotella ideaa ensimmäisen kauden lopussa, kun he tajusivat, että takaumat lakkaisivat ajan myötä olemasta paljastavia, ja että heidän pitäisi alkaa käyttää etuumia tarinan kertomiseen.[24]

Jakso saatiin valmiiksi 21. toukokuuta 2007, vain kaksi päivää sen ensiesittämistä aiemmin.[10] Michael Giacchino sävelsi sen musiikin, minkä lisäksi jaksossa käytettiin kahta ennestään sävellettyä kappaletta: Nirvanan ”Scentless Apprenticea” ja The Beach Boysin ”Good Vibrationsia”. Lostin kausien päätösjaksot ovat noin kaksi kertaa pidempiä tavalliseen Lost-jaksoon verrattuna. Tästä syystä jakso jaettiin kahtia, kun se julkaistiin DVD:nä. Tämä jakso ei sisältänyt aiempia tapahtumia kertaavaa osiota jakson alussa, vaikka sellainen löytyy useimmista jaksoista. Cuse sanoi, että hän ja Lindelof ovat sitä mieltä, että kauden päätösjakso on ”hyvin siisti”, ja että he ovat ylpeitä siitä.[10] ABC Entertainmentin presidentti Stephen McPherson kutsui ”Peiliä” yhdeksi sarjan parhaimmista jaksoista.[25] Buena Vista Home Entertainment julkaisi ”Peilin” kolmannen tuotantokauden DVD- ja Blu-ray-levyllä Suomessa 25. tammikuuta 2008.[26]

Vastaanotto

”Peili” sai hyviä arvosteluja kriitikoilta, jotka listasivat sen sarjan parhaimpien jaksojen joukkoon. Los Angeles Timesin kriitikko kirjoitti, että jakso oli ”epätavallisen dramaattinen ja jännittävä sekä verenhimoinen suursiivous, joka jätti monta hahmoa hengettä”,[27] Access Atlantan kriitikko kirjoitti, että ”se oli syvästi tyydyttävä. Ensimmäinen osa alkoi hieman hitaasti, mutta toinen osa sisälsi hienoja käänteitä ja ihmeellisen liikuttavia hetkiä, jotka olivat sekä onnellisia että surullisia”,[28] ja Associated Press -lehdessä kirjoitettiin, että ”voimakas kauden päätösjakso palautti sarjan kunnian samalla oveluudella ja juonittelulla, mikä teki siitä niin koukuttavan alun perin.”[29] The San Francisco Chroniclessa kirjoitettiin, että ”sen lisäksi, että sen tahti oli nopeaa, kiusaukset kireitä ja sen sisältämät vastaukset runsaita, käsikirjoittajat ottivat houkuttelevan riskin [kertomalla] katsojalle, että tulevaisuudessa – – ehkä kaikki – – Lostin saarella olevat pääsevät sieltä pois. Heidän toiveensa toteutuu. Mutta kirjoittajat kertovat Jackin avulla ratkaisevasti ’ole tarkkana siitä mitä toivot.’”[30] The San Jose Mercury News -lehti kutsui päätösjaksoa ”hyvän tarinankerronnan hämmästyttäväksi harjoitukseksi.”[31]The Pittsburg Post-Gazetten kriitikko kommentoi etuuman olleen ”käänne, joka antoi saagalle uutta potkua sen marssiessa kohti vuoden 2010 päätöstään.”[32] The Boston Globe teki yhteenvedon jaksosta kirjoittaen, että se oli ”epäilemättä tajunnanräjäyttävä, mullistava kaksituntinen, joka tarjosi meille suuria harhautuksia, kasapäin ruumiita, pelastuksen mahdollisuuden [ja] monipuolisia kuvauksia sankaruudesta.” Lehti jatkoi kirjoittamalla, että Charlien kuolema oli ”sarjan koskettavin menetys tähän mennessä.”[33] The Palm Beach Post ja Wizard -lehdet valitsivat sen vuoden 2007 ”parhaaksi cliffhangeriksi”.[34][35] The Chicago Tribunessa sitä kutsuttiin ”tasokkaaksi menestykseksi” sen tahdista ja toiminnasta, mutta etuumakohtaukset koettiin tylsiksi ja ”kömpelöiksi”.[36] Time valitsi sen vuoden 2007 parhaimmaksi jaksoksi ja sen viimeisen kohtauksen yhdeksi parhaimmista vuonna 2007.[37][38]

”Peilin” esittämisviikolla, Lost oli viikon neljänneksi katsotuin sarja keskimäärin 13,86 miljoonalla katsojalla.[39] Jakso oli ehdolla parhaan ohjauksen, käsikirjoituksen ja leikkauksen Emmy-palkintoihin,[40] mutta ei onnistunut voittamaan yhdessäkään kategoriassa. Jakso lähetettiin Emmy-raadille harkittavaksi myös parhaan draamasarjan palkintoon.[41] Lisäksi ohjaaja Jack Bender oli ehdolla Directors Guild of America -palkintoon.[42]

Lähteet

  1. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Kelley, Dawn Lambertsen (käsikirjoittaja) & Ragghianti, Matt (käsikirjoittaja): ”Maternity Leave” (2. tuotantokausi, 15. jakso) Lost. 2006. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b Williams, Stephen (ohjaaja); Kitsis, Edward (käsikirjoittaja) & Horowitz, Adam (käsikirjoittaja): ”Greatest Hits” (3. tuotantokausi, 21. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  3. ↑ ”The World of Others”. Lost: The Complete Third Season – The Unexplored Experience, Buena Vista Home Entertainment. Lisämateriaali, levy 7. Julkaistu 25.1.2008.
  4. ↑ Laneuville, Eric (ohjaaja); Kitsis, Edward (käsikirjoittaja) & Horowitz, Adam (käsikirjoittaja): ”Tricia Tanaka is Dead” (3. tuotantokausi, 10. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e Bender, Jack (ohjaaja); Cuse, Carlton (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”Through the Looking Glass” (3. tuotantokausi, 23. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  6. ↑ Roth, Bobby (ohjaaja); Goddard, Drew (käsikirjoittaja) & Sarnoff, Elizabeth (käsikirjoittaja): ”The Man Behind the Curtain” (3. tuotantokausi, 20. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  7. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Cuse, Carlton (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”I Do” (3. tuotantokausi, 6. jakso) Lost. 2006. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  8. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Cuse, Carlton (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”Through the Looking Glass” (3. tuotantokausi, 22. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  9. ↑ Snierson, Dan: Lost: Dr. Jack spills secrets Entertainment Weekly. 4.1.2008. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Lindelof, Damon & Cuse, Carlton: Official Lost Audio Podcast American Broadcasting Company. 21.5.2007. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Lindelof, Damon & Cuse, Carlton: Official Lost Audio Podcast American Broadcasting Company. 11.5.2007. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  12. ↑ Cuse, Carlton & Lilly, Evangeline & Holloway, Josh; ”I Do”. Lost: The Complete Third Season – The Unexplored Experience, Buena Vista Home Entertainment. Jakson kommenttiraita, levy 2. Julkaistu 25.1.2008.
  13. ↑ Episode 3x22&23: 'Through the Looking Glass' – Parts 1 & 2 Hawaii Lost Virtual Tour. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  14. ↑ Lachonis, Jon: Lost in Los Angeles? BuddyTV. 4.7.2007. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  15. ↑ Abrams, J. J. (ohjaaja/käsikirjoittaja); Lindelof, Damon (käsikirjoittaja) & Lieber, Jeffrey (käsikirjoittaja): ”Pilot Part 2” (1. tuotantokausi, 2. jakso) Lost. 2004. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Lost Season Finale Press Release 7.5.2007. ABC Medianet. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  17. ↑ Bruno, Mike: Lost: Harold Perrineau on coming back Entertainment Weekly. 8.8.2007. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  18. ↑ Lindelof, Damon & Cuse, Carlton: Official Lost Audio Podcast American Broadcasting Company. 4.5.2007. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  19. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Goddard, Drew (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”Flashes Before Your Eyes” (3. tuotantokausi, 8. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  20. ↑ Edwards, Paul (ohjaaja); Kim, Christina M. (käsikirjoittaja) & Rosenberg, Jordan (käsikirjoittaja): ”Par Avion” (3. tuotantokausi, 12. jakso) Lost. 2007. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  21. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Cuse, Carlton (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”LA X” (6. tuotantokausi, 1. jakso) Lost. 2010. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  22. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Cuse, Carlton (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”Happily Ever After” (6. tuotantokausi, 11. jakso) Lost. 2010. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  23. ↑ Bender, Jack (ohjaaja); Cuse, Carlton (käsikirjoittaja) & Lindelof, Damon (käsikirjoittaja): ”The End” (6. tuotantokausi, 17. jakso) Lost. 2010. ABC. Viitattu 11.3.2015. (englanniksi)
  24. ↑ Lindelof, Damon & Cuse, Carlton, 26.7.2007) "Lost Season 4 Panel", Comic-Con International. Viitattu 11.3.2015.
  25. ↑ Veitch, Kristin: ABC Berry Blast: Breaking Updates from Inside Lincoln Center E!. 15.5.2007. Viitattu 13.3.2015. (englanniksi)
  26. ↑ Lost - Kausi 3 (7-disc) Discshop.fi. Viitattu 13.3.2015.
  27. ↑ Lloyd, Robert: Lost Finale: More Mysteries Wrapped in Enigmas Los Angeles Times. 24.5.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  28. ↑ Ho, Rodney: Channel Serf – Lost Recap: Charlie, Hurley Save the Day Access Atlanta. 23.5.2007. Arkistoitu.. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  29. ↑ Moore, Frazier: Gripping Lost Season-Ender Offers Hope Associated Press. 23.5.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  30. ↑ Goodman, Tim: 'The Bastard Machine' – Lost Season Finale: No One Gets Out of Here Alive San Francisco Chronicle. 24.5.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  31. ↑ McCollum, Charlie: TV's Top 25 San Jose Mercury News. 31.12.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Owen, Rob: Best of 2007 – Best TV Show: Mad Men Pittsburgh Post-Gazette. 27.12.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  33. ↑ Gilbert, Matthew: Lost Finale Leaves Heads Spinning in a New Direction The Boston Globe. 24.5.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  34. ↑ Thompson, Kevin D.: Wrapping Up 2007: Television The Palm Beach Post. 21.12.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  35. ↑ Morse, Ben: Best TV Show and Cliffhanger: Lost Wizard. 1.12.2006. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  36. ↑ Ryan, Maureen: Lost with Dr. House, er, I Mean Jack Chicago Tribune. 24.5.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  37. ↑ Poniewozik, James: The 10 Best Episodes of 2007 Time. 20.12.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  38. ↑ Poniewozik, James: The 10 Best TV Scenes of 2007 Time. 21.12.2007. Viitattu 14.3.2015. (englanniksi)
  39. ↑ Press Release - Entertainment - Weekly Program Rankings 30.5.2007. Arkistoitu.. ABC Medianet. Viitattu 18.3.2015. (englanniksi)
  40. ↑ Primetime Emmys Complete 2007 Nominations List 19.7.2007. Academy of Television Arts & Sciences. Viitattu 18.3.2015. (englanniksi)
  41. ↑ Kubicek, John: How Lost Will Find the Emmys Again 29.6.2007. BuddyTV. Viitattu 18.3.2015. (englanniksi)
  42. ↑ DGA Announces Nominees for Outstanding Directorial Achievement in All Categories for 2007 10.1.2008. Directors Guild of America. Viitattu 18.3.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Jaksot
Hahmot
Päähenkilöt
Sivuhenkilöt
Mytologia
Liittyvät artikkelit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Peili_(Lost)&oldid=14772961”