Etelä-Somero

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. toukokuuta 2015 kello 10.41 käyttäjän Urjanhai (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Etelä-Somero voi tarkoittaa seuraavia:

Nykyaikaisissa yhteyksissä

Etelä-Somero on nykyaikaisissa yhteyksissä esiintynyt Someron Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueella toimineiden organisaatioiden ja liikeyritysten nimissä kyläkeskuksen vaikutusalueen synonyymina.

Nimeä Etelä-Somero käyttäää nykyään toimivista järjestöistä ainakin myös alueen kylätoiminnasta vastaava Etelä-Someron maamiesseura.[1] Aiemmin alueella on toiminut vuosina 1929-1973 Etelä-Someron osuusmeijeri[2] ja 1900-luvun loppuvuosikymmeniin asti Etelä-Someron Osuuspankki[3]. Lisäksi nimeä ovat käyttäneet ainakin alueella toimineet puolueiden paikallisyhdistykset[4][5] ja paikallinen metsästysseura[6].

Paikallishistoriallisissa yhteyksissä oppisyntyisenä käsitteenä joskus käytetty nimitys Etelä-Somero tarkoittaa laajempaa aluetta. Siihen kuuluvat nykyään usein Lounais-Somerona tunnettu Someron Häntälän kyläkeskuksen vaikutusalue, jolla toimii 2000-luvulla Lounais-Someron kyläyhdistys[7], sekä toisaalta entiseen Somerniemen kuntaan kuulunut Kaskiston kyläkeskuksen vaikutusalue, jossa toimii 2000-luvulla Kaskiston kyläyhdistys[1].

Paikallishistoriassa

Suhteessa kirkkopitäjäjakoon

Etelä-Somero on paikallishistoriallisissa yhteyksissä se osa Someron kirkkopitäjää, joka vuonna 1492 siirrettiin Uskelan seurakunnasta osaksi Someron seurakuntaa.[8] Nimitys paikallishistoriallisessa merkityksessään on historiankirjoituksen tarpeita varten annettu eikä se ole esiintynyt aikalaiskäytössä.

Alue käsitti seuraavia nykyisen Someron ja entisen Somerniemen kunnan kyliä vastanneen alueen siihenastisen Uskelan kirkkopitäjän pohjoisosista[9]:

Aluemuodostukseltaan alue ei ole yhtenäinen vaan koostuu kahdesta osasta: Uskelanjoen sivujoen Rekijoen ja sen latvahaarojen varteen jäävistä läntisistä kylistä (Talvisilta, Häntälä, Syvänoja, Kerkola) sekä Uskelanjoen sivujoen Terttilänjoen ja sen latvahaarojen varsille jäävistä itäisistä kylistä (Lautela, Terttilä, Kaskisto, Suojoki, Mäyrämäki). Näitä erottavat toisistaan vuonna 1492 osaksi Uskelaa jäänen Kiikalan Hirvelän kylän takamaat, jotka ulottuvat pohjoisessa lähelle Someron kirkkoa.

Someron kirkkopitäjän vanhinta, koko ajan Hämeen linnalääniin ja myöhemmin Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Hämeen lääniin kuulunutta pääosaa erotuksena Someroon vuonna 1492 liitetyistä kylistä on vastaavasti paikallishistoriallisissa yhteyksissä saatettu nimittää Pohjois-Someroksi.[10]

Suhteessa hallintopitäjin ja lääneihin

Hallintopitäjäjaossa Someron kirkkopitäjän pohjoisosa kuului ensin Loimon, myöhemmin Portaan hallintopitäjään. Kun muodollisesti vuonna 1694 mutta käytännössä vasta 1777 Portaan hallintopitäjä jakautui Someron ja Tammelan nimismiespitäjiin, vastasi Someron kirkkopitäjän pohjoisosa Someron nimismiespitäjää.

Someron kirkkopitäjän eteläosa kuului vastaavasti ensin Muurlan läänin hallintopitäjään ja myöhemmin vuodesta 1675 Kiskon ja Kiikalan nimismiespitäjään. Vuodesta 1700 alkaen silloin Pertteliin kuuluneeseen Kuusjokeen rajautuvat Häntälä ja sen lähikylät (nykyinen Lounais-Somero) kuuluivat Uskelan nimismiespiiriin ja Salon ja Halikon käräjäkuntaan ja Kiikalaan rajautuneet Terttilä ja Kaskisto lähikylineen Kiskon - Kiikalan nimimismiespiiriin ja käräjäkuntaan.[11] Ylemmällä hallinnollisella tasolla Etelä-Someron kylät jäivät maallisen hallinnon osalta vastaavasti kuulumaan ensin Turun linnalääniin ja myöhemmin Turun ja Porin lääniin.

Vasta vuonna 1870 toisaalta maallista hallintoa edustavien läänien, nimismiespitäjien ja käräjäkuntien ja toisaalta kirkollista hallintoa edustavien seurakuntien rajat koko Suomessa yhtenäistettiin, ja Etelä-Someron kylät siirrettiin myös maallisessa hallinnossa osaksi Hämeen lääniä, johon ensin Hämeen linnalääniiin ja sitten Uudenmaan ja Hämeen lääniin kuulunut muu osa Somerosta oli kuulunut jo aiemmin.[11]

Suhteessa nykyisiin aluemäärittelyihin

Nykyaikaisissa yhteyksissä nimeä Etelä-Somero on käytetty Someron Terttilän kyläkeskuksen vaikutusalueesta tai sittemmin postinumeroalueesta. Se kattaa karkeasti ainakin Someron Terttilän ja Lautelan kylät ja ehkä Someron Uuden-Kaskiston kulmakunnan. Läntisintä osaa paikallishistoriallisesti määritellystä Etelä-Somerosta nimitetään nykyään usein Lounais-Someroksi[7]. Alueen itäisin osa, Kaskiston, Suojoen ja Mäyrämäen kylistä muodostunut Kaskiston kyläkeskuksen vaikutusalue taas on vuosina 1927-1977 ollut osa Somerniemen kuntaa.

Muita historiallisia jaotuksia

Muita aluejakoja Someron kirkkopitäjän sisällä ovat olleet jako emäpitäjä (Someron emäseurakunta) ja kappeliin (Somerniemen kappeliseurakunta). Kappeliseurakuntaan luettiin vain Hämeen läänin puoleisia kyliä, vaikka myös kappelia lähinnä olleista Kaskistosta, Suojoelta ja Mäyrämäestä käytiin kirkkossa Somerniemellä.

Kun Somerniemen seurakunta itsenäistyi, liittyivät myös nämä kylät Somerniemeen, Mäyrämäki vuonna 1924 ja Kaskisto ja Suojoki 1927 lukuunottamatta Someron yhteyteen jäänyttä Uuden-Kaskiston kulmakuntaa. Kun Somerniemi vuonna 1977 liittyi Someroon, lakkasi Somerniemen kunta olemasta. Seurakunnat muodostivat aluksi seurakuntayhtymän, ja vuodesta 2007 Somernieme on uudelleen olut Someron kappeliseurakunta. Lisäksi on muita nimeä Somerniemi käyttäviä järjestöjä, yritysiä ja yhteisöjä, kuten kotiseutuyhdistys Somerniemi-seura ja edellen toiminnassa oleva Somerniemen osuuspankki. Näin Somerniemi nimenä on edelleen jatkuvasti käytössä.

Somerniemen vanhempi rinnakkaisnimi oli Ylistaro sen sijaitessa Someron halki kulkevan Paimionjoen eli Someronjoen järvireitin latvoilla. Vastaavasti Someron kirkon alapuolisen jokiosuuden varren kylistä muodostuvaa aluetta sanottiin Alastaroksi. Vastaavat nimitykset olivat käytössä myös esimerkiksi Loimaalla, missä Alastaro sittemmin päätyi myös itsenäistyneen kunnan nimeksi. Somerolla näitä aikalaisten aikoinaan käyttämiä nimiä ei enää käytetä.

Lähteet

  1. a b Kylien yhteystiedot Someron kaupunki. Viitattu 3.5.2015.
  2. Lehtonen, Kaarin: Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 462. Turku: Turun maakuntamuseo, 1990. ISBN 951-9125-77-9
  3. Tiirakari, Leeni: Sata vuotta Someron parhaaksi. Someron osuuspankki 1910-2010, s. 216-223,249-250. Somero: Someron osuuspankki, 2010.
  4. Etelä-Someron paikallisyhdistyksen aloitteet 21.11.2013 Keskustan Someron kunnallisjärjestö ry. Viitattu 3.5.2015.
  5. Vasemmistoliiton Etelä-Someron yhdistys ry Asiakastieto. Viitattu 3.5.2015.
  6. Seuramerkki; Etelä-Someron Omatpojat ry Finna. Finna. Viitattu 3.5.2015.
  7. a b Tervetuloa! Lounais-Someron kyläyhdistys. Viitattu 5.8.2011.
  8. Alanen, Timo: Someron historian pääkohtia Someron kaupunki. Viitattu 3.5.2015.
  9. Timo Alanen, Markus Hiekkanen, Jussi Härme, Manu Kärki, Osmo Turkki: Somero ja Somerniemi 1449-1999, s. 21-24,. Gummerus kirjapaino Oy, 1999. ISBN 952-91-1221-1
  10. Alanen, Timo: Pohjois-Someron kylännimet ja asutus HELDA. 1978. Helsinki: Helsingin yliopisto. Viitattu 4.5.2015.
  11. a b Koskimies, Y. S. Kruunun hallinto. Teoksessa: Aaltonen, Esko (toim.): Someron historia I, s. 301-306. Forssa: [Someron seurakunta], 1949.