Haimasaareke

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. joulukuuta 2015 kello 22.46 käyttäjän 94.22.39.21 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tiedosto:Mouse islet LM SolimenaLab.jpg
Kuva hiiren haimasaarekkeesta, jossa insuliini merkitty vihreällä, glukagoni punaisella ja tuma sinisellä.

Haimasaareke eli Langerhansin saareke on haiman solujen ryhmä.[1] Saarekkeet koostuvat kollageeniverkon kannattelemasta ryhmästä erittäviä soluja ja suuresta määrästä pieniä verisuonia, fenestroituja kapillaareja. Haimasaarekkeet erittävät vereen muun muassa insuliinia ja glukagonia.[1] Terveellä aikuisella on haimassaan noin miljoona saareketta eri puolilla elintä.

Eri solutyyppejä on neljä: alfa-, beeta-, delta- ja F-solut (PP-solut). Noin 15-20% soluista on alfa-soluja, jotka erittävät glukagonia. Beeta-soluja on n. 65-80% ja ne erittävät insuliinia. Soluista 3-5 % on delta-soluja, jotka erittävät somatostatiinia ja gastriinia. Vähiten eli n. 1 % on F-soluja, jotka erittävät haimapolypeptidiä. Eri solutyypit ovat jakautuneet sekaisin saarekkeessa toisin kuin esim. jyrsijöillä. Kaikilla soluilla on yhteys kapillaarisuoniin.

Lähteet

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.