Pelayo
| Pelayo | |
|---|---|
 Pelayon patsas. Suunnitellut Gerardo Zaragoza vuonna 1965. |
|
| Asturian kuningas | |
|
718–737
|
|
| Seuraaja | Favila |
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | n. 737 |
'Pelayo (esp. Pelayo, port. Pelagio) (k. 737) oli kristityn Asturian kuningaskunnan perustaja. Hänen voittonsa muun Pyreneiden niemimaan valloittaneista muslimeista Covadongan taistelussa jäi elämään sittemmässä kristityssä kirjallisuudessa ja hsitoriassa niemimaan reconquistan eli takaisinvaltauksen alkuna.
Elämäkerta
Suuri osa Pelayon tunnetusta tarinasta pohjautuu legendaan.[1] 800-luvun lopussa kirjoitetun Alfonso III:n kronikan mukaan Pelayo oli visigoottien kuningas Roderikin miekankantaja, mutta on vähintää yhtä mahdollista, että hän oli Pyreneiden niemimaan pohjoisosien vuoristoissa asuneisiin kansoihin kuulunut paikallinen päälikkö.[2] Hän oli ottanut osaa visigoottien puolella Guadaleten taistelun vuonna 7111, jossa visigootit kärsivät tappion Visigoottien kuningaskuntaan tunkeutuneille muslimeille. Taistelusta selvinnyt Pelayo palasi kotimaahansa Asturiaan, jossa hän johti paikallisten kapinaa alueen muslimikuvernööri Munuzaa vastaan. Hän jäi muslimien vangiksi ja hänet vietiin Córdobaan, josta hän pakeni vuonna 717.[1]
Paettuaan Pelayo jatkoi muslimien vastiasten joukkojen johtoa Picos de Europan alueella ja vuonna 718 hänestä tehtiin Asturian kuningas pääkaupunkinaan Cangas de Onís. Muslimit lähettivät häntä vastaan suuria armeijoita useampaan otteeseen, mutta heidät voitettiin esimerkiksi Monte Auseban taistelussa.[1] Vuoden 722 paikkeilla hän otti vielä voiton muslimeista Covadongan taistelussa, jonka kristityt näkivät myöhemmin käänteen tekevänä taisteluna sodassa muslimeja vastaan. Itse neitsyt Marian sanotaan käänyttäneen muslimien nuolet takaisin taaten voiton kristityille.[2] Nykyisin taistelukenttänä pidetyn paikan lähellä sijaitsee pyhättö.[1] Taistelun jälkeen muslimit eivät enää yrittäneet Pelayon kukistamista. Pelayo kuoli vuoden 737 paikkeilla.[1]