Gentoo Linux
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Gentoo Linux | |
---|---|
Gentoo Linux (2.6.13-r9 kernel) KDE 3.4.2 -työpöytäympäristöllä. |
|
Kehittäjä | Gentoo Foundation, Inc. |
Tuoteperhe | GNU/Linux |
Toiminnallinen tila | toiminnassa |
Viimeisin vakaa versio | 12.1 (1.4.2012) |
Päivitysmalli | rolling release |
Ytimen tyyppi | monoliittinen kernel |
Käyttöliittymä |
graafinen ja tekstipohjainen |
Lähdekoodimalli | avoin lähdekoodi |
Lisenssi | GPL |
Gentoo Linux on edistyneille harrastajille suunnattu GNU/Linux-käyttöjärjestelmän jakelupaketti. Gentoon paketinhallintajärjestelmä on nimeltään Portage. Gentoo eroaa monista Linux-jakeluista siinä, että sen ohjelmat asennetaan kääntämällä ja optimoimalla ne suoraan lähdekoodista vaikkakin binääripakettejakin on saatavilla.
Muokattavuus
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Gentoon hyviin puoliin kuuluu sen joustavasta pakettienhallinnasta seuraava järjestelmän muokattavuus ja säädettävyys. Gentoon epävirallisena tunnuslauseena onkin Gentoo is all about choice, Gentoossa on kyse valinnan mahdollisuudesta. Paketinhallinta tukee kääntäjäoptioiden eli CFLAGien sekä linkittäjäoptioiden eli LDFLAG:ien asettamista globaalisti ja pakettikohtaisesti. Tästä syystä Gentoo onkin saanut suosiota virittelijöiden keskuudessa.
Merkittävämpiin kuuluvana säätövarana on ns. USE-flagit. Näillä optioilla valitaan asennettavista paketeista ominaisuuksia käyttöön tai jätetään niitä pois. USE-flageja voi asettaa niin globaalisti kuin pakettikohtaisestikin. Esimerkiksi USE-flagilla xvid otetaan käyttöön tuki XviD-videokoodekille. Vastaavasti lipulla -xvid määrätään paketinhallinta jättämään kyseinen tuki pois.
Säädettävyydellä on haittapuolensa kuten ohjelmien kääntämisessä kuluvan aika myös nykytietokoneilla: suurten ohjelmistojen kuten OpenOffice.orgin kääntäminen voi viedä pitkään, mutta suurimmille ohjelmistoille on olemassa myös valmiiksi käännettyjä binääripaketteja.
Julkaisumalli
Gentoon jakelumalli perustuu lähdekoodipaketteihin, jotka käännetään kohdekoneella eikä jakelun infrastruktuurissa.[1] Malli lisää muokattavuuden mahdollisuuksia.[1]
Gentoo käyttää jatkuvan julkaisun mallia, jossa on jatkuvia päivityksiä itsenäisiin ohjelmapaketteihin useita kertoja päivässä.[1] Aiemmin oli puolivuosittaisia tilannekuvia (engl. snapshot) paketinhallintajärjestelmästä.[1] Julkaisustrategia muuttui automaattisesti tehtäviin viikoittaisiin käännöksiin virallisten julkaisujen sijaan.[1]
Versiohistoria
Versio | Julkaisupäivämäärä | Lähde | |
---|---|---|---|
1.0 | 31. maaliskuuta | 2002 | |
1.2 | kesäkuu | ||
1.4 | 5. elokuuta | 2003 | |
1.4-r1 | 11. syyskuuta | ||
2004.0 | 1. maaliskuuta | 2004 | [2] |
2004.1 | 28. huhtikuuta | [3] | |
2004.2 | 26. kesäkuuta | [4] | |
2004.3 | 15. marraskuuta | [5] | |
2005.0 | 27. maaliskuuta | 2005 | [6] |
2005.1 | 8. elokuuta | [7] | |
2005.1-r1 | 21. marraskuuta | [8] | |
2006.0 | 27. helmikuuta | 2006 | [9] |
2006.1 | 30. elokuuta | [10] | |
2007.0 | 7. toukokuuta | 2007 | [11] |
2008.0 | 6. kesäkuuta | 2008 | [12] |
20. joulukuuta 2008 lähtien on Gentoon peilipalvelimilla jaettu edellä mainittujen julkaisujen lisäksi myös viikoittaisia automaattisesti tehtyjä julkaisuja minimaalisesta asennuslevystä sekä asennuksessa tarvittavasta niin sanotusta stage3-paketista[13]. Julkaisut on tehty tuoreimpien vakaaksi merkittyjen pakettien mukaan. Niiden hyödyntäminen asennuksessa vähentää versioiden merkitystä entisestään.
Gentoo Linuxiin perustuvat jakeluversiot
Yksi melko suurehko Gentoohin perustuva jakelu on italialainen Sabayon Linux, jossa on useita eri työpöytäohjelmistoja perusratkaisuna toimivan KDE:n lisäksi.
Funtoo Linux[14] on Gentoon kehittäjän Daniel Robbinsin myöhemmin Gentoohon perustuva Linux-jakeluversio.
SystemRescueCD ei sinänsä ole oma jakeluversionsa vaan Live CD, jonka pääasiallinen tarkoitus on järjestelmän korjaaminen tai tietojen palauttaminen esimerkiksi levyrikon, viruksen tai muun ongelman sattuessa[15]. Levyllä on tuki niin Linuxin kuin Windowsin huoltotoimille.
Lähteet
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Lisäksi taulukon verkkoviitteiden osoitteet vanhentuneita. |
- ↑ a b c d e Donnie Berkholz: The state of Gentoo lwn.net. 14.9.2011. Viitattu 9.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Gentoo Linux Newsletter 1.3.2004. Gentoo. (englanniksi)
- ↑ http://archives.gentoo.org/gentoo-announce/msg_02473.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/proj/en/releng/release/2004.2/2004.2-press-release.txt
- ↑ http://www.gentoo.org/news/en/gwn/20041115-newsletter.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20050327-release-2005.0.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20050808-annoncement-release-2005.1.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20051121-release-2005.1-r1.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20060227-release-2006.0.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20060830-release.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20070507-release-2007.0.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20080706-release-2008.0.xml
- ↑ http://www.gentoo.org/news/20081220-releng-first-weekly-stage.xml
- ↑ http://www.funtoo.org/
- ↑ http://www.sysresccd.org/