Emma Engdahl-Jägerskiöld

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. kesäkuuta 2021 kello 20.03 käyttäjän Mlang.Finn (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Emma Engdahl-Jägerskiöld 1800-luvun lopulla.

Emma Matilda Engdahl-Jägerskiöld (o.s. Madsén, vuodesta 1871 Engdahl; 26. huhtikuuta 1852 Pietari13. kesäkuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen sopraano.

Engdahl-Jägerskiöldin vanhemmat olivat tanskalaissyntyinen jalokiviseppä Peter Madsén ja Maria Carolina Sandelin. Hän vietti lapsuutensa Pietarissa ja nuoruutensa Tammisaaressa. Kun Engdahl-Jägerskiöldin ensimmäinen avioliitto päättyi eroon, hän ryhtyi kehittämään sopraanoääntään ja esiintyi vuodesta 1875 Helsingin Ruotsalaisessa teatterissa, jossa oli tuolloin oopperaosasto. Teatteriin hän kuului vuoteen 1880 saakka. Engdahl-Jägerskiöld opiskeli 1878 Milanossa ja Pariisissa ja vielä teatterista vapauduttuaankin esiintyi ooppera- ja konserttilaulajana, muun muassa Tukholman ja Pietarin oopperoissa. 1887 hän lauloi pääosan Fredrik Paciuksen Loreley-oopperassa. Seuraavana vuonna Engdahl-Jägerskiöld perusti oman ruotsalaisen oopperaseurueen, jota August Fredrik Arppe johti 1898. Solmittuaan uuden avioliiton 1890 Engdahl-Jägerskiöld luopui taiteellisesta toiminnasta.

Engdahl-Jägerskiöldin ensimmäinen puoliso vuosina 1871–1879 oli apteekkari Emil Engdahl (1843–1886) ja toinen vuodesta 1890 asessori Krister Jägerskiöld (1852–1931). Hänellä oli neljä lasta, joista tunnettuja ovat eläinlääkäri John Engdahl (1874–1919) ja pianonsoitonopettaja Ann-Mari Jägerskiöld (1896–1987).

Lähteet

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 168. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  • Lappalainen, Seija: ”Engdahl-Jägerskiöld, Emma (1852–1930)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 593–594. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
  • Wessman, Bo: Emma Engdahl: Oopperan primadonna. Ekenäs: Satu Torstila, 2021. ISBN 978-952-94-4905-7