François-vaasi
| François-vaasi | |
|---|---|
 François-vaasi. |
|
| Nimi | François-vaasi |
| Tekijä |
Ergotimos (savenvalaja) Kleitias (vaasimaalari) |
| Valmistumisvuosi | n. 570 eaa. |
| Taiteenlaji | keramiikka |
| Korkeus | 66 cm |
| Leveys | 57 cm |
| Sijainti | Firenzen arkeologinen museo, Firenze, Italia |
François-vaasi on antiikin kreikkalainen voluuttikrateeri, joka on tehty arkaaisella kaudella noin vuonna 570 eaa. Se on yksi kreikkalaisen keramiikan tunnetuimpia edustajia, ja koristeltu rikkaasti mytologisilla aiheilla. Nykyisin vaasi on esillä Firenzen arkeologisessa museossa.[1][2][3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]François-vaasi edustaa attikalaista mustakuviokeramiikkaa ja on tehty sen keskisellä kaudella noin vuonna 570 eaa. Sen on valanut Ergotimos ja maalannut Kleitias, jotka työskentelivät usein yhdessä. Vaasissa on kolme signeerausta, kaksi Ergotimokselta ja yksi Kleitiaalta.[1][4]
Vaasi löytyi Chiusista antiikin Clusiumin etruskilaisten hautausmaiden kaivauksissa vuonna 1844. Sen löysi Alessandro François, jonka mukaan se on nimetty. Vaasi oli löydettäessä sirpaleina, ja joitakin osia puuttui eikä koskaan löytynyt. Vaasin kunnosti Vincenzo Manni kaivausten jälkeen.[1][2][3]
Raivostunut museonvartija, joka tappeli museon toisen työntekijän kanssa, hajotti vaasin 9. syyskuuta 1900, ja se särkyi 638 palaseen. Se korjattiin vuonna 1902, jolloin lisättiin myös yksi uusi sillä aikaa löytynyt palanen. Vaasi kunnostettiin uudelleen vielä vuonna 1973 sen vaurioiduttua Firenzen vuoden 1966 tulvissa.[2][3]
Vaasi ja koristelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]François-vaasi on tyypiltään voluuttikrateeri, jossa on suun yläpuolelle kiertyvät kädensijat. Malli perustuu todennäköisesti metallisiin esikuviin. Vaasin korkeus on noin 66 cm ja suurin halkaisija noin 57 cm.[2][3]
Krateerin maalauskoristelu esittää lukuisia eri kohtauksia kreikkalaisesta mytologiasta. Vaasia kiertää kuusi kuvanauhaa, kaksi kaulassa, kolme vartalossa ja yksi jalassa. Yhteensä siinä on kuvattu 270 eri ihmis- ja eläinhahmoa sekä muun muassa rakennuksia, alttareita, lähteitä ja huonekaluja. Hahmot on nimetty 121 eri kirjoituksella. Mustakuviomaalauksen lisäksi lisäväreinä on käytetty valkoista ja purppuraa.[2][3]
Kaulan ylimmäinen kuvanauha esittää Peleusta, Meleagrosta ja Melanionia Kalydonin metsäkarjun ajossa, Dioskuureja ja Atalantea sekä Theseuksen ja ateenalaisten juhlia Theseuksen surmattua Minotauroksen. Kaulan alemmassa kuvanauhassa on kuvattuna kentauromakhia eli kentaurien ja lapiittien taistelu sekä Patrokloksen hautakisat Troijan sodan aikana.[2][3]
Vartalon ylin kuvanauha esittää jumalia Peleuksen ja Thetiin häissä. Keskimmäinen kuvanauha esittää Akhilleusta tavoittelemassa Troilosta Priamoksen katsellessa tapahtumia Troijan muureilta, sekä Hefaistoksen paluuta Olympokselle vapauttamaan Hera, mistä hän sai Afroditen puolisokseen. Alemmassa kuvanauhassa on kuvattuna myyttisiä eläimiä, kuten griippejä ja sfinksejä.[2][3]
Vaasin jalustan kuvanauhassa on kuvattuna muun muassa vuohella ratsastavia pygmejä. Vaasin kädensijojen sivuilla on kuvattuna gorgot, eläimiä pitelevä Potnia Theron -tyypin Artemis sekä Aias kantamassa Akhilleuksen ruumista.[2][3]
-
Aias kantaa Akhilleuksen ruumista. -
-
-
Tanssijoita. -
-
Peleus palatsinsa edustalla. -
Troijan tapahtumia sekä eläimiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”François-vaasi”, Antiikin käsikirja, s. 181. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e f g h Mark Cartwright: Francois Vase Ancient History Encyclopedia. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ a b c d e f g h The François Vase Florence Inferno. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Clitias Brill's New Pauly. Brill. Viitattu 10.2.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta François-vaasi Wikimedia Commonsissa