Tornipöllö
| Tornipöllö | |
|---|---|
 Tornipöllön alalaji Tyto alba alba |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pöllölinnut Strigiformes |
| Heimo: | Tornipöllöt Tytonidae |
| Suku: | Tornipöllöt Tyto |
| Laji: | alba |
| Kaksiosainen nimi | |
 Tornipöllön levinneisyys, sisältäen alalajit |
|
| Katso myös | |
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Koko ja ulkonäkö
Tornipöllö on 33–39 cm pitkä ja sen siipiväli on 80–95 cm. Sen ruumis on hoikka, sillä on pitkät siivet ja jalat, jotka roikkuvat usein lennon aikana. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea, ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat. Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä. Sukupuolet ovat hyvin samannäköisiä, koiras on usein vaaleampi ja naaraan höyhenpuvussa on enemmän mustia pilkkuja kuin koiraalla.
Muuntelu
Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja Länsi-Kanariansaarilla elävän alba-alalajin sekä Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä erlangeri-alalajin alapuolen väritys on puhtaanvalkea, kun taas Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan guttata-, Itä-Kanariansaarien gracilirostris- ja Madeiran schmitzi-alalajien alapuoli on kellanoranssi.
Ääntely
Naaras pitää hyrinää, koiras taas harvemmin. Varoitusääni on kimeä, hiova kirkaisu, joka kuuluu usein lennossa. Laulu on noin kahden sekunnin mittainen, usein toistuva, raikuva ja säröilevä ”shrrrriiiih”. Poikasten kerjuuääni on noin puolen sekunnin mittainen käheä kuorsaus.
Tornipöllöt ääntelevät matalasti. Varsinkin soidinmenojen aikaan kuulet varmasti matalan huhuun.
Levinneisyys
.jpg?lang=fi)
Tornipöllöjä tavataan Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Suomea lähimmät pesimäalueet ovat Itämeren eteläosissa. Suomessa tornipöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 2021.[3] Lajia on istutettu Seychelleille, jossa se vieraslajina muodostaa uhan saarten alkuperäisille lajeille, kuten seychellienharakkataskulle.[1][4]
Elinympäristöt
Tornipöllö pesii metsiköiden, pihojen, viljelysmaiden ja muiden puoliavoimien alueiden peltoaukeilla. Se on paikkalintu.
Lisääntyminen
Hakeutuu ihmisasutuksen läheisyyteen mistä löytyy latoja, ulkorakennuksia ja muita vastaavia pesimäpaikoiksi. Asettuvat myös mielellään ladossa olevaan isoon pönttöön ja puunkoloihin.
Ravinto
Tornipöllön ravinto koostuu lähinnä jyrsijöistä ja muista pikkunisäkkäistä, sekä sammakoista ja hyönteisistä. Tärkeintä ravintoa kuitenkin ovat myyrät.
Lähteet
- Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2
Viitteet
- ↑ a b BirdLife International: Tyto alba IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.5.2014. (englanniksi)
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäMH2011ei löytynyt - ↑ BirdLife Suomi: RK:n hyväksymät havainnot, Jäälokki (Pagophila eburnea) - Vuorileppälintu (Phoenicurus erythrogaster) birdlife.fi. Viitattu 27.3.2009.
- ↑ Seychelles Magpie-robin - Copsychus sechellarum BirdLife International. Viitattu 13.3.2012. (englanniksi)