Helmitorni
| Helmitorni | |
|---|---|
| Itäkeskuksen Maamerkki | |
 Itäkeskuksen maamerkki heinäkuussa 2011. |
|
| Osoite | Kauppakartanonkatu 7 |
| Sijainti | Itäkeskus, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | asuinrakennus |
| Valmistumisvuosi | 1987 |
| Suunnittelija | Erkki Kairamo |
| Urakoitsija | Haka |
| Omistaja | Asunto Oy Helsingin Helmitorni |
| Runkorakenne | betoni |
| Julkisivumateriaali | klinkkeri |
| Korkeus | 82 |
| Kerrosluku | 19 |
 |
|
Asunto Oy Helsingin Helmitorni[1], vuoteen 2015 asti nimeltään Kiinteistö Oy Itäkeskuksen Maamerkki[2], on Helsingin Vartiokylän kaupungiosassa Itäkeskuksen Lyypekinaukion reunalla, Kauppakartanonkadulla sijaitseva tornitalo. Se on 82 metriä korkea ja siinä on 19 kerrosta. Ylhäällä on näköalatasanne.[3] Talo valmistui vuonna 1987 ja sen on suunnitellut arkkitehti Erkki Kairamo. Rakennuksessa on nykyisin yli 50 asuntoa ja muutaman yrityksen toimitiloja.
Arkkitehtuuri
Rakennuksen 82 metriä korkea lasinen porrashuone on yksi selkeimmin erottuvista piirteistä rakennuksen ulkoasussa. Yhdessä rakennuksen katolla olevan lasilyhdyn kanssa ne muodostavat suurimittakaavaisen suprematistisen ristin. Rakennuksen taivaalle kurottautuva porrashuone korostaa rakennuksen korkeutta. Tähän pyrittiin myös katolle johtavien ilmastointikanavien sijoittamisella rungon ulkopuolelle. Näillä arkkitehtonisilla ratkaisuilla rakennuksen muoto on saatu kohtalaisen solakaksi huolimatta siitä, että rakennuksessa on vain 16 varsinaista kerrosta.[4]
Maamerkin rakentamiseksi Haka järjesti arkkitehtikilpailun vuonna 1977. Kutsukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Gullichsen, Kairamo, Vormala/ Arkkitehdit Ky:n ehdotus Valomerkki. Valmistumisestaan vuoteen 2006 asti se oli Helsingin korkein rakennus, muusta kaupunkikuvasta erottuva ”piikki”. Lasiseinäinen rakennuksen ulkopuolinen porrashuone on pimeään aikaan valaistu. Helmitornin rakennus on rungoltaan paikallavalettua betonia ja sen julkisivut ovat klinkkeripintaiset.[5]
Kiinteistön omistaja haki lupaa syksyllä 2013 muuttaa rakennuksen 4.–17. kerrokset asunnoiksi.[6]
Kuvia rakennuksesta
-
-
Helmitorni nähtynä Lyypekinaukiolta -
Rakennus Kauppakartanonkadulta nähtynä -
Rakennuksen ala-aula
.jpg?lang=fi)
.jpg?lang=fi)
Lähteet
- Gullichsen, Kristian & Kairamo, Erkki & Vormala, Timo: Arkkitehtuurin nykyhetki: 7 näkökulmaa. Suomen rakennustaiteen museo, 1990. ISBN 951-9229-67-1
Viitteet
- ↑ Asunto Oy Helsingin Helmitorni Virre. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Kiint. Oy Itäkeskuksen Maamerkki Virre. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Emporis.com - Itäkeskuksen maamerkki
- ↑ Gullichsen et al., 1990, s.23.
- ↑ Helsingin kaupunginmuseon lausunto Kiinteistö Oy Itäkeskuksen Maamerkin poikkeamishakemuksesta (PDF) (Lausunto sisältyy Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjaan 1.10.2013 § 313) 1.10.2013. Helsingin kaupunki. Viitattu 3.5.2014.
- ↑ Itäkeskuksen Maamerkki pääosin asuntokäyttöön Helsingin Uutiset. 7.10.2013. Suomen Lehtiyhtymä. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 3.5.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmitorni Wikimedia Commonsissa