SMS Derfflinger

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. joulukuuta 2022 kello 08.25 käyttäjän 131.228.2.21 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
SMS Derfflinger
SMS Derfflinger, todennäköisesti Scapa Flow'ssa vuonna 1919.
SMS Derfflinger, todennäköisesti Scapa Flow'ssa vuonna 1919.
Aluksen vaiheet
Rakentaja Blohm & Voss
Kölinlasku tammikuu 1912
Laskettu vesille 1. heinäkuuta 1913
Palveluskäyttöön marraskuu 1914
Poistui palveluskäytöstä 1918
Loppuvaihe Oma miehistö upotti Scapa Flow'ssa 21. kesäkuuta 1919. Nostettu ja romutettu myöhemmin.
Tekniset tiedot
Uppouma noin 31 000 t (kuormattu)
Pituus 210,4 m
Leveys 29 m
Syväys 9,5 m
Koneteho 63 000 hv
Nopeus 26,5 solmua
Miehistöä 1 112 (Skagerrakin taistelussa 1916)
Aseistus
Aseistus 8 × 30,5 cm SKL/50 -tykkiä kaksoistorneissa
12 × 15 cm SKL/45 -tykkiä kasemateissa
4 × 8,8 cm SKL/45 -tykkiä
4 × 50 cm torpedoputkea

SMS Derfflinger oli Saksan keisarikunnan laivaston Derfflinger-luokan taisteluristeilijä ensimmäisessä maailmansodassa. Alus nimettiin kolmikymmenvuotisessa sodassa palvelleen brandenburgilaisen sotamarsalkka Georg von Derfflingerin mukaan.

Valmistus

Pääartikkeli: Derfflinger-luokka

Alus tilattiin Blohm & Vossilta, missä köli laskettiin tammikuussa 1912. Alus laskettiin vesille 1. heinäkuuta 1913 ja otettiin palvelukseen marraskuussa 1914.

Palvelus

Lähes koko ensimmäisen maailmansodan 1. tiedusteluryhmään kuulunut alus osallistui Doggermatalikon taisteluun, jossa siihen osui kolme 13,5 tuuman kranaattia. Osumat eivät kuitenkaan aiheuttaneet merkittäviä vaurioita. Skagerrakin taistelussa aluksen tykistö ampui yksitoista täyslaidallista Britannian kuninkaallisen laivaston taisteluristeilijä HMS Queen Maryyn tuhoten sen. Alus kärsi myös itse mittavia vaurioita, kun siihen osui kymmenen 15 tuuman, yksi 13,5 tuuman ja kymmenen 12 tuuman kranaattia. Aluksen taaemmat tykkitornit muuttuivat käyttökelvottomiksi HMS Revengen ampumien 15 tuuman kranaattien sytytettyä torneissa olleet ajopanokset tuleen. Aiemmin alukseen osuneet 15 tuuman kranaatit olivat aiheuttaneet vuodon aluksen etuosastoissa. Taistelun loppuessa alukseen oli vuotanut 3 350 tonnia vettä, mistä määrästä 1 020 tonnia oli tarkoituksella laskettu alukseen sammutettaessa takatornien tulipaloja ja 206 tonnia vakauttamaan aluksen kallistumaa.[1]

Sodan päättyessä laiva internoitiin Kuninkaallisen laivaston tukikohtaan Scapa Flow’ssa, jossa sen oma miehistö upotti sen myöhemmin Versailles’n rauhan epäedullisten ehtojen vuoksi. Alus nostettiin 1934, minkä jälkeen hylky romutettiin.[1]

Päälliköt

Aluksen päälliköinä olivat[2]:

  • Kommodori Ludwig von Reuter (syyskuu 1914–syyskuu 1915)
  • Kommodori Heinrich (syyskuu 1915–huhtikuu 1916)
  • Kommodori Johannes Hartog (huhtikuu 1916–joulukuu 1917)
  • Komentaja/kommodori von Schlick (joulukuu 1917–marraskuu 1918)
  • Kommodori Walter Hildebrand (marraskuu 1918–joulukuu 1918)
  • Komentajakapteeni Pastuszyk (internoinnin ajan)

Lähteet

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
  • Staff, Gary: German Battlecruisers 1914–1918. Oxford, Englanti: Osprey Publishing, 2006. ISBN 978-1846030093 (englanniksi)

Viitteet

  1. a b Conway's s. 154
  2. Staff 2006, s. 38

Aiheesta muualla