Villa

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. maaliskuuta 2023 kello 15.19 käyttäjän LPfi (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee materiaalia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Pitkä- ja lyhytkuituista villaa.

Villa (lyhenne WO[1], engl. wool) on lampaasta saatavaa tekstiilikuitua. Villaksi saatetaan nimittää myös alpakasta, vikunjasta, laamasta, kamelista, kashmirvuohesta, angoravuohesta tai angorakanista saatavia kuituja. Karvoiksi nimitetään puolestaan muista eläimistä saatavia kuituja.[2]

Villa on hyvä lämmöneriste, joten villaa käytetään erityisesti neuleisiin ja talvivaatteisiin. Siitä voidaan myös huovuttaa lämpimiä vaatteita. Villakankaasta tehdään myös pukuja.

Villa-nimitystä käytetään myös, kun aine muistuttaa rakenteeltaan villaa: esimerkiksi lasivilla, teräsvilla.

Villa materiaalina

Villa on eläinkuitu. Villakuidut ovat keratiinia, noin sadasta molekyylirakenteeltaan erilaisesta valkuaisaineesta syntyneitä molekyyliketjuja. Villa on valkuaisainetta, proteiinia eli samaa ainetta kuin ihmisen kynnet ja hiukset. Neulelankoja valmistetaan muun muassa villasta, puuvillasta ja tekokuiduista. Sekoitelangoissa yhdistetään yhtä tai useampaa luonnonkuitua tekokuituihin. Villasekoitelanka on kestävämpää kuin sataprosenttinen villalanka.

Villalangan parhaita ominaisuuksia ovat lämpimyys ja kosteudenimemiskyky. Villasukka pitää jalan lämpimänä ulkoillessa - luistimissa, hiihtomonoissa, saappaissa jne. Villakuidun kiharuus ja sen sitoma ilmakerros aiheuttavat sen, että villa on hyvä lämmöneristin. Villa lämmittää erityisesti mentäessä sisältä lämpimästä ulos kosteaan ilmaan.

Villan hiilijalanjälki

Tekstiileistä villan valmistuksen hiilijalanjälki on eläinperäisenä suurempi kuin muiden yleisesti käytettyjen tekstiilimateriaalien. Yleistäen villan hiilijalanjälki on seitsemän kertaa suurempi kuin puuvillan ja viisi kertaa suurempi kuin polyesterin, mutta siihen vaikuttavat tuotanto-olosuhteet, kuten tuotantopaikka ja lammasrotu, ja myös se, käytetäänkö lammas ravinnoksi ja mikä osuus hiilijalanjäljestä lasketaan villan kontolle; Suomen lampaiden villa menee usein jätteeksi pienen kysynnän takia, jolloin itse kasvatuksesta syntyviä hiilipäästöjä ei välttämättä pitäisi huomioida villan jalanjäljessä ollenkaan. Villatuotteiden itse käytön hiilijalanjäljen voi saada pieneksi, koska ne eivät tarvitse usein pesua ja ovat hyvin pidettyinä pitkäikäisiä. Puhtaasta villasta tehdyissä tekstiileissä nyppyyntyminen ei ole ongelma.[3] Sen sijaan puhdas villa kuluu sekoitemateriaaleja nopeammin.

Villavaatteen hoito-ohje

Villaa voi venyttää jopa 70 prosenttia pituudestaan, ja se palautuu entiseen mittaansa. Villakuitu on suomuinen, jonka takia villavaate vanuu helposti. Kun villa kastuu, suomut aukenevat. Jos kosteaa villaa hangataan, kuitusuomut takertuvat toisiinsa, jolloin tapahtuu vanuminen. Vanumista tapahtuu etenkin silloin, jos villavaatteen pesee liian kuumassa vedessä tai jos tekee lumipalloja ja lumiukkoja villakäsineillä.

Käyttövaatteiden materiaalina villa on suosittu, sillä vaatteena villa on lämmin, joustava, pehmeä, se ei ole sähköinen, lika irtoaa siitä helposti, se ei syty helposti ja sammuu itsestään eikä se rypisty helposti. Jos näin kuitenkin käy, villa oikenee helposti tuuletettaessa ulkona ja kosteassa ilmassa. Villavaatteita kannattaa säilyttää väljästi laskostettuna ja tuulettaa usein – raitis ilma ja aurinko ovat koin vihollisia.

Pesun jälkeen villatuote on usein ryppyinen, ja se siliää kuivuttuaan huonosti. Villa kellastuu helposti auringossa ja etenkin likaisena se on koin herkkua. Villa vioittuu helposti kemikaaleista, eikä se siedä klooripitoisia pesu- ja valkaisuaineita.

Villatuotteiden peseminen

Villatuotteet tulee pestä varoen korkeintaan 40 °C:ssa vedessä. Pesuaineen tulee olla neutraalia tai erityistä villan pesuainetta.[4] Villavaatetta ei saa koskaan kuivata rumpukuivaimessa, koska kuuma ilma kutistaa villan. Mikäli konepesumerkkiä ei vyötteestä löydy tai olet pesun suhteen epävarma, tee näin:

  1. Lisää (hieno)pesuaine haaleaan (30–40 °C) veteen, ja anna sen liueta.
  2. Upota villavaate pesuveteen ja anna sen imeä itseensä tarpeeksi vettä. Pese vaatetta varovasti puserrellen, älä väännä äläkä nostele vaatetta, sillä se on painava.
  3. Huuhtele vaate haaleissa, tasalämpöisissä vesissä, kunnes huuhteluvesi on kirkasta – muista varovainen käsittely!
  4. Lisää viimeiseen huuhteluveteen huuhteluainetta, ja anna vaatteen olla siinä hetken. Puristele vesi vaatteesta pois, älä väännä vaatetta.
  5. Nosta vaate paksun froteepyyhkeen päälle, suorista alkuperäiseen muotoonsa ja kokoonsa. Kierrä pyyhe vaatteineen rullalle – painele varovasti. Näin liika vesi imeytyy pyyhkeeseen. Aseta vaate uudestaan kuivalle pyyhkeelle, anna kuivua huoneenlämmössä – käännä vaatetta, jolloin kuivuminen nopeutuu.

Villaneule latistuu silitettäessä, joten neule kannattaa mieluummin pingottaa vaakasuoralle alustalle ja levittää sen päälle kostea liina. Villakangasvaatteen voi silittää, mutta silitysraudan lämpö voi olla 110 °C. Silitettäessä kannattaa käyttää kosteaa liinaa, jonka läpi silitetään.

Useimmiten villasukat neulotaan villasekoitelangasta, joka on konepestävää (maskintvättbar/machine washable/masinpesukindel). Ellei tiedossa ole, millaista lankaa sukkiin on käytetty, sukat on parempi pestä käsin edellä olevan ohjeen mukaisesti.Villasukkiasi pitää koko ajan käsitelä saman lämpöisessä vedessä, sillä veden lämpötilan vaihtelu aiheuttaa villan huopumisen (tätä menetelmää käytetäänkin huovuttamisessa).

Merinovilla

Merinovilla keritään merinolampaista. Kaikki villat, joiden hienous on alle 23 mikronia luokitellaan merinovillaksi. Maailmalla tuotetusta villasta vain 15 prosenttia on superhienoa.[5]

Lähteet

  1. Ginetex inspecta.com.
  2. Markula, R.: Tekstiilitieto, s. 75–76. Porvoo: WSOY, 2003. ISBN 951-0-23028-6
  3. Anna Polo, Trendikkäällä villalla on pimeä puoli: suuri hiilijalanjälki, josta puhutaan vain vähän. Yle uutiset 17.12.2022, viitattu 18.12.2022
  4. Kuituopas Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry Finatex. Arkistoitu 8.2.2011. Viitattu 27.2.2011.
  5. Miksi merinovilla on erinomainen vaatteiden materiaalina Tam-Silk. Viitattu 7.2.2022.

Aiheesta muualla