Tulli

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. toukokuuta 2023 kello 18.42 käyttäjän 86.115.125.248 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo tullaamisesta. Suomen viranomaista käsittelee artikkeli Suomen tulli. Tulli on myös kaupunginosa Tampereen keskustassa.
Suomen tulli tekee aktiivista yhteistyötä rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.

Tulli tarkoittaa valtion rajan yli kulkevista tavaroista perittävää veroluonteista maksua. Sillä voidaan tarkoittaa myös näitä maksuja keräävää tulliviranomaista.

Aiemmin tullilla oli toimipisteitä useissa rahtiterminaaleissa. Terminaalissa kuorma sinetöitiin, ja auto saattoi ajaa useamman maan läpi TIR-tunnuksien turvin ilman toistuvia rajaselvityksiä. Euroopan sisämarkkinoiden myötä näistä on pitkälti luovuttu, ja mahdollinen rahtitullaus tehdään rajalla. Suomessa tämä koskee käytännössä vain Suomen ja Venäjän välistä rajaalähde?

Ennen monissa maissa on ollut käytössä myös sisäinen tulli, jossa maaseudulta kaupunkiin tulevista tuotteista perittiin maksuja. Suomen alueella tätä niin sanottua maatullitoimintaa harjoitettiin Ruotsin vallan aikana 1622–1808. Kaupunkien paikannimistössä on viitteitä näihin maatulleihin, esimerkiksi Töölön tulli Helsingissä.

Nykyisin Suomen tulli kerää tulleja Euroopan unionin rajan ylittävästä liikenteestä Suomen itärajalla, satamissa ja lentoasemilla.

Tullimaksuista (ja muista kaupan rajoitteista) vapaana tapahtuvaa tavarakauppaa sanotaan vapaakaupaksi.

Euroopan yhteisön jäsenmaissa tavarat liikkuvat pääsääntöisesti vapaasti ilman tullimaksua. Euroopan unioni on tulliliitto, joten Euroopan unionin jäsenvaltioilla on yhteinen tullitariffi ja kauppapolitiikka suhteessa kolmansiin maihin. Euroopan unionin ulkopuolisista eli kolmansista maista Euroopan unionin tullialueelle tuotavista tavaroista maksetaan tullimaksua. Tullit ovat Euroopan unionin omia varoja, ja ne tuloutetaan suoraan EU:lle. Jäsenvaltio saa kuitenkin vähentää yhteisölle tuloutettavista tulleista 25 % kantopalkkion.[1]

  1. Myrsky, Matti & Ossa, Jaakko: Verotuksen perusteet, s. 323–324. Talentum, 2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]