Johan Wetterwijk

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 8. lokakuuta 2023 kello 17.06 käyttäjän Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Nilsson Wetterwijk (Vettervik) (Keski-Ruotsi 28. tammikuuta 1665 – 4. marraskuuta 1736) oli maanmittari ja karttojen laatija, joka toimi Suomessa ja Ruotsissa 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alkupuolella.[1] Tietoja hänen suvustaan[2]. Hän asui Paraisilla ensin Hågaisten rusthollissa ja myöhemmin Levon kruununrusthollissa.

Maakirjakartta
Johan Vettervikin laatima kartta[3] Puotilan kylästä Halikossa vuodelta 1694. Kartassa näkyy Halikon kirkko

Wetterwijk syntyi Vätternin rannalla Keski-Ruotsissa ja toimi maanmittarin oppipoikana Liivinmaan revisiossa 1681-1685, kunnes aloitti viimeksi mainitun vuoden syksyllä Turun ja Porin läänissä ylimääräisenä maanmittarina. Hän laati myös maantieteellisen kartan [4] Kokemäen ja Huittisten pitäjistä vuonna 1686. Samana vuonna hän piirsi kartan[5] Sastamalan ja Porin rannikosta. Heinäkuussa 1687 hänet määrättiin toimimaan Uudenmaan läänissä, kunnes hänet nimitettiin 1688 ylimääräiseksi ja 1703 vakinaiseksi maanmittariksi takaisin Turun ja Porin lääniin. Hän piirsi vanhimmat geometriset maakirjakartat ainakin seuraavien kuntien alueelta: Dragsfjärdistä, Kemiöstä, Halikosta, Kakskerrasta, Keikystä, Liedosta, Karunasta, Paraisista, Perniöstä ja Piikkiöstä. Kartat löytyvät Kansallisarkistosta osana Maanmittaushallituksen uudistuskartat- ja asiakirjat kokoelmaa. Osa kartoista on saatavilla digitaalisena. Katso luettelo kartoista (katasterikartat).

1713 Wetterwijk pakeni sotaa Ruotsiin, jossa hän toimi vuoteen 1720 asti Västmanlandin maanmittarina ja seuraavasta vuodesta Kronobergin läänin vakinaisena maanmittarina. Wetterwijk oli ainoa venäläismiehityksen jälkeen eloon jääneistä Suomessa 1700-alussa toimineista maanmittareista. Hän palasi Suomeen Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1722 ja toimi entisessä virassaan aina vuoteen 1736 asti. Tuolloin hän laati maakirjakarttoja vuosina 1734 jälkeen Ahvenanmaalla Jomalassa.

Wetterwijk laati karttoja ja teki kartografisia mittauksia, joista tärkeimpiä lienevät olleet Turussa 1709-1710 tehdyt mittaukset ja niihin perustuva kolmiosainen kartografinen esitys Turun kaupungista. Arkistotietojen mukaan maanmittarit Jonas Östring ja Magnus Bergman osallistuivat tähän työhön. Wetterwijk teki kartografisia mittauksia myös uransa alussa ja erikoisuutena sen loppuvaiheessa 1735 jäämittauksia Turun saaristossa. [1]

Maanmittari Daniel Ekman laati Wettervijkin tekemän luonnoksen perusteella Eurajoen maantieteellisen kartan[6] vuonna 1741. Samoin Pyhjärven vesistöalueesta laadittiin kartta[7] vuonna 1741 Wettervijkin tekemän kartoituksen perusteella.

  1. a b Juhani Kostet: Wetterwijk, Johan (K 1736). Suomen Kansallisbiografia. Osa 10. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Sivut 472-473.
  2. Johan Nilsson Wettervijk geni_family_tree. Viitattu 1.5.2021.
  3. Digitoidun asiakirjan katselu astia.narc.fi. Viitattu 1.5.2021.
  4. Riksarkivet: Riksarkivet - Sök i arkiven sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2021. (ruotsiksi)
  5. Riksarkivet: Riksarkivet - Sök i arkiven sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2021. (ruotsiksi)
  6. Riksarkivet: Riksarkivet - Sök i arkiven sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2021. (ruotsiksi)
  7. Riksarkivet: Riksarkivet - Sök i arkiven sok.riksarkivet.se. Viitattu 1.5.2021. (ruotsiksi)