Kolera-allas

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. tammikuuta 2024 kello 15.50 käyttäjän Coen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolera-allas. Taustalla Kauppatori ja kaupungintalo.
Kalamarkkinat lokakuussa 1964.

Kolera-allas (ruots. Kolerabassängen) on Kauppatorin edustalla Helsingin Eteläsatamassa sijaitseva satama-allas. Sitä käyttävät tuotteitaan myyvät kalastajat ja turisteja kuljettavat pienet saaristoristeilyalukset.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1893 Silakkamarkkinoille tullut nauvolainen laivuri Johannes Michelsson kuoli koleraan aluksessaan.[1][2] Sittemmin selvisi, että sairastuneen ulosteet ja oksennukset oli kaadettu satama-altaaseen. Turvatoimenpiteinä silakka-alukset hinattiin pois satamasta ja rantaan määrättiin vartijat joksikin aikaa estämään saastuneen veden käyttöä.[3]

Tapauksesta uutisoitiin vilkkaasti, ja altaan vedenlaadun tutkimuksia seuranneet lehdet alkoivat pian viitata satama-altaaseen pelkästään sanalla ”kolera-allas”. Esimerkiksi Suomalainen kirjoitti n. s. "kolera-altaan" veden tutkimuksista, joissa ei kommabasilleja (kolerabakteereja) löytynyt.[4] Kolera-allas vakiintui altaan kansanomaiseksi nimeksi. Nykyään nimi Kolera-allas – Kolerabassängen esiintyy opas- ja kaavakartoissakin.[5][6]

Vuodesta 1995 alkaen Suomen Epätieteellinen Seura on vanhaa kansanuskomusta myötäillen heittänyt ”kylmän kiven” Kolera-altaaseen Jaakon päivänä 25. heinäkuuta.[7]

Altaalla on kevyen liikenteen kääntösilta, jolla satamarata liikennöi 1980-luvulle asti.
  1. Kolera Helsingissä? Päivälehti, 1.10.1893, s. 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.7.2012.
  2. Kolera Helsingissä. Päivälehti, 3.10.1893, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.7.2012.
  3. Taudit ovat aina riivanneet Helsinkiä. Helsingin Sanomat 1.5.2006.
  4. Kolera Suomessa. Suomalainen, 18.10.1893, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.8.2012.
  5. Pääkaupunkiseudun opaskartta kartta.helsinginseutu.fi. Viitattu 7.7.2012.
  6. Piirustus n:o 6632 (Asemakaavan muutos) 17.6.1971. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.7.2012.
  7. Suomen Epätieteellisen Seuran verkkosivusto. http://www.epätieteilijät.fi/. Luettu 6.8.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]