Perillinen
Perillinen on henkilö, joka saa toisen henkilön, perittävän, kuoltua tältä perinnön.
Perilliset jaetaan seuraaviin ryhmiin:
- Rintaperilliset, joita ovat perittävän puoliso, lapset, lapsenlapset ja muut jälkeläiset,
- Selkäperilliset, joita ovat perittävän vanhemmat ja isovanhemmat, sekä
- Sivuperilliset, joita ovat perittävän veljet ja sisaret, heidän jälkeläisensä, sekä perittävän sedät, tädit ja enot.
”Naurava perillinen” on sivuperillinen, jonka sukulaisuus vainajaan on niin kaukaista, ettei hänen voi katsoa surevan vainajaa kiintymyksestä.[1]
Sivuperillisiä ovat myös jomman kumman isovanhemman toisista avioliitoista syntyneet lapset. Toisin sanoen sellaiset sedät, tädit tai enot, jotka eivät ole verisukua, mutta ovat isovanhempien avioliiton kautta sukua. Ottolapset rinnastetaan rintaperillisiin. Perinnön saannissa ovat ensimmäisellä sijalla rintaperilliset, toisella sijalla selkäperilliset ja sen jälkeen tulevat sivuperilliset. Siis rintaperilliset ovat elossa ollessaan perillisiä. Jos rintaperillisiä ei ole, tai he ovat kuolleet, mutta selkäperillisiä on elossa, selkäperilliset ovat perillisiä. Jos ei ole elossa olevia rinta- tai selkäperillisiä, sivuperilliset ovat perillisiä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana nauravat perilliset.
- ↑ Perintökaari Finlex. Oikeusministeriö. Viitattu 8.5.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Perintökaari (40/1965) (Arkistoitu – Internet Archive)