AaltoAlvari

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. lokakuuta 2024 kello 22.53 käyttäjän Inehmo (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AaltoAlvari
Sijainti Seminaarinmäki
Koordinaatit 62°14′10″N 25°43′43″E / 62.23625°N 25.72849°E / 62.23625; 25.72849
Rakennustyyppi Uimahalli
Suunnittelija Alvar Aalto
Valmistumisvuosi
Omistaja Jyväskylä
Kartta
AaltoAlvari

AaltoAlvari, ennen laajennusta nimellä Jyväskylän uimahalli, on uimahalli Jyväskylässä Mattilanpellon kaupunginosassa osoitteessa Pitkäkatu 2. Uinti-, hyppy- ja lastenaltaiden lisäksi uimahallissa on kylpyläosasto, jossa on aaltoallas vesilukumäkineen, poreallas ja koskiallas.

Jyväskylän uimahalli valmistui vuonna 1955 ja sen suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto.[1] Se oli valmistuessaan Suomen viides uimahalli[1] ja toinen kunnallinen uimahalli[2]. Pesu- ja pukuhuonekokonaisuuksia oli aluksi vain yksi.[3] Halliin on myöhemmin lisätty muun muassa lasten opetusallas (1964), kuntosali (1968) ja 50 metrin allas (1975). Vuonna 1983 uimahalliin rakennettiin Suomen ensimmäinen sisätiloihin rakennettu vesiliukumäki. Vuonna 1991 valmistui AaltoAlvarin kylpyläosasto.[3] Vuonna 2013 valmistui AaltoAlvarin remontti, jossa muun muassa kunnostettiin 50 metrin allas ja pukuhuonetiloja.[4] Kylpyläosaston laajennus aloitettiin kesällä 2021[5] ja se valmistui 2024[6].

AaltoAlvarissa on nyt kymmenen uima-allasta, kaksi liukumäkeä ja kaksi kuntosalia, ja se lukeutuu Suomen suurimpien uimahallien joukkoon[6].

AaltoAlvari vuonna 2018.

AaltoAlvarissa voi käydä uimakoulua ja saada ohjattuja liikuntapalveluja. Uimahallissa on käytössä kuntosali, takkahuone ja kahviopalvelut.

AaltoAlvari on Jyväskylän Aallon ja vesipalloseura Jyväskylän Saukkojen kotiareenana.

Vuonna 2019 AaltoAlvarissa oli rekisteröity yli 400 000 käyntikertaa ja parhaimpina kuukausina 50 000 kävijää ylittyi.[5]

Lähteet

  1. a b Jyväskylän kaupunki: Liikunta: Jyväskylän liikuntakulttuurin historiaa www.jyvaskyla.fi. Arkistoitu 3.2.2013. Viitattu 26.4.2017.
  2. Jokelin, Jantso: Paratiisi X. 14.12.2018. Viitattu 27.6.2020.
  3. a b Jonas Malmberg: Jyväskylän uimahallin vaiheita asiakas.kotisivukone.com.
  4. Jyväskylän AaltoAlvari uudistui Kuntatekniikka. Viitattu 16.2.2016.
  5. a b AaltoAlvarin peruskorjaus Jyväskylän kaupunki. Viitattu 29.6.2023.
  6. a b Alvar Aalto suunnitteli vain yhden uimahallin – tältä siellä näyttää miljoonaremontin jälkeen Yle Uutiset. 11.10.2024. Viitattu 11.10.2024.

Aiheesta muualla

Tämä urheiluareenaan tai -paikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.