Pataljoona

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. heinäkuuta 2008 kello 04.40 käyttäjän TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pataljoona (lyh. P tai Patl) on komppanioista koostuva joukkoyksikkö, joka käsittää useamman perusyksikön. Pataljoonan komentajana toimii rauhan aikana everstiluutnantti tai majuri, sodan aikana kapteeni tai yliluutnantti. Kenttätykistössä, ilmatorjuntatykistössä tai merivoimiin liitetyssä rannikkotykistössä pataljoona vastaa patteristo. Prikaatin taistelua tukeva kenttätykistörykmentti koostuu kahdesta patteristosta. Suomalaiseen sodan ajan jääkäripataljoonaan kuuluu pataljoonan komentaja, esikunta, esikuntakomppania, tulenjohto- ja viestipatteri, kranaatinheitinkomppania, kolme jääkärikomppaniaa ja huoltokomppania, miesvahvuuden ollessa n. 750 miestä.

Erillinen pataljoona on joukkoyksikkö, joka ei kuulu mihinkään rykmenttiin, prikaatiiin tai divisioonaan vaan toimii suoraan armeijakunnan tai sitä ylemmän johtoportaan alaisuudessa. Yleensä tällainen pataljoona poikkeaa rakenteeltaan tavanomaisesta ja taistelee erillisellä suunnalla. Toisaalta nimikettä voidaan käyttää peitenimenä erikoisyksiköille, kuten jatkosodan Erillinen pataljoona 4:n tapauksessa.

Historia

Pataljoonaksi (ital. battaglia, taistelu, taistelumuoto) kutsuttiin alun perin 1400- ja 1500-luvuilla mitä tahansa taistelukentällä olevaa itsenäisesti toimivaa muodostelmaa, oli se sitten massiivinen 3000 miehen espanjalainen neliö, tai vain yksittäinen alle kahdensadan miehen komppania. 1600-luvun loppupuoliskolla eurooppalaisissa armeijoissa siirryttiin yleisesti puolirykmentti-jakoon taistelukentällä, ja pataljoona kuvasi luonnollisesti myös tätä yksittäistä muotoa. Vähitellen nimitys puolirykmentti poistui käytöstä ja pataljoona kapeni tarkoittamaan ainoastaan tätä organisaation tasoa, joka koostui komppanioista ja oli prikaatin tai rykmentin osa.

Lähteet

  • Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1