Nõmme
Nõmme on omakotitalovaltainen kaupunginosa Tallinnan eteläosassa. Asukkaita siellä on noin 39 500. Mustamäki ja Nõmme muodostavat Viron riigikogun vaalien vaalipiirin numero 3, kolmannen vaalipiirin, josta valitaan yhteensä kahdeksan kansanedustajaa Viron 101-jäseniseen parlamenttiin.
Toisessa maailmansodassa
- Pääartikkeli: Tallinnan pommitukset 1944
Toisen maailmansodan aikana Nõmmessä oli Suomen Ilmavalvontapataljoona 1:n (IvP 1) 19. joulukuuta 1942 perustama 44. Radio- ja ilmavalvontakomppania (44. Rad- ja IvK), jonka tehtävänä oli toimia osana Suomen ilmavalvontaa tarkkaillen neuvostolentokoneiden Suomeen suuntautuvia lentoja. Yksikön nimi on ollut pelkistetysti myös pelkkä "44". Sen kenttäpostin peiteluku oli 9199 ja posti kulki kenttäpostikonttori 7:n kautta. Suomen tehtyä aselevon Neuvostoliiton kanssa komppania palasi Suomeen 5. syyskuuta 1944.
Komppanialla oli Nõmmessä saksalaisten kanssa viesti- ja yhteysesikunta. Komppania, joka todennäköisesti oli kirjavahvuudeltaan komppaniaa vähäisempi, ylläpiti valvonta-asemia Pranglissa, Jumindassa, Lehtipea/Kurgalovossa, Naissaaressa, Kuunapuussa, Kiviõlissä, Vaindlo/Loksassa sekä Aegnassa, joka lakkautettiin 1943.
Ilmavalvonnan lisäksi komppanian sotapäiväkirjassa on merkintöjä luutnantti Vilho Helanen-nimisen Karjala-aktivistin vierailuista, mikä antaa viitteitä siitä, että komppania olisi voinut liittyä jotenkin myös inkerinsuomalaisten evakuointiin Suomeen. Komppanialla oli vuokrattuna myös Tallinnasta kaupungilta asuntoja, mikä on saattanut liittyä saksalaisten kanssa hankaluuksiin joutuneiden virolaisten Suomeen auttamiseen. Komppanian päällikkönä ja yhteysupseerina oli 17. helmikuuta 1944 – 20. kesäkuuta 1944 viroa osaava lentäjävänrikki Pentti Taavitsainen. Hänen isoäitinsä oli Konstantin Pätsin lähisukulainen. Sotapäiväkirjan mukaan jo 1. maaliskuuta 1944 saksalaiset upseerit olivat pelänneet Suomen tekevän erillisrauhan Neuvostoliiton kanssa. Taavitsainen järjesti lentomestari Oiva Tuomisen paluun Suomeen lentokoneineen 8. maaliskuuta 1944 Laxbergin lentokentälle tapahtuneen pakkolaskun jäljiltä.
Taavitsainen raportoi Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamat suurpommitukset 9. maaliskuuta – 10. maaliskuuta 1944 Suomeen. Tuhot olivat valtaisat verrattuna Helsingin samana vuonna kokemiin vahinkoihin, koska Helsingillä oli vahva ilmapuolustus. Taavitsainen jatkoi palvelusta Täydennyslentolaivue 35:ssä 24. marraskuuta 1944 saakka. Hänet tuomittiin Etelä-Pohjanmaan sotilaspiirin kenttäoikeudessa 21. marraskuuta 1944 kahden kuukauden vankeuteen yksin teoin tehdystä avunannosta Suomen rajojen ylisulkemisesta annettujen määräysten rikkomisesta ja tahallisesta palvelusvelvollisuuden rikkomisesta. Valtiollinen poliisi kiinnostui myös Taavitsaisen mahdollisesta muusta toiminnasta ja hän siirtyi perheineen Sveitsiin 1947. 4. kesäkuuta 1973 Taavitsainen ylennettiin reservissä luutnantiksi ja hän kuoli 1. tammikuuta 2004.