Lahja Aalto

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 2. helmikuuta 2009 kello 01.08 käyttäjän Vesteri (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aalto, Lahja Johannes
[[Tiedosto:|250px|]]
Henkilötiedot
Muut nimet Valakivi, Lahja Johannes
Kuollut19. syyskuuta 1956
Askola
Ammatti opiskelija
Jääkäri
Liittymispäivämäärä 24. joulukuuta 1915
Komppania 1. konekiväärikomppania, 2. konekiväärikomppania
Taistelut
jääkäriaikana
Asemasota Misse-joella, taistelut Riianlahden rannikkoasemissa, Aa-joen talvitaistelu
Korkein arvo
jääkäriaikana
Gruppenführer
Palasi Suomeen 25. helmikuuta 1918
Arvo Suomeen
tultaessa
luutnantti
Korkein sotilasarvo everstiluutnantti

Lahja Johannes Aalto (myöh. Valakivi) (29. elokuuta 1892 Iitti19. syyskuuta 1956 Askola) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti, opettaja ja toimittaja.

Aallon vanhemmat olivat piirityönjohtaja Juho Aalto (aik. Hellsten) ja Josefiina Gustafsson. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Anna Katariina Väyrynen (1920–1942). Aalto avioitui toisen kerran Martta Teresia Saarentauksen kanssa vuonna 1943.

Opinnot

Lahja Johannes Aalto pääsi ylioppilaaksi Iisalmen yhteiskoulusta vuonna 1912 ja liittyi Savolaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan maanviljelystaloudellisella osastolla vuosina 1912 - 1915. Hän kävi kadettikoulun vuosina 1919–1920 ja sotakorkeakoulun komentajakurssin vuosina 1924–1926. Suomessa hän oli puolustusvoimien upseeri 1918–1928 ja 1930–1946.

Jääkärikausi

Aalto kirjautui Saksaan Jääkäripataljoona 27:n koulutusleirille 1. konekiväärikomppaniaan 24. joulukuuta 1915. Hänet siirrettiin 2. komppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Aalto osallistui ensimmäiseen maailmansotaan Saksan itärintamalla Misse-, Aa-joen ja Riianlahden taisteluissa.

Jääkäripataljoonan 2. komppania.

Suomen sisällissodassa

Lahja Johannes Aalto ylennettiin luutnantiksi 11. helmikuuta 1918 juuri ennen Suomeen paluutaan. Hän saapui Vaasaan jääkäreiden pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Aalto toimi sisällissodassa valkoisen armeijan 4. jääkärirykmentin 8. pataljoonan konekiväärijoukkueessa joukkueenjohtajana ja komppanian päällikkönä osallistuen muun muassa Raudun taisteluihin.

Palvelu Suomen puolustusvoimissa

Aalto palveli 4. jääkärirykmentin adjutanttina vuoden 1918, jonka jälkeen hän toimi Jääkäripataljoona 3:n konekiväärikomppanian päällikkönä vuodet 1818-1921 (myöhemmin Pohjanmaan jääkäripataljoona) jona aikana hän suoritti kadettikoulun vuosina 1919 - 1920 ja palveli. Yleisesikunnan henkilöasiaintoimiston päällikkönä hän toimi vuosina 1917-1918. Aalto ylennettiin kapteeniksi vuonna 1919 ja majuriksi vuonna 1924. Karjalan kutsuntapiirin päällikkönä hän toimi vuodet 1930-1932, sekä sotilaspiirin päällikkönä Joensuussa 1932-1933 ja Savonlinnassa 1933-1934.

Talvi- ja jatkosota

Sukunimensä Aallosta Valakiveksi vaihtanut Lahja Johannes toimi talvisodassa everstiluutnanttina Jalkaväkirykmentti 68:n II pataljoonan komentajana. Välirauhan aikana hän oli Helsingin suojeluskuntapiirin esikunnan tehtävissä. Jatkosodan aikana hän toimi jalkaväen koulutuskeskuksissa, muun muassa Jalkaväenkoulutuskeskus 5:ssä.

Sotien jälkeinen aika

Sotien jälkeen Valakivi toimi Tuusulan sotilaspiirin esikunnassa huoltoupseerina. Hän jäi puolustusvoimista eläkkeelle vuonna 1946. Evp. jääkärieverstiluutnanttina hän keskittyi kirjailijan uralle, jonka jälkeen hän siirtyi opettajaksi Merikarvian yhteiskouluun vuosiksi 1948–1953. Opettaja toimen ohella hän toimi päätoimittajana Merikarvian kunnallislehdessä vuosina 1949–1953.

Kirjallinen tuotanto

  • Vieläkin siitä ajasta - Jyväskylä, Gummerus, 1920.
  • Sotilas Janne Heikkilä : kuvaus kasarmista - Hämeenlinna, Karisto, 1921.
  • Sotilas ja siviili-ihminen : kertomuksia sotilaselämästämme - Jyväskylä, Gummerus, 1922.
  • Toimite: Puolustusvoimiemme upseeristo : 1929 - Helsinki Akateeminen
  • Kolme miljoonaa sijoitettavana : yksinäytöksinen pila - Hämeenlinna, Karisto, 1929.
  • Kesäinen manööveripäivä : kaksinäytöksinen sk-aiheinen huvinäytelmä -Hämeenlinna, Karisto, 1930.
  • Nuortuva maailma. Porvoo, WSOY, 1931.
  • Mies joka ei puhu : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1933
  • Asunto-O.Y. Vetehinen : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1935.
  • Irti kahleista : 2-näytöksinen näytelmä - Pori, Satakunnan kirjateollisuus, 1935.
  • Korkeata pikkupeliä : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1935.
  • Jääkärisatu. 1936.
  • Karhumies Tarsa : seikkailuromaani - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Kirjanpitoa : yksinäytöksinen pila - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Tarsa Hyrsylän mutkassa : seikkailuromaani viime sodasta - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Tiliehtoo : yksinäytöksinen näytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1940.
  • Ensimmäinen nainen kasarmille : yksinäytöksinen huvinäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1941.
  • Tarsa ja pakoluolan salaisuus : seikkailuromaani - ŶHämeenlinna, Karisto, 1941.
  • Tarsan kuudes kolonna : seikkailuromaani talvisodasta - Hämeenlinna, Karisto, 1941.
  • Hetki elämän herrana : yksinäytöksinen näytelmä - Helsinki, Tammi, 1945.
  • Sattui asemalla : yksinäytöksinen laulunäytelmä / laulut sepittänyt ja säveltänyt Olavi Koivisto - Helsinki, Tammi, 1945.
  • Pertti Simonpoika : romaani - Helsinki, Valistus, 1947.
  • Luokkakokous : 2-näytöksinen koululaisnäytelmä - Hämeenlinna, Karisto, 1951.
  • Jakke : historiallinen nuorisonromaani - Helsinki, Tammi, 1955.

Ylennykset ja kunniamerkit

Ylennykset Jääkärimerkki Kunniamerkit
  • Hilfsgruppenführer 1. lokakuuta 1916
  • Gewehrführer 25. heinäkuuta 1917
  • Luutnantti 11. helmikuuta 1918
  • Kapteeni 16. toukokuuta 1919
  • Majuri 16. toukokuuta 1924
  • Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1927

Tiedosto:Jaakariristi slide0637 image002.gif

Lähteet

  • Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938. ISBN puuttuu kirjasta
  • Anonyymi: Suomen jääkärien elämäkerrasto : I täydennysosa. Jääkäriliitto r.y, 1957. ISBN puuttuu kirjasta
  • Heikki, Helvi ja Juhani: Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta: Iisalmen kulttuurikeskus, Iisalmi 2005, ISBN 951-97785-2-7