Bo Diddley
Bo Diddley (Ellas Bates, Ellas McDaniel; (30. joulukuuta 1928 McComb, Mississippi Yhdysvallat – 2. kesäkuuta 2008 Archer, Florida) oli yhdysvaltalainen rhythm and blues -laulaja ja kitaristi, joka tunnettiin parhaiten persoonallisesta rytmistään ja monista säveltämistään rock-klassikoista.
Varttuminen ja uran alkutaival
Bo Diddley syntyi Mississippissä mutta varttui Chicagossa jossa sodanjälkeinen Chicago-blues teki häneen suuren vaikutuksen. Hän aloitti pikkupoikana viulunsoiton, mutta ryhtyi myöhemmin soittamaan kitaraa. Diddley toimi myös jonkin aikaa nyrkkeilijänä ennen päätymistään vakavasti otettavaksi muusikoksi.
Hän oli blues-kitaristi Chuck Berryn ikä- ja "tallitoveri", sillä molemat levyttivät chicagolaiselle Chess Recordsille.
Musiikki
Diddleyn kappaleisiin kuuluvasta persoonallisesta rytmistä tuli hänen tavaramerkkinsä, ja sitä on usein jäljitelty. Monet myöhemmät muusikot ovat tehneet hänen kappaleitaan uudelleen tunnetuksi. Klassikoihin kuuluvat muun muassa "Bo Diddley", "Who Do You Love", "Mona" ja "Road Runner" josta esimerkiksi suomalaisen Hurriganes-yhtyeen kitaristi Albert Järvinen teki oman version.
Diddley soitti harvoin tyypillistä 12-tahdin bluesia, vaan pitkitti laulujensa säkeistöjä ja pysytteli yhdessä soinnussa vaihtaen sitä ainoastaan kertosäkeessä. Diddleyn omaperäiseen ”viidakkorytmiin” vaikuttivat hänen sodanjälkeisestä Chicago-bluesista saamansa vaikutteet, ja erinomaisessa yhteistyössä Diddleyn kanssa toimiva yhtye täydensi kokonaisuutta.
Nimikkokitarat
Diddley myös lisäsi lavashow'hunsa visuaalisia tehokeinoja: hän teetti Gretsch-kitarayhtiöllä joukon psykedeelisenmuotoisia ja –värisiä kitaroita, joukkoon kuului jopa joitakin turkiksella päällystettyjä soittimia. Tunnetuin Diddleyn teettämistä kitaroista lienee niin sanottu "laatikkomalli", suorakulmion muotoinen kitara jota Diddley käytti eniten uransa aikana.
Kuolema
Toukokuussa 2007 Diddley sai aivoinfarktin lavalla kesken esityksen ja joutui sairaalahoitoon teho-osastolle. Hänellä oli myös pitkään ollut sydänvikaa ja diabetesta, ja kokeiden perusteella aivoinfarktin todettiin aiheuttaneen vaurioita oikeaan aivopuoliskoon ja aiheuttaneen puhevaikeuksia.
Bo Diddley kuoli 79-vuotiaana sydänkohtaukseen kotonaan Archerissa, Floridassa 2. kesäkuuta 2008.
Diddley sai Grammy-palkinnon elämäntyöstään vuonna 1999, ja hänelle on myönnetty tähti Hollywood Walk of Famelle.
Diskografia
- Bo Diddley (1958)
- Go Bo Diddley (1959)
- Have Guitar Will Travel (1960)
- Bo Diddley in the Spotlight (1960)
- Bo Diddley Is a Gunslinger (1960)
- Bo Diddley Is a Lover (1961)
- Bo Diddley's a Twister (1962)
- Bo Diddley (1962)
- Bo Diddley & Company (1962)
- Surfin' with Bo Diddley (1963)
- Bo Diddley's Beach Party (1963)
- Bo Diddley's 16 All-Time Greatest Hits (1964)
- Two Great Guitars (+ Chuck Berry) (1964)
- Hey Good Lookin' (1965)
- 500% More Man (1965)
- The Originator (1966)
- Super Blues (+ Muddy Waters & Little Walter) (1967)
- Super Super Blues Band (+ Muddy Waters & Howlin' Wolf) (1967)
- The Black Gladiator (1970)
- Another Dimension (1971)
- Where It All Began (1972)
- Got My Own Bag of Tricks (1972)
- The London Bo Diddley Sessions (1973)
- Big Bad Bo (1974)
- 20th Anniversary of Rock & Roll (1976)
- I'm a Man (1977)
- Ain't It Good To Be Free (1983)
- Bo Diddley & Co - Live (1985)
- Hey...Bo Diddley in Concert (1986)
- Breakin' Through the BS (1989)
- Living Legend (1989)
- Rare & Well Done (1991)
- Live at the Ritz (+ Ronnie Wood) (1992)
- This Should Not Be (1993)
- Promises (1994)
- A Man Amongst Men (1996)
- Moochas Gracias (+ Anna Moo) (2002)
Aiheesta muualla
Lähteet
- Denyer, Ralph, 1992: Suuri kitarakirja (ISBN 951-0-20072-7)