Vaali

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. maaliskuuta 2011 kello 00.22 käyttäjän Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Läpinäkyvä vaaliuurna

Vaali tai vaalit on äänestys, jossa äänestäjät valitsevat ehdokkaiden joukosta yhden tai useampia henkilöitä toimimaan vallankäyttäjinä merkittävissä luottamustehtävissä.

Modernissa demokraattisesti toimivassa valtiossa tärkeimmät vaalit ovat parlamenttivaalit, joissa kansalaiset valitsevat edustajia käyttämään lainsäädäntövaltaa – Suomessa nämä vaalit ovat nimeltään eduskuntavaalit. Muita tärkeitä vaaleja Suomessa ovat kunnallisvaalit, presidentinvaali ja europarlamenttivaalit.

Vaaleja käytetään yleisesti myös järjestöissä, yhdistyksissä ja yrityselämässä valittaessa henkilöitä merkittäviin tehtäviin.

Vaalijärjestelmät

Pääartikkeli: Vaalitapa

Vaalijärjestelmiä ja niiden muunnoksia on paljon. Järjestelmiä voidaan ryhmitellä enemmistöjärjestelmiin, suhteellisiin järjestelmiin ja edellä mainittuja ryhmiä pienempään suosituimmuusjärjestelmiin.

Enemmistövaalit toimitetaan tavallisesti yhden henkilön vaalipiirejä käyttäen, jolloin piirejä on yhtä monta kuin valittavia edustajia, ja vaalipiirissä tulee valituksi eniten ääniä saanut ehdokas. Tätä tapaa käytetään muiden muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Enemmistövaalia voi käyttää myös valittaessa useita henkilöitä. Tällöin kullakin äänestäjällä voi olla esimerkiksi rajoittamaton määrä ääniä ja äänestäjä voi antaa yhdelle ehdokkaalle vain yhden äänen.

Enemmistövaalit voivat tapahtua kaksivaiheisena. Tullakseen valituksi on ehdokkaan saatava tällöin ensimmäisessä äänestyksessä taakseen ehdoton enemmistö äänistä; jollei kukaan pysty saamaan tätä enemmistöä, toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Suhteelliset vaalit pohjautuvat ajatukseen, että esimerkiksi eduskuntavaaleissa eduskunnan on oltava pienoiskuva kansasta; toisin sanoen valitsijakunnan eri ryhmien on saatava voimasuhteidensa mukainen edustus.

Suosituimmuusvaalissa äänestäjät asettavat ehdolla olevat suosituimmuusjärjestykseen. Valituksi voi tulla esimerkiksi se, jota vastustetaan vähiten. Järjestelmää voi käyttää myös siten, että vähiten ääniä saaneita ryhdytään pudottamaan ääntenlaskennassa ja ääni periytyy vaalilipussa seuraavaksi asetetulle. Ääntenlaskennan edetessä joku saa lopulta taakseen yli puolet annetuista äänistä.

Vaalit Suomessa

Suomessa valitaan suorilla vaaleilla

Vaalit ovat välittömiä, niissä äänestetään suoraan äänestäjän itse valitsemaa ehdokasta. Eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaalit järjestetään suhteellisena, avoimena listavaalina.

Perustuslaki määrittelee vaalit yleisesti, lisäksi määräyksiä vaaleista on vaalilaissa, kuntalaissa ja rikoslaissa.

Suomessa päivät, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys, ovat virallisia liputuspäiviä.

Ääntenlaskenta

Eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleissa tuloksen määräämiseen käytetään d'Hondtin menetelmää. Menetelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa äänestetään sekä henkilöä ja puoluetta.[1]

  • 1. vaiheessa lasketaan ryhmittymien (yleensä puolueita) kokonaisäänet
  • 2. vaiheessa ehdokkaat asetetaan ryhmittymän sisällä paremmuusjärjestykseen äänimäärien perusteella
  • 3. vaiheessa ehdokkaille lasketaan vertailuluvut ryhmittymän sisällä: suosituin ehdokas saa vertailuluvukseen ryhmittymän kaikki äänet, seuraava puolet ryhmittymän äänistä, seuraava kolmasosan, seuraava neljäsosan, seuraava viidesosan jne.
  • 4. vaiheessa kaikkien ryhmittymien ehdokkaat asetetaan vertailulukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan vaalipiirin edellyttämä määrä edustajia.

Ennakkoäänestys

Ennakkoäänestys toimitetaan erikseen määrättävissä paikoissa ja jokainen äänioikeutettu voi päättää, äänestääkö ennakkoon vai varsinaisena vaalipäivänä. Ääni-oikeutettu on asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Jotta kansalainen pääsisi äänestämään, on hänen nimensä oltava ao. äänestysalueen vaaliluettelossa, jonka pohjana on väestörekisterikeskuksen perustama äänioikeusrekisteri.

Käytössä oleva ns. pienoisvaalilippu ei sisällä lainkaan luetteloa ehdokkaista, vaan äänestäjä merkitsee lipussa olevaan ympyrään sen vaalipiirinsä ehdokkaan numeron, jota hän haluaa kannattaa. Sitten äänestäjä taittaa lipun, antaa sen vaalilautakunnalle leimattavaksi ja pudottaa sen suljettuun vaaliuurnaan.

Äänten laskenta aloitetaan heti vaalipäivän iltana äänestyspaikkojen sulkemisen jälkeen, ja alustavat tulokset saadaan selville jo puolenyön tienoissa.

Eduskuntavaalit

Pääartikkeli: Eduskuntavaalit

Suomen eduskunnan jäsenet valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalit toimitetaan vaalipiireittäin, joita on nykyään 15. Edustaja-paikkojen (200) jaon vaalipiirien kesken suorittaa valtioneuvosto ennen kutakin vaalia piirien asukasluvun perusteella. Ahvenanmaalta valitaan vain yksi kansanedustaja, ja siten vaali toimitetaan täällä enemmistöperiaatteen mukaisesti.

Rekisteröidyillä puolueilla on oikeus ehdokkaiden asettamiseen. Puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä yhtä monta ehdokasta kuin piiristä valitaan kansanedustajia, kuitenkin vähintään 14.

Puolueiden on toimitettava vaalipiireittäin salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon saavat ottaa osaa vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Jäsenäänestykseltä vältytään vain, jos kaikki nimetyt ehdokkaat mahtuvat puolueen ehdokaslistaan.

Myös vähintään 100-jäseninen valitsijayhdistys samasta vaalipiiristä voi asettaa ehdokkaan.

Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhdistelmälistoja.

Kuntavaalit

Pääartikkeli: Kuntavaalit

Kunnanvaltuutettujen luku vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan. Valtuuston pienin jäsenmäärä on 13 enintään 2 000 asukkaan kunnissa ja suurin määrä on 85 yli 400 000 asukkaan kunnissa.

Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi lokakuun kolmantena sunnuntaina.

Äänioikeutettu näissä vaaleissa on 18 vuotta täyttänyt Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kunnallinen äänioikeus on myös muulla täysi-ikäisellä ulkomaalaisella, jos hänellä on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan.

Kuntavaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskunnan vaalitkin. Vaalipiireinä ovat luonnollisesti kunnat ja valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää kymmenen (ääritapauksissa jopa kolmen) äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja.

Uusi kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Presidentinvaali

Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali

Nykyään oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka listalta on viimeksi toimitetussa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä 20 000 äänioikeutetulla henkilöllä on oikeus asettaa oma puolueeton ehdokkaansa ehdolle.

Presidentinvaali on tarvittaessa kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaali toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina. Jos joku ehdokkaista saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hänet on valittu tasavallan presidentiksi ja hän astuu toimeensa kuudeksi vuodeksi seuraavan maaliskuun 1. päivänä, jolloin hän antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, toimitetaan kahden viikon kuluttua uusi vaali, jossa ovat ehdokkaina kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Tasavallan presidentin on perustuslain mukaan oltava syntyperäinen Suomen kansalainen. Jos eduskunnan jäsen valitaan presidentiksi, hänen edustajantoimensa lakkaa. Tämä tarkoittaa, että hän ei enää virallisesti edusta puoluettaan ja hän edustaa koko kansaa, ei vain puoluetta - jos hän on sellaisen jäsen - josta hänet valittiin. Sama henkilö voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi (6+6 vuotta).

Vaalilain mukaan puolueen ehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.

Presidentinvaalien historiaa

Ennen nykyistä vaalijärjestelmää presidentti valittiin eri lailla: kansa valitsi ensin 300 (tai vuodesta 1981 lähtien 301) valitsijamiestä, jotka kokoontuivat kuukauden kuluttua toimittamaan lopullisen vaalin.

Presidenttiehdokkaiden nimeämistä ei lainsäädännössä ollut järjestetty, eli puolueet saivat hoitaa asian parhaaksi katsomallaan tavalla. Valitsijamieskokouksessa oli aina mahdollisuus nostaa esiin ”mustia hevosia” viime hetken sovitteluihin.

Valitsijamiehet valitsivat presidentit Martti Ahtisaaren presidentiksi astumiseen asti, pl. Juho Kusti Paasikivi (1946–1956) ja Carl Gustaf Mannerheim (1944–1946), jotka valittiin presidentiksi poikkeuslakia käyttäen. Myös Urho Kekkosen virka-aikaa jatkettiin kerran poikkeuslailla ilman vaaleja. Martti Ahtisaarta (1994–2000) valittaessa käytiin ensimmäistä kertaa suora kaksivaiheinen kansanvaali.

Europarlamenttivaalit

Pääartikkeli: Europarlamenttivaalit

Varsinainen äänestäminen tapahtuu vaalipiirejä ja kuntiakin pienemmissä yksiköissä, äänestysalueissa. Alle 3 000 asukkaan kunnat muodostavat normaalisti yhden äänestysalueen, kun taas suuremmat jaetaan kunnanvaltuuston päätöksin äänestysalueisiin. Jokainen äänestää siinä äänestysalueessa, jonka sisällä hänen asuinpaikkansa on.

Lähteet

  1. ↑ www.vaalit.fi Oikeusministeriö

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaali&oldid=9870802”