Årjängin kunta
| Årjängin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Värmlannin lääni |
| Maakunta | Värmlanti ja Dalsland |
| Keskustaajama | Årjäng |
| Kuntakoodi | 1765 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 409,44 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 9 942 |
| – Väestötiheys | 7,0 as./km² |
.jpg?lang=fi)
Årjängin kunta (ruots. Årjängs kommun) on Värmlannin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Värmlantiin ja Dalslandiin. Kunnan keskustaajama on Årjäng.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 409,44 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 9 942 henkeä (31.12.2021).[2]
1560-luvulle asti koko kunta oli osa Dalslandin maakuntaa, mutta nykyisin se kuuluu lähes kokonaan Värmlantiin ja vain pieni osa kaakossa (Dalboredden) kuuluu Dalslandiin.
Lännessä kunta rajoittuu Norjaan, jonne on keskustaajamasta matkaa 30 kilometriä. E18-tie kulkee kunnan halki matkallaan Oslosta Tukholmaan.
Enimmillään Årjängin väkiluku oli lähes 20 000 henkeä vuonna 1870. Tämän jälkeen väkiluku lähti laskuun, mutta 1970-luvulta lähtien se on ollut noin 10 000 asukasta.[4][5]
Vuonna 2007 kunnassa oli 56,99 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kunnassa sijaitsevat muinaisjäännöksiksi luokitellut Värmlannin kalliomaalaukset.
Kuntajaon kehitys
Vuonna 1924 Silbodalin maalaiskuntaan perustettiin Årjängin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1941 tämä taajama-alue erotettiin kunnasta Årjängin kauppalaksi.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle perustettiin neljä "suurkuntaa":
- Holmedal (Blomskog, Holmedal, Karlanda ja Trankil)
- Töcksmark (Töcksmark, Västra Fågelvik ja Östervallskog)
- Sillerud (ei muutosta)
- Årjängin kauppala (Årjängin kauppala ja Silbodalin maalaiskunta)
Vuonna 1971 Sillerud ja Holmedal liitettiin kauppalaan, josta tuli kunta Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, jolloin Töcksmark liitettiin siihen.[8]
Vaakuna
Årjängin nykyinen vaakuna luotiin kuntauudistuksen jälkeen ja rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974. Aikaisemmista kunnista vain Årjängin kauppalalla ja Töcksmarkin maalaiskunnalla oli vaakunat. Molemmat vaakunat perustuivat Nordmarkin kihlakunnan sinettiin, jossa esiintyi karhu. Nykyinen kuntavaakuna on yhdistelmä näistä kahdesta vaakunasta:
-
-
Årjängin kauppala
(–1971)
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 000 | 20,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 235 | 2,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 908 | 9,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 6 726 | 68,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 46 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Saman ajankohdan tietojen mukaan 11,2 prosenttia kuntalaisista oli syntynyt Norjassa, johon kunta rajoittuu.[11]
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 43 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 157 715 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 112 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
- 0–17-vuotiaat: 19,4 %
- 18–64-vuotiaat: 57,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,9 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 4,8 | 4,9 | |
| jalostus | 24,9 | 25,5 | |
| palvelut | 68,4 | 67,7 | |
| tuntematon | 2,0 | 1,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 030 | 3 952 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 102,0 | ||
Taajamat
Kunnassa on 2 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 44,5 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 469 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Årjäng | 3 228 |
| 2 | Töcksfors | 1 158 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Gustavsfors kuuluu osin myös Bengtsforsin kuntaan.[22]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[23]
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Årjängin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 6 | 6 | 7 | 8 | 7 | 5 | 6 | 5 | 5 | 4 | 5 | 5 | 3 | 3 | ||
| Keskustapuolue | 15 | 15 | 14 | 12 | 11 | 15 | 14 | 15 | 15 | 17 | 16 | 10 | 9 | 6 | ||
| Liberaalit | 6 | 6 | 7 | 6 | 9 | 7 | 6 | 6 | 4 | 6 | 5 | 5 | 4 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 2 | 1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 5 | 7 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 12 | 12 | 12 | 13 | 12 | 11 | 9 | 12 | 10 | 9 | 11 | 15 | 10 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 3 | 2 | 1 | 0 | 0 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 4 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [25] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | ||
Årjängin kaksi suurinta puoluetta ovat 1970-luvulta nykypäivään asti olleet Sosialidemokraatit ja Keskustapuolue.
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Blomskogin piiri
- Holmedalin piiri
- Karlandan piiri
- Silbodalin piiri
- Sillerudin piiri
- Trankilin piiri
- Töcksmarkin piiri
- Västra Fågelvikin piiri
- Östervallskogin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- Silbodal
- Sillerud
- Holmedal-Karlanda
- Blomskog
- Trankil
- Västra Fågelvik
- Töcksmark
- Östervallskog
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Blomskog
- Holmedal
- Karlanda
- Silbodal
- Sillerud
- Trankil
- Töcksmark
- Västra Fågelvik (Fågelvik)
- Östervallskog
Kirkot
-
Blomskogin kirkko -
Silbodalin kirkko -
Sillerudin kirkko -
Trankilin kirkko -
Töcksmarkin kirkko -
Östervallskogin kirkko
Lähteet
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Årjäng Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ SCB - Folkmängd efter region och tid
- ↑ Folkmängdsdatabasen, Umeå universitet (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges kommuner åren 1952-1986 (PDF) (Förändringar i kommunindelning och kommunkoder) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
- Årjängin kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)
