Kalle Aaltosen morsian
Kalle Aaltosen morsian | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Ossi Elstelä |
Käsikirjoittaja |
Tatu Pekkarinen Ossi Elstelä |
Perustuu | Aino Pekkarisen romaaniin Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa (1944) sekä Tatu ja Aino Pekkarisen näytelmään Kalle Aaltosen morsian |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Alvar Kosonen |
Kuvaaja | Kalle Peronkoski |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Koreografi | Eugenia Rönnqvist |
Pääosat |
Rolf Labbart Hillevi Lagerstam Pentti Viljanen Ossi Elstelä |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
Ensi-ilta | 1948 |
Kesto | 91 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Kalle Aaltosen morsian on Ossi Elstelän ohjaama elokuvakomedia vuodelta 1948. Elokuva perustuu Aino Pekkarisen romaaniin ja hänen yhdessä Tatu Pekkarisen kanssa siitä sovittamaan näytelmään sekä J. Alfred Tannerin kuplettiin.[1]
Tarina kertoo suomalaisten merimiesten laivamatkasta. Perämies (Rolf Labbart) hurmaa laivan siivoojaksi ryhtyneen merenkulkuneuvoksen tyttären (Hillevi Lagerstam). Osa näyttelijöistä ja tanssijat ja orkesteri olivat Punaisen Myllyn väkeä.[1]
Näyttelijät
Rolf Labbart | … | toinen perämies Kalle Aaltonen |
Hillevi Lagerstam | … | Kaarina Hallermaa |
Pentti Viljanen | … | merimies Sutinen |
Ossi Elstelä | … | Amanda Saarnila, salapoliisi |
Thure Bahne | … | ensimmäinen perämies Yrjö Kourula |
Elna Hellman | … | Sutiska |
Olavi Virta | … | merimies |
Laila Rihte | … | Marja Niittylä |
Kauko Andersson | … | merimies Kaukola, soolotanssija Aleksandrian kahvilassa |
Helge Ranin | … | merenkulkuneuvos Hallermaa |
Anna-Liisa Hämeensalo | … | neekerityttö, soolotanssija Aleksandrian kahvilassa |
Kauko Käyhkö | … | tarjoilija Kahvila Kleopatrassa |
Armas Jokio | … | merimies |
Veikko Linna | … | kokki |
Toppo Elonperä | … | kapteeni |
Uljas Kandolin | … | neekeri haaremissa |
Aarne Laine | … | fetsipäinen roisto |
Tuotanto
Tarina kertoo suomalaisten merimiesten laivamatkasta Välimerellä, tosin taustalla pilkottaa Helsingin tuomiokirkko. Elokuvassa oli alun perin alastontanssikohtaus egyptiläiskahvilassa, mutta Elokuvatarkastamo poisti sen.[1]
Arviot
Aikalaisarvioissa elokuvaa kiitettiin hauskaksi, vain joku kriittisempi kommentoija totesi sen kiireessä hutiloiden tehdyksi.[2] Myöhempien televisioesitysten yhteydessä eräs kriitikko toteaa, että seikkailu alkaa lupaavan nasevasti mutta loppupuoli on tolkutonta viihdettä.[3] Toinen toteaa, ettei aika ole kohdellut kertakäyttöelokuvaa erityisen lempeästi.[2]