Lahden stadion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Lahden stadion
Rakennuksen tiedot
Sijainti Salpausselänkatu 2, 15110 Lahti
Koordinaatit 60°58′59″N, 025°38′03″E
Avattu 1981
Remontoitu 2008, 2018
Omistaja Lahden kaupunki
Kenttä Lämmitetty luonnonnurmi
Käyttäjät
Katsojakapasiteetti
  • Yhteensä: 7 465
  • Pääkatsomo: 4 750
  • Aurinkokatsomo: 2 715
Kentän mitat
  • 103 × 67 m
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lahden stadion (myös Hiihtostadion) on Lahdessa Salpausselällä sijaitseva yleisurheilu-, hiihto- ja jalkapallostadion, joka avattiin vuonna 1981. Stadionin kapasiteetti on 7 465 istumapaikkaa.

Historia

Lahden stadion on osa Lahden urheilukeskusta, jonka ydintoimintona kansallisesti ovat pysyneet Salpausselän kisat, joihin antoi ajatuksen Lauri ”Tahko” Pihkalan 13. maaliskuuta 1922 Suomen Urheilulehdessä julkaisema artikkeli, jossa esitettiin pohjoismaisten hiihtojen järjestämistä Lahdessa. Kolmen viikon kuluttua artikkelin julkaisemisesta perustettiin järjestäjäksi Lahden Hiihtoseura. Vuoden 1922 lopulla valmistunut hyppyrimäki suunniteltiin aikansa Holmenkollenin mäen kokoiseksi.[1]

Tuolloisella hyppyrimäellä kyettiin suorittamaan jopa 40 metriä pitkiä mäkihyppyjä. Varsinaisesti vanha hiihtostadion kokonaisuutena muodostui vuoden 1938 maailmanmestaruuskilpailuihin. [1] Uusi Lahden suurmäki tuli käyttöön 1972.[1]

Salpausselän Kisat on urheilukeskuksen pitkäikäisin vuosittainen kansainvälinen tapahtuma. Ensimmäisen kerran se järjestettiin 1923. Sen jälkeen kisat olivat Pohjoismaisten talvilajien MM-kisoina vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. Vuosina 1981 ja 1991 stadionin alueella järjestettiin ampumahiihdon MM-kisat. Vuoden 1997 World Games -kisat järjestettiin Lahdessa, ja Lahden stadion oli keskeinen kilpailuareena.

Ominaisuudet

Lahden stadion Salpausselän kisojen aikaan.
Lahden korotettu suurhyppyrimäki sekä Lahden keskimmäinen ja pieni hyppyrimäki.

Stadionin katetussa pääkatsomossa on 4 750 ja kattamattomassa B-katsomossa 2 715 kuppi-istuinta. Stadionin historian aikana on siellä suoritettu neljä suurempaa parannusta.

  • Katsomorakennus peruskorjattiin vuonna 1998.
  • Vuosi tämän jälkeen asennettiin nurmikentän alle lämmitysjärjestelmä.
  • Pääkatsomo sai kuppi-istuimensa 2000 ja B-katsomo 2003.
  • Stadionin nurmi uusittiin 2002.
  • Peruskorjaus ja laajennus 2008. Kustannusarvio arvonlisäveroineen oli 559 420 euroa. Suunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Ilkka Ridanpää Oy. [2] [3]

Stadionin varusteisiin kuuluvat erilliset kuppi-istuimet, pääkatsomon lämmitys, valaistus ja kentän lämmitysjärjestelmä. Lahden stadionia on moitittu jalkapalloon huonosti soveltuvaksi muun muassa kaukana kentästä sijaitsevien katsomoiden vuoksi. Keskustan Kisapuisto ei kuitenkaan täytä Veikkausliigan vaatimuksia. FC Lahti siirtyi 2011 pelaamaan Lahden Kisapuistoon.

Museovirasto on määritellyt Salpausselän hiihtostadionin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, ja harjulla seisovat hyppyrimäet ovat sen mukaan yhdessä Radiomäen mastojen kanssa yksi Lahden kaupungin tunnuskuvista. Samoin urheilukeskus on merkittävä kaupunkirakenteen rajaaja, ja sen sijainti pääkadun visuaalisena jatkona on ainutkertainen.[4]

Lahden stadionin hyppyrimäkien ensimmäisen puisen hyppyrimäen jälkeen toiseen paikkaan rakennetun betonisen Lahden suurmäen alastulorinteen notkossa sijaitsee Lahden maauimala.

Yleisöennätykset

Stadionin jalkapallo-otteluiden yleisöennätys, 13 533 katsojaa, syntyi vuonna 1988. Kyseinen ottelu oli Lahden paikallisottelu FC KuusysiLahden Reipas.

Seuraavan kerran lähelle näitä lukemia päästiin Veikkausliiga-kaudella 2004. Tuolloin FC Lahden avausottelussa TP-47:ää vastaan oli 12 850 katsojaa kerääntynyt paikalle todistamaan Jari Litmasen paluuta kotikaupunkiinsa.

Poikabändi New Kids on the Block esiintyi Lahden mäkihyppyreillä 11.5.1991 arviolta 25 000 kuulijalle. Konsertti oli siihen asti suurin Suomessa järjestetty yksittäiskonsertti.kenen mukaan?

Lähteet

Aiheesta muualla