Šibbolet

Gileadilaiset valtasivat Jordanin kahlaamot ja jäivät odottamaan efraimilaisia. Kun joelle saapui pakenevia miehiä, jotka pyysivät päästä yli, gileadilaiset kysyivät jokaiselta: »Oletko efraimilainen?» Jos mies vastasi kieltävästi, he käskivät hänen sanoa »šibbolet». Jos hän sanoi »sibbolet», kun ei osannut ääntää oikein, he ottivat hänet kiinni ja tappoivat. Jordanin kahlaamoilla kaatui silloin neljäkymmentäkaksituhatta efraimilaista. —Tuomarien kirja (12:5–6)

Šibbolet (hepr. ‏שִׁבֹּלֶת‎, šībbōleṯ) on mikä tahansa vakiintunut normi, tyypillisimmin fraasi tai yksittäinen sana, jonka käytön perusteella ihminen voidaan erottaa kuuluvaksi tiettyyn ryhmään. Useimmiten käyttäjät jakaantuvat tämän perusteella "oikeisiin" käyttäjiin ja ulkopuolisiin. Termi on lähtöisin Raamatun Tuomarien kirjasta, jossa gileadilaiset pyytävät Jordanin kahlaamon yli pyrkiviä miehiä lausumaan sanan šibbolet (’tähkä’) selvittääkseen ääntämyksen perusteella, ketkä kuuluvat Efraimin heimoon, jotta nämä voitaisiin surmata.

Kuuluisa esimerkki šibboletin käytöstä on vuoden 1937 persiljamurhat Dominikaani­sessa tasa­vallassa. Viiden päivän aikana kymmeniätuhansia haitilaisia surmattiin maassa presidentti Rafael Trujillon käskystä. Koodisanana käytettiin espanjan sanaa "perejil" (persilja), jonka [ɾ]-äännettä sekä [x]-äänteenä ääntyvää j:tä ranskaa ja haitinkreolia puhuvat haitilaiset eivät osanneet ääntää.

Suomessa šibboletejä on käytetty sisällissodan ja toisen maailmansodan aikana. Sisällissodassa valkoiset erottelivat venäläiset suomalaisista Tampereen valtauksen aikana otetuissa vangeissa sillä, kykenivätkö he lausumaan sanan yksi suomalaisittain. Mikäli vanki lausui sen /juksi/, luullen y-alkuvokaalia iotoiduksi u:ksi, hänet teloitettiin välittömästi vierasmaalaisena taistelijana. Toisessa maailmansodassa sanaa höyryjyrä käytettiin salasanana, koska vain suomea äidinkielenään puhuva pystyi ääntämään sanan oikein. Etuvokaalit [ø], [y], [æ], sekä etenkin sanan alun [h] ovat erityisen vaikeita venäjänkieliselle puhujalle, koska näitä äänteitä ei esiinny venäjässä, ja suomea hyvin taitamattomat venäjänkieliset korvaavat ne sellaisilla äänteillä, jotka eivät ole suomelle ominaisia.

Nykyisin eri alojen slangi ja terminologia toimivat samaan tapaan. Esimerkiksi tietokonemaailmassa Perl-ohjelmointikielen käyttäjät tietävät, miten kielen nimi kirjoitetaan ja miten sitä käytetään (”Perl” viittaa ohjelmointikieleen, ”perl” tulkkiohjelmaan, muut muodot ovat väärin); se, joka käyttää väärää muotoa ”PERL”, leimautuu ulkopuoliseksi. Samoin esimerkiksi ulkopuoliset käyttävät Ada-ohjelmointikielestä virheellistä muotoa ”ADA”.