Helleenit
Helleenit (m.kreik. Ἕλληνες, Hellēnes) tai panhelleenit (Πανέλληνες, Panhellēnes) oli antiikin Kreikassa yleisnimitys kaikille kreikkalaisille. Se oli peräisin Hellenistä ja alun perin tämän johtaman thessalialaisen heimon nimi. Helleenien alkuperäinen asuma-alue oli Hellas. Myöhemmin termi laajeni tarkoittamaan koko varsinaista Kreikkaa.[1][2][3]
Helleeniseksi alueeksi laskettiin koko se alue, minne kreikkalaiset olivat siirtokuntineen levittäytyneet. Varsinkin antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden itsenäisyyden aikaan kreikkalaiset kutsuivat kaikkia, jotka eivät olleet helleenejä, barbaareiksi. Varhaiskristillisellä ajalla helleeni viittasi pakanoihin tai kaikkiin pakanuudesta kristinuskoon kääntyneisiin, vastakohtana juutalaiset tai juutalaiskristityt.[1] Nykyisin myös modernit kreikkalaiset kutsuvat itseään helleeneiksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἕλλην, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Πανέλληνες, οἱ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Smith, William: ”Graecia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)