Rotkorakkeli
| Rotkorakkeli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kottaraiset Sturnidae |
| Suku: | Rakkelit Onychognathus |
| Laji: | tristramii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Rotkorakkeli (Onychognathus tristramii) on kottaraisten heimoon kuuluva varpuslintu. Laji on saanut tieteellisen nimensä englantilaisen Henry Baker Tristramin mukaan. Suomenkielisen nimen linnulle on keksinyt Seppo Vuolanto.[2]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on 24–27 cm, siipien kärkiväli 44–45 cm ja paino 100–140 g. Kottaraista hivenen pitempi ja hoikempi lintu. Koiraan puku on kokomusta lukuun ottamatta oranssin väristä käsisiipeä, joka näkyy vasta linnun lentäessä. Naaras on harmaampi. Silmä on punertava. Seurallinen laji, joka elää pienissä parvissa paitsi pesimäaikaa, jolloin parit pesivät yksittäin. Äänekäs, kuten useimmat kottaraiset, mutta laulu on melko hiljainen ja vaatimaton.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esiintyy sangen pienellä alueella Lähi-idässä, Israelista Arabian niemimaan länsiosiin. Runsastunut ainakin Israelissa. Paikkalintu, mutta pesimäajan ulkopuolella parvet liikkuvat laajalti. Lajin elinalueen koko on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoristojen rotkot ja laaksot, nykyään yhä enenevässä määrin kaupungeissa ja teollisuusalueilla. Vierailee myös kaatopaikoilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesä sijaitsee rotkon tai kalliojyrkänteen hyllyllä tai kolossa, tai korkean betonirakennuksen kolossa tai ulkonemassa. Se on rakennettu oksista ja risuista, joskus myös tuoreista akaasian oksista, sekä vuorattu karvoilla, höyhenillä ja paperinpaloilla. Turkoosin värisiä munia on 3–5 ja naaras hautoo niitä noin 16 päivää. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä 28-31 päivän ikäisinä. Noin 2 viikkoa tästä ne itsenäistyvät ja muodostavat nuorten lintujen parvia.[3]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruokailee tavallisesti parvissa. Syö hedelmiä ja selkärangattomia. Laitumilla kuljeskelevista eläimistä, kuten naudoista, aaseista ja kameleista, se käy poimimassa loisia ja muita ötököitä. Kauriista se tutkii etenkin pään ja peräaukon tienoon.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stamps of Israeli birds (Arkistoitu – Internet Archive)
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Helsinki. ISBN 951-1-12001-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Onychognathus tristramii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Olavi Hildén; Keskustelua Lintujen nimistömuutokset - tarkennuksia taustatietoihin Lintumies 6/1992. 1992. Birdlife Suomi Finland. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ a b Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3