Soligalitš

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soligalitš
Солигалич
vaakuna
vaakuna
Valtio Venäjä
Subjekti Kostroman alue
Piiri Soligalitš
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 8 km²
Korkeus 130 m
Väkiluku (2010) 6 136
 – Väestötiheys 767 as./km²
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Soligalitš (ven. Солига́лич) on kaupunki Kostroman alueella Venäjällä. Se sijaitsee Volgaan laskevan Kostromajoen rannalla 216 kilometriä Kostromasta koilliseen. Kaupunki on Soligalitšin piirin keskus. Asukkaita on 6 100 henkeä (vuonna 2010).lähde?

Paikkakunta tunnetaan 1300-luvulta lähtien nimellä Sol-Galitskaja. 1300–1600-luvuilla se oli huomattava suolan tuotannon keskus. Aluksi kaupunki kuului Galitšin ruhtinaskuntaan. Vuonna 1450 se liitettiin lopullisesti Moskovaan. 1400-luvun lopulla Kostroma-joen vastarannalle rakennettiin maalinnoitus, jota tataarit piirittivät vuonna 1532. Vuonna 1609 kaupungista tuli voivodikunnan keskus. Vuodesta 1708 lähtien se kuului Arkangelin lääniin ja vuodesta 1778 Kostroman lääniin. 1800-luvulla Soligalitš menetti taloudellisen merkityksensä, mutta säilytti asemansa kihlakunnan keskuksena.

Kaupungin historiallinen keskus on kauppatori, jolla sijaitsevat 1800-luvun puolivälissä rakennetut kauppahallit, Pyhän Nikolaoksen (1688) ja Kristuksen kirkastumisen (1821) kirkot. Keskustassa sijaitsevat ylösnousemuksen ja Jumalan ilmestyksen luostarit 1600-luvulla rakennettuine kirkkoineen. Kaupunki koostuu lähinnä 1–2-kerroksisista koristeellisista puutaloista. Kostroma-joen vastarannalla on kylpylä, jossa annetaan erilaisia mineraalivesi- ja mutahoitoja.

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 429–430. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]