Decimatio

Decimatio (lat., kymmenesosan poistaminen; joskus suomeksi desimointi tai desimaatio) oli muinaisen Rooman armeijasta peräisin oleva joukkorangaistusmenetelmä. Menetelmää sovellettiin kohorttiin kerrallaan. Rangaistava kohortti jaettiin kymmenen miehen ryhmiin. Ryhmästä valittiin arvalla yksi, joka muiden ryhmän jäsenten piti tämän jälkeen teloittaa. Rangaistuksen kohteeksi saattoi joutua niin rivimies, upseeri kuin kohortin päällikkökin.

Rangaistusmenetelmä oli hyvin pelottava, mutta koska se harvensi miesvahvuutta liikaa, sitä ei käytetty kovinkaan usein. Ensimmäinen merkintä decimation käytöstä on vuodelta 471 eaa. Rooman tasavallan sotiessa volskeja vastaan. Crassus määräsi desimaation pakoon lähteneille joukoille sen jälkeen, kun Rooman senaatti oli antanut hänelle armeijan ylipäällikkyyden vuonna 72 eaa. Spartacuksen orjakapinallisia vastaan kärsittyjen tappioiden seurauksena. Viimeisen kerran decimatiota on käytetty Suetoniuksen mukaan keisari Augustuksen aikakaudella 17 eaa. Decimatio johti usein siihen, että koko joukko-osasto piti lopulta hajottaa kokonaan, ja tästä syystä se korvattiin erilaisilla häpeärangaistuksilla, kuten pakottamalla rangaistavat nukkumaan linnoitetun leirin ulkopuolella tai syömään seisaaltaan koko palveluskautensa loppuajan. Poikkeuksena sotilaskarkuruus josta rangaistiin ristiinnaulitsemisella.

Keisari Maurikioksen Strategikon varoittaa decimatiosta ja muista mielivaltaisista rangaistuksista, sanoen niiden olevan enemmän vahingoksi kuin hyödyksi armeijan moraalille, sillä ne tuhoavat täysin joukkojen luottamuksen johtajiinsa.

Muissa kulttuureissa

Vastaavanlaisia käytäntöjä on sovellettu muissa kulttuureissa, kuitenkin lähinnä vangiksi jääneisiin vihollisiin. Toinen Samuelin kirja kertoo seuraavaa: "Hän voitti myös mooabilaiset ja mittasi heitä nuoralla, pantuaan heidät makaamaan maahan: aina kaksi nuoranpituutta hän mittasi surmattavaksi ja yhden nuoranpituuden henkiin jätettäväksi." (2 Sam. 8:2)

Suomen sisällissodassa käytettiin myös eräänlaista decimatiota, kun jossain tapauksissa vangiksi saadut punaisten osastot käskettiin riviin, josta joka kymmenes komennettiin ammuttavaksi. Keinoa käytettiin ainakin Varkauden taistelun jälkeen. Tämä tapaus tunnetaan nimellä Huruslahden arpajaiset.