Filhelleenit
Filhelleenit (kreik. filhellēn ’kreikkalaisten ystävä’) olivat eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia sivistyneistön edustajia, jotka tukivat kreikkalaisten vapaussotaa ja itsenäisyyttä 1820-luvulla.[1] Filhelleenisen liikkeen keskuspaikkana oli Genève, ja se edusti vastareaktiota yleiseurooppalaiselle taantumukselle.
Filhelleenit olivat usein aristokraattisia, klassillisesti koulutettuja nuoria miehiä, jotka pitivät itseään antiikin sivistyksen puolustajina. Heidän vaikutuksensa Euroopan yleiseen mielipiteeseen oli suuri. Muutamat heistä, kuten lordi Byron, liittyivät kreikkalaisten vapaustaistelijoiden riveihin ja osallistuivat sotatoimiin. Rahallista tukea saatiin eri puolilta, huomattavassa määrin muun muassa Baijerin kuninkaalta Ludvig I:ltä. Ase kädessä Kreikan puolesta taistelleita lienee ollut noin 940.[1]
Ensimmäinen filhelleenien järjestö perustettiin elokuussa 1821 vapaustaistelun alettua. Filhelleenien vaikutuksesta suurvaltojen Kreikan-politiikka muuttui suosiollisemmaksi.
Tunnettuja filhelleenejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lordi Byron
- Louis Dupré
- Johann Wolfgang von Goethe
- Wilhelm von Humboldt
- Friedrich Hölderlin
- Samuel Gridley Howe
- Victor Hugo
- August Myhrberg
- Wilhelm Müller
- Alfred de Musset
- Aleksandr Puškin
- Friedrich Schiller
- Albert Schott
- Percy Bysshe Shelley
- Friedrich Wilhelm von Thiersch
- Ludvig I
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Klinge, Matti: Otavan suuri maailmanhistoria 14: Porvariston nousu, s. 85. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08786-X
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dakin, Douglas: The Greek Struggle for Independence, 1821–1833. Lontoo 1973.
- Ghervas, Stella: ”Le philhellénisme d’inspiration conservatrice en Europe et en Russie.” — Peuples, États et nations dans le Sud-Est de l’Europe. Ed. Anima, Bukarest 2004.
- Ghervas, Stella: ”Le philhellénisme russe: union d’amour ou d’intérêt?” — Regards sur le philhellénisme, Genève, Mission permanente de la Grèce auprès de l’ONU, 2008.
- Ghervas, Stella: Réinventer la tradition. Alexandre Stourdza et l'Europe de la Sainte-Alliance. Honoré Champion, Pariisi 2008. ISBN 978-2-7453-1669-1
- Hess, Gilbert — Agazzi, Elena — Décultot, Elisabeth (toim.): Graecomania: Der europäische Philhellenismus. Walter de Gruyter, Berliini 2008. ISBN 978-3-11-019469-2
- St. Clair, William: That Greece Might Still be Free: The Philhellenes in the War of Independence. Lontoo 1972.
- Noe, Alfred: Der Philhellenismus in der westeuropäischen Literatur (1780–1830). Amsterdam–Atlanta 1994.