Keskustaajama
Keskustaajama tarkoittaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa taajamaa, jossa kunnan hallinto sijaitsee tai joka on talouden kannalta merkittävä. Yleensä keskustaajama on kunnan taajamista väkiluvultaan suurin ja samanniminen kuin itse kunta. Varsinkin suurkaupunkialueiden tapauksessa taajamat saattavat jatkua kuntarajojen yli useamman kunnan alueelle. Keskustaajama ei ole sama asia kuin liikekeskusta, mutta useimmissa keskustaajamissa on kuitenkin myös oma liikekeskusta.
Keskustaajamat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa keskustaajama (ruots. centraltätort)[1] on taajama, joka on merkittävä kunnan hallinnon tai talouden kannalta. Tilastokeskus määrittelee keskustaajamat tyypillisesti joko keskustaajamiksi (kt) tai kirkonkyliksi (kk).[2]
Muutamissa tapauksissa kunnan keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta. Esimerkiksi Inarin kunnan keskustaajama ei ole Inarin kirkonkylä, vaan Ivalo. Enontekiöllä kuntakeskus sijaitsee kyllä kirkonkylässä, mutta kirkonkylä ei ole nimeltään Enontekiö, vaan Hetta. Sotkamossa kuntakeskus on myös Enontekiön tavoin kirkonkylässä, mutta se on sulautunut osaksi kunnan suurimman taajaman, Vuokatin kanssa. Esimerkiksi Kemie on Tohmajärven kunnan keskuskylä ja keskustaajama, vaikkei se ole kirkonkylä. Tohmajärven kirkko sijaitsee usean kilometrin päässä tästä kylästä.
Yhteensä 50 Manner-Suomen kunnassa keskuspaikka on eriniminen kuin itse kunta (Ahvenanmaalla useimpien kuntien hallintokeskus on eriniminen). 22 näistä keskustaajamien nimistä on laajassa käytössä postitoimipaikan nimenä, kartoissa ja tienviittojen viitoituskohteina. Neljän keskuspaikan nimi on aiemmin ollut laajassa käytössä, mutta nykyisin paikanniminä käytetään ensisijaisesti kuntien nimiä. Seitsemän keskuspaikan osalta postitoimipaikka oli aiemmin taajaman, mutta nykyisin kunnan nimellä, taajaman nimeä käytetään kuitenkin silti paljon. Kahta keskustaajaman nimeä käytetään paljon (Enontekiön Hetta ja Virolahden Virojoki), vaikka postitoimipaikka on aina ollut niissä kunnan nimellä. Kolmessa kaupungissa (Imatra, Jämsä ja Kokemäki) tilastollisesti määritelty taajama on samanniminen (muodossa X:n keskustaajama), mutta hallinnollisena keskuksena toimii vain yksi taajaman osista. 12 kunnassa eriniminen keskustaajaman nimi on harvemmin käytetty, postitoimipaikan nimenä on aina ollut kunnan nimi ja paikannimenäkin kunnan nimi on ensisijaisesti käytössä.
Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien tai jopa toisten kuntien keskustaajamien kanssa. Suomessa esimerkiksi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Samoin Jyväskylän kaupungin keskustaajama ja silloisen Jyväskylän maalaiskunnan keskustaajama Vaajakoski kasvoivat yhteen vuonna 1980. Tällaisissa tapauksissa voi seudun tai maakunnan keskuskunnan keskustaajaman sisään jäädä myös saman kaupunkiseudun muiden kuntien hallinnollisia keskuksia. Helsingin keskustaajamassa on kaikkiaan kahdeksan, Turun keskustaajamassa seitsemän, Tampereen keskustaajamassa kuuden, Porin keskustaajamassa neljän, Forssan keskustaajamassa kolmen sekä Kemin, Lahden, Maarianhaminan, Oulun ja Vaasan keskustaajamissa (kuten myös Ilmajoki-Kurikan taajamassa ja Kaustisen kirkonkylässä) kahden kunnan keskukset.
Toinen nimitys kunnan hallintokeskukselle on kuntakeskus, koska kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse välttämättä olla taajama (toisin kuin Ruotsissa, jossa jokaisessa kunnassa on vähintään yksi taajama). Kuntakeskuksessa sijaitsee kunnantalo, terveyskeskus, kunnan pääkirjasto ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa (useat Ahvenanmaan kunnat sekä Manner-Suomessa Luhanka) ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia kylä tai jokin muu paikka. Ennen vuoden 1865 kunnallisasetusta pitäjät vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi kirkonkylä. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä, esimerkiksi radanvarsikunnissa asemakylä.
Suomessa oli vuonna 2017 312 kuntakeskusta, joista 263 muodostaa oman tilastollisen taajaman, ja 39 on kasvanut viereisten, suurempien taajamien kanssa yhteen. Suomen pienin nykyisen kunnan keskustaajama on Pyhärannan kirkonkylä eli Rohdainen. Pöytyällä on ollut vuoden 2005 sen ja Karinaisten kuntaliitoksesta lähtien kaksi keskustaajamaa: Kyrö ja Riihikoski, kunnanvirastolla on toimipisteet molemmissa taajamissa.
Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa Suomessa etenkin 1970-80-luvuilla tutkittiin hierarkkisia keskusverkkoja, joissa eri tasoiset keskukset jaettiin valtakunnan-, valtakunnanosa-, maakunta-, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskuksiin sen mukaan mitä palveluja eli keskustoimintoja kunkin tasoisessa keskuksessa oli. Nämä keskusluokat eivät aina välttämättä täysin vastanneet samanhetkistä kuntajakoa. Näin käsite kuntakeskus saattoi saada saa kaksi merkitystä: 1) Kunnan hallinnollinen keskus tai 2) tietyn palvelutason omaava keskus, joka palvelutasoltaan karkeasti vastasi kunnan keskusta.
Keskustaajamat Ruotsissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin kielen sana centralort vastaa suomen kielen sanaa keskustaajama.[3] Ruotsissa kuntien keskustaajamat ovat usein entisiä kaupunkeja, kauppaloita tai taajaväkisiä yhdyskuntia. Ruotsin 290 kunnasta 124:llä keskustaajama on entinen kaupunki, 72:lla entinen kauppala ja 42:lla entinen taajaväkinen yhdyskunta. Ruotsissa on 291 kunnan keskustaajamaa, sillä Vaggerydin kunnassa keskustaajamia on kaksi: Vaggeryd ja Skillingaryd.
Käsite centralort on otettu keskuspaikkateoriasta (ruots. centralortsteorin) ja oli tärkeässä osassa Ruotsin vuosina 1962–1977 toteutetussa kuntablokkeihin perustuneessa kuntauudistuksessa. Tuolloin Ruotsiin syntyi kuntarakenne, jossa lähes kaikkiin kuntiin kuuluu niin maaseutu- kuin kaupunkiasutusta. Ruotsissakin keskustaajamat ovat yleensä samannimisiä kuin koko kunta; vain 32 kunnassa keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta.
Keskustaajamaa voidaan pitää kunnan "pääkaupunkina", ja se on usein kunnan suurin taajama. Suurkaupunkialueilla useampi keskustaajama saattaa kuulua samaan taajamaan. Esimerkiksi Tukholman taajaman alueella sijaitsee 10 kunnan keskustaajama. Ruotsin pienin keskustaajama on Ydren kunnassa sijaitseva Österbymo.
Ruotsissa keskustaajamilla on oikeus tiettyihin peruspalveluihin. Nämä palvelut ovat valtionyhtiöiden palveluita, joiden tarkoituksena on edistää tiettyjä yhteiskunnallisia asioita ja jotka toimivat säännellyillä markkinoilla. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi Systembolaget ja Svenska Spel. Suomessa näiden vastineet ovat Alko ja Veikkaus.
Keskustaajamat Tanskassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskan kielessä keskustaajamaa vastaa sana kommunesæde. Myös Tanskassa keskustaajama voi olla eriniminen kuin itse kunta. Kööpenhaminan ympärille muodostunut Hovedstadsområdetin taajama ulottuu usean lähikunnan alueelle.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Föreskrift om routning och säkerställande av nödtrafik (PDF) 5.5.2011. Viestintävirasto. Viitattu 2.3.2013.
- ↑ Määräys hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta (PDF) 5.5.2011. Viestintävirasto. Viitattu 2.3.2013.
- ↑ Kirjallinen kysymys 329/2011 vp Eduskunta - valtiopäiväasiakirjat. Eduskunta. Viitattu 2.3.2013.
