Pikku Suorasuu
Pikku suorasuu | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Edvin Laine |
Käsikirjoittaja | Toivo Kauppinen |
Perustuu | Anni Swanin nuortenromaaniin Iris rukka (1916) |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Ahti Sonninen |
Kuvaaja |
Kalle Peronkoski Olavi Tuomi |
Leikkaaja | Elmer Lahti |
Lavastaja | Karl Fager |
Pääosat |
Nora Haque Mirjam Novero Kyllikki Forssell Tyyne Haarla |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus SF Oy |
Ensi-ilta | 1962 |
Kesto | 108 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Pikku suorasuu on Edvin Laineen ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1962. Se perustuu Anni Swanin nuortenromaaniin Iris rukka (1916).
Käsikirjoituksen laati Swanin romaanin pohjalta varsin vapaasti Toivo Kauppinen, mutta sitä on muokannut vielä Paula Talaskivi. Pääosan esittäjä ei tahtonut löytyä, mutta lopulta siihen valittiin Kansallisteatterissa Laineen ohjauksessa Ihmeidentekijässä näytellyt suomalais-intialainen Nora Haque. Rooli on Haquen ainoa elokuvarooli. Elokuvan avustajina olivat samat lapset kuin Kansallisteatterin Ihmeidentekijä-näytelmässä.[1]
Elokuva oli lavastuksesta 1963 postuumisti palkitun Karl Fagerin viimeinen elokuvatyö. Hän kuoli seuraavana vuonna.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nora Haque | … | Iris Klewe |
Mirjam Novero | … | rouva Selma Heinonen |
Kyllikki Forssell | … | kenraalitar Stjernfelt |
Tyyne Haarla | … | Sere Puuska, Tanelin vaimo |
Kauko Helovirta | … | pankinjohtaja Kaarlo Heinonen |
Risto Mäkelä | … | Taneli Puuska, Metsäpirtin tilanhoitaja |
Helge Herala | … | kenraali Gustaf Stjernfelt |
Stig Fransman | … | Aksel Heinonen |
Varma Lahtinen | … | Ulriika, taloudenhoitaja |
Kaisu Leppänen | … | neiti Alina Hammar |
Ekke Hämäläinen | … | tehtailija Ström |
Tarmo Manni | … | viulutaiteilija Henrik Klewe |
Leila Väyrynen | … | Ester Heinonen |
Aila Kaihlanen | … | Sissi Heinonen |
Aarne Laine | … | varatuomari Vuori |
Jarno Hiilloskorpi | … | lainopin ylioppilas Juhani Laakso |
Eeva-Liisa Peronkoski | … | Ulla Stjernfelt |
Orvokki Huhtikangas | … | ylioppilas Pirkko Mikkonen |
Ossi Korhonen | … | rehtori |
Irja Rannikko | … | Signe, opettajatar |
Vilho Kekkonen | … | konduktööri |
Leo Sarri | … | Eklund, Stjernfeltien palvelija |
Kirsti Saraheimo | … | Irja Ström |
Leevi Linko | … | lääkäri |
Aatu Talanne | … | vahtimestari |
Paavo Hukkinen | … | vahtimestari |
Anita Välkki | … | laulusolisti |
Maiju Kuusoja | … | laulusolisti |
Jyrki Nousiainen | … | poika syntymäpäiväkutsuilla |
Paavo Piironen | … | poika syntymäpäiväkutsuilla |
Irja Kuusla | … | Stjernfeltien sisäkkö |
Cyril Szalkiewicz | … | säestäjä |
Maija-Liisa Peuhu | … | nuori konsertissa |
Tapani Perttu | … | nuori konsertissa |
Liisamaija Laaksonen | … | nuori konsertissa |
Ritva Oksanen | … | nuori konsertissa |
Witaly Ketterer | … | kuuluttaja |
Usko Aro | … | Tarmo Mannin sijaisnäyttelijä / Henrik Klewen viulua soittavat kädet |
Regina Keso | … | nainen konsertissa |
Alf Salin | … | mies konsertissa |
Ahti Sonninen | … | mies konsertissa |
Hilkka-Liisa Sonninen | … |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioissa elokuva sai sekä kiitosta että kriittisiä huomioita. Karl Fagerin lavastus todettiin hyväksi, Nora Haquea sekä kehuttiin vuolaasti luontevuudesta että moitittiin välittömyyden puutteesta.[2]
Myöhemmässä kritiikissä elokuvaa on pidetty vanhakantaisen teatraalisena ja näyttelijäkeskeisenä sekä hyvin alleviivaavana.[3] Keskelle metsää viety orpotytön tarina aiheuttaa kriitikoissa myös kyynelehtimistä.[4]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Elonet, muut tiedot. Viitattu 28.12.2011.
- ↑ Aikalaisarvioita. Elonet.fi. Viitattu 23.5.2013.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 27.12.2011, s. D 7.
- ↑ Päivän elokuvia. Tv-maailma 51-52/2011 s. 21.
- ↑ Elonet, esitystiedot.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pikku Suorasuu Elonet.