Tanskan kuninkaalliset ilmavoimat

Tanskan kuninkaalliset ilmavoimat
Konetunnus
Toiminnassa	10. tammikuuta 1950 –
Valtio	Tanska
Puolustushaarat	ilmavoimat
Rooli	puolustushaara
Osa joukkoa	Tanskan puolustusvoimat
Koko	3476 henkeä + 100 varusmiestä 93 lentokonetta
Kalusto	Lockheed F-16 Fightning Falcon Westland Super Lynx Mk 90B Eurocopter AS 550 Fennec AgustaWestland EH101 Merlin Bombardier CL-604 Challenger Saab MFI-17 Supporter Lockheed Martin C-130J Super Hercules
Sodat ja taistelut	Operaatio Allied Force 1999 Afghanistanin sota 2001- Libyan sota 2011
Komentajat
Nykyinen komentaja	Henrik Røboe, Bjørn Ingemann Bisserup
Infobox OK

Tanskan kuninkaalliset ilmavoimat (engl. Royal Danish Air Force tansk. Kongelige Danske Flyvevåbnet) on Tanskan puolustusvoimien puolustushaara, joka vastaa Tanskan ilmapuolustuksesta sekä osallistuu Tanskan etujen turvaamiseen kansainvälisissä operaatioissa. Tanskan ilmavoimat perustettiin 27. toukokuuta 1950 annetulla lailla itsenäisenä puolustushaarana.

Kalusto

Tanskan ilmavoimilla on 48 kappaletta General Dynamics F-16 Fighting Falcon -hävittäjiä. Vuonna 2002 Tanska alkoi rahoittaa Lockheed Martin F-35 Lightning II kehitystä aikoen ostaa jopa 48 lentokonetta.

Tanska on luovuttanut EH101-kopterinsa Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimille kesäkuussa 2007 sen tarvitessa uutta kalustoa ilmeisesti korvaamaan Irakin ja Afganistanin sodan tappiota.

Tanskan ilmavoimien F-16 Puolassa vuonna 2005.

Vuonna 2004 kolme Lockheed C-130 Hercules korvattiin uudemmilla Hercules-koneilla. Aie ostaa Boeingin C-17 Globemaster III -koneita on solmittu vuonna 2006.

Organisaatio

Ilmavoimat on jaettu tehtävien mukaan kolmeen osaan: Aalborgiin sijoitettuun kuljetuslennostoon, Karupiin sijoitettuun helikopterilennostoon ja Skrydstrupiin sijoitettuun hävittäjälennostoon. Lisäksi on Yhdysvalloissa Luken lentotukikohdassa toimiva F-35 koulutukseen keskittyvä osasto, jolla on käytössään kuusi Tanskan ilmavoimien F-35A -hävittäjää. Kuhunkin lentotukikohtaan sisältyy kaluston käyttöön ja suojaamiseen tarvittava kalusto henkilöstöineen. Näitä ovat muun muassa huoltohenkilöstö, operaatioiden suunnitteluhenkilöstö ja kentän huolto- ja suojaushenkilöstö.

Aalborgiin on sijoitettu 721. laivue, johon on sijoitettu neljä C-130J-30 Hercules ja neljä Bombardier CL-604 Challenger -kuljetuskonetta. Kumpikin konetyyppi muodostaa oman lentueensa. Herculeksilla toteutetaan taktiset kuljetustehtävät kuten Tanskan joukkojen tukeminen kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi niillä huolletaan Grönlantiin sijoitettuja puolustusvoimien osastoja. Challengerit ovat henkilöstökuljetuksiin ja merivalvontaan. Elokuusta 2021 alkaen yksi koneista on sijoitettuna Kangerlussuaqiin kalastuksenvalvontaan, merivalvontaan sekä etsintä- ja pelastustehtäviin.

Karupiin on sijoitettu 722., 723. ja 724. laivueet sekä helikopterilentokoulu. 14 AgustaWestland EH-101 Merlin kuljetushelikopteria ja kolme SAR varustettua EH-101 helikopteria on sijoitettu 722. laivueeseen etsintä- ja pelastustehtäviin Tanskan aluevesillä sekä taktisiin kuljetustehtäviin. Laivueen helikoptereita on sijoitettuna myös ATW Alborgin ja FW Skrydstrupin sekä Roskilden pelastusasemille. Myrskyvaroituksen aikana neljäs helikopteri voidaan sijoittaa Bornholmille. Yhdeksän Sikorsky MH-60R Seahawkia on sijoitettu 723. laivueeseen etsintä- ja pelastustehtäviin, kalastuksenvalvontaan ja kuljetustehtäviin. Helikoptereista osa on normaalisti sijoitettuna Färsaarten ja Grönlannin lähistöllä päivystäville vartioaluksille tai laivaston fregateille. Eurocopter AS550 Fenecit on sijoitettu 724. laivueeseen tiedustelu- ja kuljetustehtäviin. Kalusto on usein mukana poliisin johtamissa etsintä- ja pelastustehtävissä sekä poliisin ja maavoimien erikoisjoukkojen tukena. Helikopterilentokoulun kalustona on SAAB T-17 Supporter alkeiskoulukoneet, joita ilmavoimilla on eri tehtävissä kaikkiaan 27 kappaletta.

Arizonaan Luken lentotukikohtaan luovutettiin 7. huhtikuuta 2021 Tanskan ilmavoimien ensimmäinen F-35A (s/n L-001). Kuusi Tanskan ilmavoimien hävittäjää kuuluvat 308. hävittäjälaivueeseen, jonka muodostavat Yhdysvaltain, Alankomaiden ja Tanskan ilmavoimien F-35 koneet. Koneilla aloitetaan alkuvuodesta 2023 ensimmäisen Tanskan ilmavoimien hävittäjälentäjäkurssin koulutus.

Historia

Heinäkuussa vuonna 1910 Tanskan Sota- ja meriministeriö maksaa 2000 kruunua kapteeni T. Grutin samana vuonna perustamalle Aeronautisk Selbsskabille muutamien lentokoneenohjaajien kouluttamiseksi maa- ja merivoimille. Koulutukseen käytettiin Bergin ja Stormin seuraavana vuonna kehittämää yksipaikkaista ja T. Grutin omistamaa B&S -konetta ja Robert Svendsenin itse valmistamaa Henri Fahrman -konetta. Grut lahjoitti koneensa kesällä 1912 sotaministeriölle ja Svendsenin kone oli luovutettu merivoimille jo 12. maaliskuuta, jolloin se sai lempinimen Glunten.

Merivoimien lento-osasto Marinens Flyvevæsen

Tanskan ilma-aseen historia alkaa epävirallisesti 14. joulukuuta 1911, jolloin ensimmäinen laivaston upseeri aloitti lentokoulutuksensa. Merivoimien ilmavoimien virallinen perustamispäivä on 1. helmikuuta 1913, kun Ulrich Birch nimettiin merivoimien lentokouluttajaksi koneenaan Maurice Fahrman -lentokone nimeltään Örnen. Lentotoiminta kuului aluksi sukellusvene- ja lentoveneosaston alaisuuteen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen merivoimat osti Ranskasta Donnet-Leveque -lentoveneet Maagenin ja Ternenin, jotka aseistettiin yhdellä 8 millimetrin konekiväärillä ja neljällä yhdeksän kilon pommilla. Itsenäiseksi aselajiksi merivoimien ilmavoimat muuttui 15. syyskuuta 1923.

Maavoimien lentojoukot Hærens Flyvertropper

2. kesäkuuta 1912 annetussa Sotaministeriön kirjelmässä määrättiin perustettavaksi maavoimien lentokoulu.. Yliluutnantti Ussing sai syyskuussa 1913 ensimmäisen virallisen lentolupakirjan. Lentokoulutuksessa siirryttiin jo varhain Fahrman-koneisiin. Maa- ja merivoimilla oli syyskuussa 1914 yhteensä seitsemän lentokonetta. Ensimmäisen maailmansodan aikana yritettiin Fahrman ja tanskalaisvalmisteisia N&W -koneita aseistaa tuloksetta. Sotaminiseriö teki 1919 lukuisten onnettomuuksien seurauksena selvityksen, joka johti lentokieltoon lukuun ottamatta muutamia koulukoneita. Vuonna 1922 annettiin laki maavoimien lentojoukoista ja sen toiminta alkoi 1. helmikuuta

Toinen maailmansota

Tanskan miehitys vuonna 1940 johti kaiken kansallisen sotilaallisen lentotoiminnan lakkaamiseen Tanskassa kevääseen 1945 asti. Luftwaffella oli merkittäviä tukikohtia Tanskan alueella.

Sodan jälkeen ja Natoon liittyminen

Toisen maailmansodan jälkeen Tanska sai 41 Supermarine Spitfirea, joita operoivat Hærens Flyvertropper eli maavoimat ja Marinens Flyvevæsen eli merivoimat. Maavoimien ja merivoimien ilma-aselajit yhdistyivät 1. lokakuuta 1950 ilmavoimiksi. Spitfire oli käytössä vuoteen 1956. Tilanne on ollut samankaltainen kuin Suomessa, jossa operoitiin Bf 109:llä 1950-luvun puoliväliin ja sen jälkeen aseistamattomilla Valmet Vihureilla.

1960- ja 1970-luvulla Tanska oli Naton heikoimpia lenkkejä muun muassa varustelun suhteen. Yhdysvallat luovutti sille Lockheed F-104 Starfightereita, North American F-100 Super Sabreja (D-muunnos) ja muita konetyyppejä. F-104-hankinnoissa liikkui rahakin, koska kuningashuoneen lahjuksistakin on ollut puhetta. Tammikuussa 1980 Tanska otti käyttöön General Dynamics F-16 Fighting Falcon kaluston.

Tanskan ilmavoimat osallistui 1999 Jugoslavian hajoamissotiin liittyvään Natojohtoiseen pommitusoperaatioon. Kuusi F-16 konetta siirrettiin 1. lokakuuta 2002 operaatio Enduring Freedomiin liittyen Manasin lentotukikohtaan Kirgisiaan, missä ne liitettiin Alankomaiden ja Norjan lähettämiin koneisiin muodostettaessa European Expeditionary Air Wing (EEAW). Tukikohdasta tanskalaiset tekivät kaikkiaan 743 lentosuoritetta Afganistaniin. Kuusi hävittäjää siirrettiin alkuvuodesta 2011 Sigonellan lentotukikohtaan Sisiliaan, missä ne osallistuivat Libyan vastaisiin toimiin Naton operaatio Unified Protectorissa. Ne tekivät kaikkiaan yli 600 lentosuoritetta, joissa pudottivat yli 920 pommia esikunta- ja johtokeskuksiin, SCUD-asemiin ja erilaisiin tykistökohteisiin.

Lokakuusta 2014 lokakuuhun 2015 seitsemän hävittäjää oli Kuwaitissa Ahmad al-Jaberin lentotukikohdassa, missä ne osallistuivat ISISin vastaiseen taisteluun operaatio Inherent Resolvessa. Koneet tekivät kaikkiaan 547 lentotehtävää ja pudottivat 503 pommia. Kesäkuussa 2016 seitsemän hävittäjää siirrettiin Turkkiin Incirlikin lentotukikohtaan ISISin vastaisiin sotatoimiin. Ne tekivät kaikkiaan 276 taistelulentoa, joissa pudotettiin 384 pommia.

Vuodesta 2004 alkaen Tanskan ilmavoimien hävittäjät ovat osallistuneet yhdeksän kertaa Baltian ilmavalvontaan Liettuan Siaulian lentotukikohdassa. Kussakin operaatiossa on ollut neljä lentokonetta ja noin 50 henkeä. Lisäksi ilmavoimat on osallistunut Islannin ilmavalvontaan Keflavikin lentotukikohdassa. Näistä viimeisin elokuussa 2022. Vuonna 2018 ilmavoimat osallistui kumpaankin saman aikaisesti, jolloin sen lentokoneet valvoivat kaikkiaan viiden maan ilmatilaa.

Lähteet

• Willis, David: Aerospace Encyclopedia of World Air Forces - The complete directory of all the world's air arms, including paramilitary organisations 1999 ISBN 1-86184-045-4
• Augustesen, Søren: Force Report Royal Danish Air Force: Viking Warriors. Air Forces Monthly, 2023, nro January, s. 82-87. Key Publishing. ISBN 0-74851-74555 (englanniksi)