Master of Puppets

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Welcome Home (Sanitarium))
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Master of Puppets
Metallica
Studioalbumin Master of Puppets kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  syys–joulukuu 1985
 Julkaistu 3. maaliskuuta 1986[1]
 Tuottaja(t) Metallica, Flemming Rasmussen
 Tyylilaji thrash metal, progressiivinen metalli
 Kesto 54.46
 Levy-yhtiö Elektra, Music for Nations, Vertigo
Metallican muut julkaisut
Ride the Lightning
1984 		Master of Puppets
1986 		Garage Days Re-Revisited
1987
Singlet albumilta Master of Puppets
  1. ”Master of Puppets”
    Julkaistu: 2. heinäkuuta 1986

Master of Puppets on yhdysvaltalaisen metalliyhtye Metallican ehkä suurimmaksi klassikoksi noussut kolmas studioalbumi.

Albumia pidetään yleisesti thrash metal/heavy metal -klassikkona, ja sen vaikutus koko moderniin metallimusiikkiin oli suuri. Metallica löi viimeistään tällä albumilla itsensä läpi maailman metallimusiikkia seuraavien keskuudessa, vaikka yhtyeen uralle osui myöhemmin vielä suurempia kaupallisia menestyksiä.

Master of Puppets on monta kertaa äänestetty tai arvioitu lukuisissa kannanotoissa kaikkien aikojen parhaaksi metallialbumiksi[2], Suomessakin muun muassa radiokanava Radio Rockin kuuntelijat äänestivät albumin ensimmäiselle sijalle "Radio Rockin 100 kaikkien aikojen parasta rock-albumia" -äänestyksessä vuonna 2008[3]. Guitar World -lehti on julistanut Master of Puppetsin kaikkien aikojen parhaaksi thrash metal -albumiksi.

Master of Puppets jäi basisti Cliff Burtonin aikaisen Metallican viimeiseksi albumiksi. Burton kuoli albumin Damage Inc. -kiertueen aikoihin bussionnettomuudessa Ruotsissa. Albumin instrumentaalikappale ”Orion” on suurimmalta osin Burtonin sävellys, ja sitä soitettiin taustalla, kun hänet tuhkattiin.

Albumia on myyty Yhdysvalloissa runsaat kuusi miljoonaa kappaletta, kuusinkertaisen platinalevyn verran. Se on myös Metallican ensimmäinen kultalevyrajan ylittänyt albumi (500 000 kappaletta), jonka se saavutti sen julkaisuvuotenaan. Albumi sisältää useita Metallican klassikkokappaleita kuten ”Master of Puppets”, ”Battery” ja ”Welcome Home (Sanitarium)”.

Kappalelista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki sanat James Hetfield.

NroNimiSävelKesto
1.BatteryJames Hetfield, Lars Ulrich5.12
2.Master of PuppetsHetfield, Ulrich, Cliff Burton, Kirk Hammett8.36
3.The Thing That Should Not BeHetfield, Ulrich, Hammett6.37
4.Welcome Home (Sanitarium)Hetfield, Ulrich, Hammett6.27
5.Disposable HeroesHetfield, Ulrich, Hammett8.17
6.Leper MessiahHetfield, Ulrich5.40
7.Orion (instrumentaali) Hetfield, Ulrich, Burton8.28
8.Damage, Inc.Hetfield, Ulrich, Burton, Hammett5.29
54.46
Digitaalisen uusintapainoksen bonuskappaleet[4]
NroNimiKesto
9.Battery (Livenä Seattlessa 1989) 4.53
10.The Thing That Should Not Be (Livenä Seattlessa 1989) 7.02
66.35

Kappaleiden taustoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Battery

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale alkaa samalla tavalla kuin Ride The Lightningin avauskappale ”Fight Fire With Fire”. Hidas, akustinen intro muuttuu noin minuutin kohdalla nopeatempoiseksi, koukeroiseksi thrash metaliksi. Battery on myös tunnettu hyvin vaikeasta bassokuviosta. Kappale on yhtyeen yksi tunnetuimmista ja säilynyt pitkään esiintymisten ohjelmistossa. Kappaleen sanat kertovat siitä, kuinka raivo saa yliotteen ihmisestä ja peittää hänen todellisen persoonansa. Kappaleen nimi viittaa San Franciscossa sijaitsevaan Battery Street -katuun, jonka klubeilla Metallica soitti suuren osan alkuajan konserteistaan.

Master of Puppets

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Master of Puppets

The Thing That Should Not Be

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirk Hammettin, James Hetfieldin ja Lars Ulrichin tekemä kappale on albumin raskaimpia. Sanoitus on saanut vaikutteita kauhukirjailija H. P. Lovecraftin teoksesta ”Varjo Innsmouthin yllä”, kuten yhtyeen toisen albumin ”The Call of Ktulu” -raitakin.

Welcome Home (Sanitarium)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale on albumin ainoa balladi. Kappale kertoo henkilöstä mielisairaalassa ja sanoitus on saanut vaikutteita elokuvasta Yksi lensi yli käenpesän. Alkuperäisissä demoversioissa kappale sisälsi paljon kitarasoolo-osuuksia, jotka poistettiin studioversiosta ja niitä päätettiin käyttää erillisellä instrumentaaliraidalla, jonka nimeksi tuli ”Orion”.

Disposable Heroes

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale on yksi albumin pisimmistä ja samalla Metallican nopeimpia ja raskaimpia. Kappaleen sanoituksessa viitataan kenraaliin, joka käskyttää sotilaitaan sodassa.

Leper Messiah

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale kertoo valepapeista, jotka käyttävät kristinuskoa hyväksi saadakseen hyväuskoisilta lahjoituksia, jotka päätyvätkin heille. Sanoitus liittyy albumin teemaan ihmisten manipuloinnista.

Yhtyeen entinen soolokitaristi Dave Mustaine väitti Leper Messiahin perustuvan hänen vanhaan sävellykseensä ”The Hills Ran Red”. Metallica kiisti väitteet myöntäen, että kappale perustui vanhoihin riffeihin, muttei Mustainen tekemiin.

Orion

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale on instrumentaalikappale, jonka tekijöiksi on merkitty Cliff Burton, Lars Ulrich ja James Hetfield. Kappale on kuitenkin suurimmilta osin Burtonin tekemä. Raidalla on paljon Burtonin monimutkaisia bassosoolo-osuuksia, jotka usein sekoitetaan kitaraan. Kappale sisältää kaksi bassosooloa ja lead-basso-osuuden, ja myös kappaleen intro on soitettu bassolla. Kappaleessa on myös neljä kitarasooloa, joista yksi on James Hetfieldin soittama. Osa ”Orionin” kitarasoolo-osuuksista on otettu ”Welcome Home (Sanitarium)” -kappaleen varhaisista versioista.

Cliff Burtonin kuoltua liikenneonnettomuudessa kappale soitettiin hänen hautajaistensa päätteeksi. Metallica ei soittanut kappaletta konserteissaan Burtonin kuoleman jälkeen moneen vuoteen. Kappale, tai ainakin puolet siitä, teki paluun vasta vuonna 2005, jolloin Metallican basisti oli Robert Trujillo. Kappale esitettiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan vasta vuonna 2006.

Damage, Inc.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappale on hyvin nopeatempoinen, mutta alkaa Cliff Burtonin rauhallisella ja melodisella bassolla. Sanoitus kertoo ”tuhoamispalvelusta”, joka tekee selvää kaikesta ja kaikista mitä ihmiset pyytävät. Kappale on yksi harvoja, jossa Burton laulaa taustoja. Yhtye käytti James Hetfieldin ”fuck it all and fucking no regrets” -sanontaa myös vuoden 2003 St. Anger -levyn nimikappaleessa.

Myyntitilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RIAA:n sertifikaatit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RIAA:n sertifikaatti Myöntämispäivä [5]
Kultaa 4. marraskuuta 1986
Platinaa 27. heinäkuuta 1988
Tuplaplatinaa 1. maaliskuuta 1991
Triplaplatinaa 28. kesäkuuta 1994
Nelinkertaista platinaa 3. marraskuuta 1997
Viisinkertaista platinaa 18. marraskuuta 1998
Kuusinkertaista platinaa 9. kesäkuuta 2003

Muusikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • George Marino – masterointi
  • Rob Ellis – valokuvaus
  • Ross Halfin – valokuvaus
  • Don Brautigam – kuva-asettelu
  • Metallica – tuottaja, kannet
  • Flemming Rasmussen – tuottaja, äänisuunnittelija
  • Michael Wagener – miksaus

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Metallica.com (Arkistoitu – Internet Archive) - Albumin julkaisupäivä yhtyeen virallisilta sivuilta. Viitattu 24. heinäkuuta 2007
  2. ↑ IGN: Top 25 metal albums (Arkistoitu – Internet Archive), Metal-rules.com: The Top 100 Heavy Metal Albums (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Radio Rock: Kaikkien aikojen Metallica-albumi
  4. ↑ Kaufman, Gil: Metallica Put Catalog On iTunes — Quietly 26.6.2006. MTV. Arkistoitu 11.9.2019. Viitattu 11.4.2012.
  5. ↑ RIAA Gold & Platinum search

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Master_of_Puppets&oldid=22601930”