Lähdekoodi sivulle Omadata

{{Kerro kuka tekee}}

'''Omadata''' eli '''MyData''' on [[Henkilötiedot|henkilötietojen]] hallinnan ja käsittelyn [[periaate]],<ref name="poikola">Poikola A., Kuikkaniemi K. & Kuittinen, O. (2014) My Data - Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö ]</ref> jonka mukaan ihmisillä on oltava mahdollisuus hallita, hyödyntää ja luovuttaa eteenpäin heistä [[Henkilörekisteri|kerättäviä henkilötietoja]]. Henkilötiedoiksi määritellään kaikki sellainen tieto, joka voi välillisesti tai välittömästi johtaa henkilön tunnistamiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tietosuoja.fi/mika-on-henkilotieto|nimeke=Mikä on henkilötieto?|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Tietosuojavaltuutetun toimisto|viitattu=}}</ref> Periaatteen nimi MyData viittaa paitsi omistusoikeuteen, myös muihin perusoikeuksiin suhteessa digitoituun (henkilö-)tietoon eli dataan digitaalisella ajalla. MyData -periaate liittyy täten digitaalisten oikeuksien kysymyksiin.
== Taustaa ==
[[Digitalisaatio|Digitaalisten teknologioiden yleistyessä]] [[Kansalaisuus|kansalaisista]] ja [[Kulutus|kuluttajista]] kerätään ja tallennetaan yhä enemmän tietoa. Suuri osa tiedosta on yksilöihin liittyvää henkilötietoa, eli  henkilöön liittyvää tai henkilön toiminnan seurauksena syntyvää tietoa.<ref name="poikola" /> Henkilötietoja pyritään yhä enemmän hyödyntämään [[Liiketaloustiede|taloudellisesti]]. Esimerkiksi [[Maailman talousfoorumi]] arvioi vuonna 2013, että henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista<ref>[http://www.weforum.org/reports/personal-data-emergence-new-asset-class Personal data emergence new asset class, weforum.org] {{en}}</ref>. Henkilödatan ostamisen ja myynnin ympärille muotoutunutta toimintaa kutsutaan [[Datatalous|datataloudeksi]] tai dataekonomiaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://media.sitra.fi/2020/10/13085920/pelissa-euroopan-datatalouden-tulevaisuus.pdf|nimeke=Pelissä Euroopan datatalouden tulevaisuus|tekijä=Sitra|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>

Omadata-ajattelussa omadata nähdään osana henkilötietoja. Se, onko henkilötieto omadataa vai ei, määräytyy siitä, onko yksilöllä itsellään mahdollisuutta hyödyntää ja hallinnoida sitä. Näin ollen kaikki omadata on henkilötietoa, mutta kaikki henkilötiedot ei ole omadataa.

Omadataa esitetään ratkaisuna erilaisiin henkilötiedon hyödyntämiseen liittyviin ongelmiin, kuten [[Yksityisyys|yksityisyyden]] katoamiseen tai [[Monopoli|monopolistiseen]] tietoyhteiskuntaan{{Selvennä}}. Erityisesti Yhdysvaltain turvallisuusvirasto [[NSA|NSA:n]] [[Maailmanlaajuista joukkovalvontaa koskevat paljastukset (2013 alkaen)|vakoilujärjestelmän paljastuttua]] vuonna 2013 yksityisyydestä on noussut kiivas keskustelu sekä Yhdysvalloissa että monessa Euroopan maassa.<ref name="poikola" /> Samoin Facebookiin liitetty Cambridge Analytica -tapaus vuonna 2018 nosti esiin datan hyödyntämisen eettisiä ja lainopillisia kysymyksiä suhteessa yksityisyydensuojaan. Cambridge Analytica -tapauksen vuoksi järjestetyssä Yhdysvaltain kongressin kuulemisessa Facebookin perustajaa Mark Zuckerbergia kritisoitiin yrityksen hämäristä datankeruun ja -hyödyntämisen periaatteista sekä myynnistä kolmansien osapuolten liiketoimintaan ilman selkeää ja kansantajuista tiedottamista käyttäjille.<ref>https://www.washingtonpost.com/news/the-switch/wp/2018/04/11/zuckerberg-facebook-hearing-congress-house-testimony/</ref>

== Periaatteet ==
Omadatan keskeiset periaatteet on kirjattu ns. MyData-julistukseen (MyData Declaration)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://mydata.org/declaration/|nimeke=Declaration|julkaisu=MyData.org|viitattu=2020-10-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>. 

Omadatan keskeisiä lähtökohtia ovat [[ihmiskeskeisyys]]{{Selvennä}}, henkilötiedon hyödynnettävyys ja hyödyntämiseen liittyvien liiketoimintamallien avautuminen{{Selvennä}}. Ensimmäisen osalta ajatellaan, että oikeus omiin henkilötietoihinsa ja niiden hallintaan on rinnastettavissa digitaalisen ajan [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeudeksi]], toisen osalta on keskeistä, että henkilötieto on teknisesti helposti käytettävissä, ja kolmanteen kuuluu pyrkimys kehittää henkilötiedon ympärille syntyviä sovellus-, palvelu- ja liiketoimintarakenteita suuntaan, jossa yksilöllä on keskeinen päätösvalta hänestä itsestään kerättyyn tietoon.<ref name="poikola" />

== Ongelmat ==
Omadataan liittyviä haasteita ovat muun muassa henkilöiden [[Yksityisyyden suoja|yksityisyyden turvaaminen]] sekä henkilötietoja keräävien ja hyödyntävien osapuolten{{Tarkenna}} mahdollisesti risteävät edut ja oikeudet<ref name="lvmtiedote">[http://www.lvm.fi/uutinen/4420417/omadata-kansalaisten-kayttoon Omadata kansalaisten käyttöön, lvm.fi]</ref>. Myös tietojen hajanaisuus ja teknisten ratkaisujen kirjo{{Selvennä}} vaikeuttavat tietojen yhtenäistä järjestämistä<ref name="lvmtiedote" />.

== Hankkeet  ==
=== Maailmalla ===
Maailmanlaajuisesti omadatan soveltaminen on alullaan ja siihen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Henkilötietojen käsittelyyn ei ole esimerkiksi yhtenäistä tapaa tai avointa [[Standardi|standardia]], eikä mikään yritys ole päässyt hallitsevaan asemaan henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä tai yhdistämisessä.<ref name="poikola" /> Omadata-ajattelun kannattajien mukaan Omadata voisi hyödyttää yhteiskuntaa, koska ihmisoikeudet ja [[tietotekniikka]] kehittyvät rinnakkain, mistä seuraa kestävä yhteiskunta sekä itseohjautuvia ihmisiä{{selvennä}}.<ref name="poikola" />

Tällä hetkellä näkyvimmät omadata-hankkeet ovat käynnissä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. Yhdysvalloissa on kehitetty ”green button” ja ”blue button” -tuoteideat, joiden tarkoituksena on lisätä kuluttajien mahdollisuuksia saada energiankulutus- ja terveystietonsa itselleen. Esim. ”blue button” eli ”sininen painike” on verkkosivuille sijoitettu symboli, jota painamalla voi verkon kautta ladata ja katsoa omat terveystietonsa.<ref name="poikola" /> Britanniassa aloitettiin vuonna 2011 Midata-ohjelma<ref>[https://www.gov.uk/government/news/the-midata-vision-of-consumer-empowerment The midata vision of consumer empowerment, Gov.uk] {{en}}</ref>, jonka tarkoituksena talouden yleisen edistämisen {{Selvennä}} lisäksi on kuluttajien [[Voimaantuminen|voimaannuttaminen]] (engl. consumer empowerment){{Selvennä}}.

=== Suomessa ===
[[Suomen liikenne- ja viestintäministeriö|Liikenne- ja viestintäministeriö]] julkaisi vuoden 2014 lopussa ''Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen'' -selvityksen<ref name="poikola" /><ref>[http://www.lvm.fi/julkaisu/4420389/my-data-johdatus-ihmiskeskeiseen-henkilotiedon-hyodyntamiseen My data -johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen, lvm.fi]</ref>, jossa listattiin yhteensä 12 omadataan liittyvää toimijaa, hanketta tai aloitetta. Esimerkiksi talouspuolella toimii Balancion-yritys <ref>[http://www.balancion.com/ Balancion.com]</ref>, joka on verkossa toimiva palvelu oman talouden seurantaan. Terveysalueella keskeinen aloite on Taltioni-terveystili<ref>[http://taltioni.fi/sv/ Taltioni.fi] {{sv}}</ref>, joka toimii kuin henkilökohtainen työkalupakki, jossa säilyvät käyttäjän terveyteen liittyvät tiedot. Taltionin taustalla on [[Sitra (rahasto)|Sitran]] Terveystaltio-hanke vuosina 2010–2012, joka perustettiin edistämään kansallista, [[Julkinen sektori|julkisen]] ja [[Yksityinen sektori|yksityisen sektorin]] yhteistä kansalaisen sähköistä terveyskansiota ja kokonaisuutta<ref name="taltioni">[http://www.sitra.fi/kunta/taltioni Sitra.fi]</ref>. Sitra perusti vuonna 2012 Taltioni-osuuskunnan, jota siirtyivät johtamaan Sitran työntekijät Tuomas Teuri ja Pekka Turunen. Osuuskunnassa oli perustamisvaiheessa jäseninä 27 organisaatiota, jotka hankittiin erilaisten tapahtumien ja verkostojen kautta. Osuuskunnan tehtävänä on kehittää terveysalueen omadata-palveluiden tekninen alusta ja toiminnallinen ympäristö<ref name="taltioni" />, jonka toimittajia ovat [[Medixine]] ja [[Fujitsu]]<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.fujitsu.com/fi/about/resources/news/press-releases/2012/taltioni.html|nimeke =Fujitsu ja Medixine toimittavat kansalaisen Taltioni-palvelun |julkaisija =Fujitsu.com |viitattu = }}</ref>. Ruokapuolella toimii foodie.fm<ref>[http://foodie.fm Foodie.fm]</ref>, joka on henkilökohtaiseksi mukautettu sosiaalinen osto- ja ruokasuosituspalvelu. 

Sitran IHAN-hanke keskittyy reilun ja ihmiskeskeisen datatalouden kehittämiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sitra.fi/aiheet/reilu-datatalous/#mista-on-kyse|nimeke=Reilu datatalous - mistä on kyse?|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> 

Keskeinen tutkimushanke on vuonna 2014 aloitettu monialainen tutkimusyhteenliittymä [[Digital Health Revolution]]<ref>[http://cht.oulu.fi/news/digital-health-revolution-was-launched-in-oulu Digital health revolution was launched in Loulu, Oulu.fi] {{en}}</ref>, jossa on mukana muun muassa [[Aalto-korkeakoulusäätiö]]. Tutkimushankkeen tarkoituksena on mahdollistaa yksilöstä saatavan tiedon hyötykäyttö osana henkilökohtaisiksi mukautettuja, ennalta ehkäiseviä palveluja{{selvennä}} ja parantaa kansalaisen mahdollisuuksia ylläpitää itse hyvinvointiaan. Hankkeessa aiotaan yhdistää järjestelmällisesti eri lähteistä saatavaa tietoa, mukaan lukien yksilön [[Genomi|geeniperimä]], terveys- ja hyvinvointiseurantatieto, sekä arkikäyttäytymiseen liittyvä tieto eli ihmisen [[digitaalinen jalanjälki]]. Tavoitteena on myös muuttaa perin pohjin Suomen asenneilmapiiri digitaalisen henkilötiedon hyödyntämistapoja kohtaan ja rakentaa MyData Allianssi -yhteisö, jonka avulla liiketoimintaa voidaan kehittää eettisesti ja lainmukaisesti. [[Tekes]] rahoittaa hankkeen helmikuusta 2016 heinäkuuhun 2017 kestävää jatkokautta 350 000 eurolla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://extranet.tekes.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_webapp=/ibi_apps&IBIC_server=EDASERVE&IBIWF_msgviewer=OFF&IBIF_ex=O_PROJEKTI_RAP1&CLICKED_ON=&YPROJEKTI=12330135&YTARKASTELU=Z&YKIELI=S&YHANKETYYPPI=11&IBIAPP_app=opendata&YMUOTO=HTML|nimeke=Avoin tietoaineisto - projektin tiedot|julkaisu=extranet.tekes.fi|viitattu=2017-01-20}}</ref>

[[Open Knowledge Finland]], [[OP (finanssiryhmä)|OP]], liikenne- ja viestintäministeriö sekä [[Suomen Lontoon instituutti]] järjestivät omadataa käsitelleen seminaarin 7. huhtikuuta 2014.<ref>[http://fi.okfn.org/2014/04/07/my-data-seminaari-ja-verkkolahetys-7-4-2014 My Data -seminaari ja verkkolähetys 7.4.2014, fi.okfn.org]</ref> Aihepiiristä keskusteltiin myös ''Avoin data 2014'' -tilaisuudessa 15.–16.9.2014<ref>[http://avoinsuomi2014.fi/ohjelma Avoinsuomi2014.fi]</ref> otsikolla "Open data on stage – MyData, data security and data protection".

Vuoden 2015 toukokuussa aloittanut [[Sipilän hallitus]] nosti aiheen hallitusohjelman kärkihankkeisiin<ref name=":1" /> linjauksella: “Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, samalla varmistaen tietojen sujuva siirtyminen [[Viranomainen|viranomaisten]] välillä.”<ref>Strateginen hallitusohjelma 27.5.2015, s.24 http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Hallitusohjelma_27052015.pdf/75d94d8d-15c9-405a-8a9b-eca4987b635e</ref> Hallitus käynnisti myöhemmin vuonna 2015 omadataan perustuvia kokeiluja osana kärkihanketta<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://www.lvm.fi/digitalisaatio|nimeke=Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentaminen|julkaisu=|julkaisija=Liikenne- ja viestintäministeriö|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> 

Marraskuussa 2016 [[Teknologiateollisuus|Teknologiateollisuus ry]] sekä liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät kolmen viikon ''maankoodauskurssin'', jonka aikana kurssille osallistuneet tietotekniikkayritykset rakensivat liike- ja viestintäministeri [[Anne Berner|Anne Bernerin]] aloitteesta palvelualustan henkilötietojen hallintaa varten. Mukana olivat yritykset [[Affecto]], [[Basware]], [[F-Secure]], [[Gofore]], [[Innofactor]] ja [[Tieto (yritys)|Tieto]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.epressi.com/tiedotteet/tyoelama/suomi-100-teknologiateollisuuden-avaimet-tulevaisuuden-menestykseen.html|nimeke=Suomi 100 – Teknologiateollisuuden avaimet tulevaisuuden menestykseen|julkaisu=ePressi|viitattu=2017-01-20|ietf-kielikoodi=FI}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://visiolehti.fi/lue/82016/teema-datan-liikkuvuus-luo-innovaatioita|nimeke=Teema - 8/2016 - Visio|julkaisu=visiolehti.fi|viitattu=2017-01-20|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>

[[Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet|Kuluttajaliitto]] otti tammikuussa 2017 kantaa MyData-periaatteeseen kutsuen sitä kuluttajien kannalta ainoaksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi, koska kuluttaja päättää tietojensa jakamisesta itse<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://twitter.com/Kuluttajaliitto/status/822019427420045312|nimeke=Kuluttajaliitto on Twitter|julkaisu=Twitter|julkaisija=|viitattu=2017-01-22|tekijä=|ajankohta=19.1.2017|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. [[Väestörekisterikeskus]] ehdotti lausunnossaan kesäkuussa 2014 MyData-mallien viranomaiskäytön selvittämistä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lvm.fi/lvm-mahti-portlet/download?did=140687|nimeke=VÄESTÖREKISTERIKESKUKSEN LAUSUNTO KOSKIEN KANSALLISTA BIG DATA-STRATEGIAA|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=22.1.2017|tekijä=Leena Krohns, Timo Salovaara|ajankohta=24.6.2014|selite=s. 3}}</ref>. Sen on määrä aloittaa vuonna 2017 pilottitoteutus, jossa se soveltaa omadata-periaatteita julkisessa hallinnossa oleviin kansalaisen tietoihin<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://web.archive.org/web/20170122181554/https://haku.valtiolle.fi/External/OJCustomer3/Assignmentview.aspx?guid=1792A6D1-AFF3-4D12-9D8C-A6C1448E7FEE&guidGroup=226f96ac-cdcf-4fd7-a842-b4e403d63847&LocId=17|nimeke=Avoimen tehtävän tiedot|julkaisu=haku.valtiolle.fi [Internet archive waybackmachine]|julkaisija=|viitattu=2017-01-22|tekijä=|ajankohta=2017-01-22}}</ref>.

Juha Sipilän hallitusohjelmahanke Yhteinen tiedonhallinta, YTI (24.8.2016-31.12.2018) toteutti maailman ensimmäisen julkisen ja yksityisen sektorin omadata-operaattorin Suomessa Koski-palvelun yhteyteen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vm.fi/hanke?tunnus=VM075:00/2016|nimeke=YTI-hanke|julkaisu=Valtiovarainministeriö|viitattu=2023-10-22|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Hankkeessa luvitettiin Koski-palvelusta tieto siitä, kuka on päätoiminen opiskelija henkilön itsensä antaman suostumuksen avulla. Projektissa mukana olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, Väestörekisterikeskus ja Opetushallitus. Projektin pääarkkitehtina toimi Mika Honkanen Väestörekisterikeskuksesta, joka on ollut pitkään viemässä omadata-ajatuksesta eteenpäin aiemmin ennen viranomaisuraa mm. Open Knowledge Finlandin hallituksessa ja Aalto-yliopistossa. Koski-palvelusta olevista tiedoista päätellään 27 kentän avulla se, kuka on päätoiminen opiskelija. Henkilötietojen luvittamisen Koski-palvelusta mahdollisti asiasta säädetty erityislaki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä 14.12.2017/884<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170884|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki valtakunnallisista opinto- ja… 884/2017|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=finlex.fi|viitattu=2023-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, johon on erikseen kirjattu "luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi". Kansalainen (opiskelija) pystyi luvittamaan tietoja esimerkiksi Helsingin seudun liikenteelle, HSL (alennus julkiseen liikenteen lipusta), Oy Frank Students Ab (opiskelijakortin myöntäminen ja voimassaolo) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille (opiskelijoiden vuokra-asuntojen hakeminen). Henkilötietojen suojan takia luvitettujen tietojen määrä pyrittiin minimoimaan ja toisaalta luvitettavien osapuolien tiedonhallinnalle asetettiin reunaehtoja tietosuojan ja tietoturvan takia. Projektissa opittiin se, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://europa.eu/youreurope/business/dealing-with-customers/data-protection/data-protection-gdpr/index_fi.htm|nimeke=Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR)|julkaisu=Your Europe|viitattu=2023-10-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> asettaa merkittävästi rajoituksia henkilötietojen toisiokäytölle (käytetään myös sanaa uudelleenkäyttö).

Suomessa eduskunta on säätänyt EU maista eniten säätelyä (lainsäädäntöä), jolla pyritään säätelemään henkilötietojen käyttöä kansallisesti. Suomessa on arvioilta noin 800 lakia, jossa säädetään henkilötietojen käsittelyä eri rekistereissä. Tämä on EU:n ennätys. Toiseksi eniten lakeja on Saksassa, jossa on 300 lakia. Suomessa esimerkiksi Eduskunnan perustuslakivaliokunta on edellyttänyt omadatan tarkempaa määrittelyä, jotta asian voisi viedä lainsäädäntöön.

== Suhde avoimeen tietoon ==

Omadata -ajattelulla on myös selviä liittymäkohtia [[avoin tieto]] -ajatteluun. Avoin tieto tarkoittaa sitä, että tietty aineisto on teknisesti ja laillisesti kenen tahansa vapaasti käytettävissä ja jaettavissa.<ref name="poikola" /> Omadatasta voi tulla avointa dataa kahdella tavalla: toisaalta isojen tietomäärien aggregaation{{selvennä}} ja [[Anonyymi|anonymisoinnin]] kautta, toisaalta yksilön omien valintojen kautta. Niinpä vaikeasti sairas ihminen voi antaa omia terveystietojaan [[Lääketiede|lääketieteelliseen]] käyttöön edistääkseen alan tutkimusta. 

== Suhde suuriin tietomääriin ==

Suhteessa [[Big data|Big Dataan]] eli äärimmäisen suureen ja nopeasti karttuvaan tiedon määrään, jonka keräämiseen, tallentamiseen ja analysoimiseen tarvitaan vaaditaan uusia käsittelymenetelmiä, omadata edustaa täydentävää näkökulmaa. Siinä missä Big Data on tyypillisesti ”yrityskeskeistä”, omadata on ”ihmiskeskeistä”. Big Data -näkökulmassa henkilötietojen hyödyntäminen tarkastellaan organisaation näkökulmasta. Ihmisten näkökulma typistyy usein vain vaatimukseen yksityisyydensuojan säilyttämiseen.<ref name="poikola" />

== Suhde itsensä mittaamiseen ==

Itsensä mittaaminen (Quantified Self) leviää maailmalla. Omien henkilötietojensa keruuta ja hallinnointia voisi hyödyntää oppiakseen itsestään ja ympäristöstään muuttaakseen toimintaansa<ref name="poikola" />. Omadata mahdollistaa ihmisten arkikäyttäytymiseen liittyvän tiedon hyödyntämisen oman oppimisen tukena. 

== Katso myös ==
* [[Automaattinen rekisterikilven tunnistus]]
* [[Henkilötietolaki]]
* [[Joukkovalvonta]]
* [[MyData Global ry]]
* [[Televalvonta]]
* [[Valvonta]]

== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==

* {{Verkkoviite | Osoite = https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160954 | Nimeke = MyData – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen (2018) | Tekijä = Poikola, Antti; Kuikkaniemi, Kai; Kuittinen, Ossi; Honko, Harri | Julkaisu = | Ajankohta = 4.7.2018 | Julkaisija = Liikenne- ja viestintäministeriö }}

[[Luokka:Tietotekniikka ja yhteiskunta]]