Omadata

Omadata eli MyData on henkilötietojen hallinnan ja käsittelyn periaate, jonka mukaan ihmisillä on oltava mahdollisuus hallita, hyödyntää ja luovuttaa eteenpäin heistä kerättäviä henkilötietoja. Henkilötiedoiksi määritellään kaikki sellainen tieto, joka voi välillisesti tai välittömästi johtaa henkilön tunnistamiseen. Periaatteen nimi MyData viittaa paitsi omistusoikeuteen, myös muihin perusoikeuksiin suhteessa digitoituun (henkilö-)tietoon eli dataan digitaalisella ajalla. MyData -periaate liittyy täten digitaalisten oikeuksien kysymyksiin.

Taustaa

Digitaalisten teknologioiden yleistyessä kansalaisista ja kuluttajista kerätään ja tallennetaan yhä enemmän tietoa. Suuri osa tiedosta on yksilöihin liittyvää henkilötietoa, eli henkilöön liittyvää tai henkilön toiminnan seurauksena syntyvää tietoa. Henkilötietoja pyritään yhä enemmän hyödyntämään taloudellisesti. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi arvioi vuonna 2013, että henkilötiedot ovat yksi merkittävimmistä tulevaisuuden liiketoimintaa muokkaavista voimista. Henkilödatan ostamisen ja myynnin ympärille muotoutunutta toimintaa kutsutaan datataloudeksi tai dataekonomiaksi.

Omadata-ajattelussa omadata nähdään osana henkilötietoja. Se, onko henkilötieto omadataa vai ei, määräytyy siitä, onko yksilöllä itsellään mahdollisuutta hyödyntää ja hallinnoida sitä. Näin ollen kaikki omadata on henkilötietoa, mutta kaikki henkilötiedot ei ole omadataa.

Omadataa esitetään ratkaisuna erilaisiin henkilötiedon hyödyntämiseen liittyviin ongelmiin, kuten yksityisyyden katoamiseen tai monopolistiseen tietoyhteiskuntaan^selvennä. Erityisesti Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA:n vakoilujärjestelmän paljastuttua vuonna 2013 yksityisyydestä on noussut kiivas keskustelu sekä Yhdysvalloissa että monessa Euroopan maassa. Samoin Facebookiin liitetty Cambridge Analytica -tapaus vuonna 2018 nosti esiin datan hyödyntämisen eettisiä ja lainopillisia kysymyksiä suhteessa yksityisyydensuojaan. Cambridge Analytica -tapauksen vuoksi järjestetyssä Yhdysvaltain kongressin kuulemisessa Facebookin perustajaa Mark Zuckerbergia kritisoitiin yrityksen hämäristä datankeruun ja -hyödyntämisen periaatteista sekä myynnistä kolmansien osapuolten liiketoimintaan ilman selkeää ja kansantajuista tiedottamista käyttäjille.

Periaatteet

Omadatan keskeiset periaatteet on kirjattu ns. MyData-julistukseen (MyData Declaration).

Omadatan keskeisiä lähtökohtia ovat ihmiskeskeisyys^selvennä, henkilötiedon hyödynnettävyys ja hyödyntämiseen liittyvien liiketoimintamallien avautuminen^selvennä. Ensimmäisen osalta ajatellaan, että oikeus omiin henkilötietoihinsa ja niiden hallintaan on rinnastettavissa digitaalisen ajan ihmisoikeudeksi, toisen osalta on keskeistä, että henkilötieto on teknisesti helposti käytettävissä, ja kolmanteen kuuluu pyrkimys kehittää henkilötiedon ympärille syntyviä sovellus-, palvelu- ja liiketoimintarakenteita suuntaan, jossa yksilöllä on keskeinen päätösvalta hänestä itsestään kerättyyn tietoon.

Ongelmat

Omadataan liittyviä haasteita ovat muun muassa henkilöiden yksityisyyden turvaaminen sekä henkilötietoja keräävien ja hyödyntävien osapuolten^selvennä mahdollisesti risteävät edut ja oikeudet. Myös tietojen hajanaisuus ja teknisten ratkaisujen kirjo^selvennä vaikeuttavat tietojen yhtenäistä järjestämistä.

Hankkeet

Maailmalla

Maailmanlaajuisesti omadatan soveltaminen on alullaan ja siihen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Henkilötietojen käsittelyyn ei ole esimerkiksi yhtenäistä tapaa tai avointa standardia, eikä mikään yritys ole päässyt hallitsevaan asemaan henkilötietojen keräämisessä, käsittelyssä tai yhdistämisessä. Omadata-ajattelun kannattajien mukaan Omadata voisi hyödyttää yhteiskuntaa, koska ihmisoikeudet ja tietotekniikka kehittyvät rinnakkain, mistä seuraa kestävä yhteiskunta sekä itseohjautuvia ihmisiä^selvennä.

Tällä hetkellä näkyvimmät omadata-hankkeet ovat käynnissä Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Yhdysvalloissa on kehitetty ”green button” ja ”blue button” -tuoteideat, joiden tarkoituksena on lisätä kuluttajien mahdollisuuksia saada energiankulutus- ja terveystietonsa itselleen. Esim. ”blue button” eli ”sininen painike” on verkkosivuille sijoitettu symboli, jota painamalla voi verkon kautta ladata ja katsoa omat terveystietonsa. Britanniassa aloitettiin vuonna 2011 Midata-ohjelma, jonka tarkoituksena talouden yleisen edistämisen ^selvennä lisäksi on kuluttajien voimaannuttaminen (engl. consumer empowerment)^selvennä.

Suomessa

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi vuoden 2014 lopussa Johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen -selvityksen, jossa listattiin yhteensä 12 omadataan liittyvää toimijaa, hanketta tai aloitetta. Esimerkiksi talouspuolella toimii Balancion-yritys , joka on verkossa toimiva palvelu oman talouden seurantaan. Terveysalueella keskeinen aloite on Taltioni-terveystili, joka toimii kuin henkilökohtainen työkalupakki, jossa säilyvät käyttäjän terveyteen liittyvät tiedot. Taltionin taustalla on Sitran Terveystaltio-hanke vuosina 2010–2012, joka perustettiin edistämään kansallista, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä kansalaisen sähköistä terveyskansiota ja kokonaisuutta. Sitra perusti vuonna 2012 Taltioni-osuuskunnan, jota siirtyivät johtamaan Sitran työntekijät Tuomas Teuri ja Pekka Turunen. Osuuskunnassa oli perustamisvaiheessa jäseninä 27 organisaatiota, jotka hankittiin erilaisten tapahtumien ja verkostojen kautta. Osuuskunnan tehtävänä on kehittää terveysalueen omadata-palveluiden tekninen alusta ja toiminnallinen ympäristö, jonka toimittajia ovat Medixine ja Fujitsu. Ruokapuolella toimii foodie.fm, joka on henkilökohtaiseksi mukautettu sosiaalinen osto- ja ruokasuosituspalvelu.

Sitran IHAN-hanke keskittyy reilun ja ihmiskeskeisen datatalouden kehittämiseen.

Keskeinen tutkimushanke on vuonna 2014 aloitettu monialainen tutkimusyhteenliittymä Digital Health Revolution, jossa on mukana muun muassa Aalto-korkeakoulusäätiö. Tutkimushankkeen tarkoituksena on mahdollistaa yksilöstä saatavan tiedon hyötykäyttö osana henkilökohtaisiksi mukautettuja, ennalta ehkäiseviä palveluja^selvennä ja parantaa kansalaisen mahdollisuuksia ylläpitää itse hyvinvointiaan. Hankkeessa aiotaan yhdistää järjestelmällisesti eri lähteistä saatavaa tietoa, mukaan lukien yksilön geeniperimä, terveys- ja hyvinvointiseurantatieto, sekä arkikäyttäytymiseen liittyvä tieto eli ihmisen digitaalinen jalanjälki. Tavoitteena on myös muuttaa perin pohjin Suomen asenneilmapiiri digitaalisen henkilötiedon hyödyntämistapoja kohtaan ja rakentaa MyData Allianssi -yhteisö, jonka avulla liiketoimintaa voidaan kehittää eettisesti ja lainmukaisesti. Tekes rahoittaa hankkeen helmikuusta 2016 heinäkuuhun 2017 kestävää jatkokautta 350 000 eurolla.

Open Knowledge Finland, OP, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Suomen Lontoon instituutti järjestivät omadataa käsitelleen seminaarin 7. huhtikuuta 2014. Aihepiiristä keskusteltiin myös Avoin data 2014 -tilaisuudessa 15.–16.9.2014 otsikolla "Open data on stage – MyData, data security and data protection".

Vuoden 2015 toukokuussa aloittanut Sipilän hallitus nosti aiheen hallitusohjelman kärkihankkeisiin linjauksella: “Vahvistetaan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, samalla varmistaen tietojen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.” Hallitus käynnisti myöhemmin vuonna 2015 omadataan perustuvia kokeiluja osana kärkihanketta

Marraskuussa 2016 Teknologiateollisuus ry sekä liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät kolmen viikon maankoodauskurssin, jonka aikana kurssille osallistuneet tietotekniikkayritykset rakensivat liike- ja viestintäministeri Anne Bernerin aloitteesta palvelualustan henkilötietojen hallintaa varten. Mukana olivat yritykset Affecto, Basware, F-Secure, Gofore, Innofactor ja Tieto.

Kuluttajaliitto otti tammikuussa 2017 kantaa MyData-periaatteeseen kutsuen sitä kuluttajien kannalta ainoaksi ja parhaaksi vaihtoehdoksi, koska kuluttaja päättää tietojensa jakamisesta itse. Väestörekisterikeskus ehdotti lausunnossaan kesäkuussa 2014 MyData-mallien viranomaiskäytön selvittämistä. Sen on määrä aloittaa vuonna 2017 pilottitoteutus, jossa se soveltaa omadata-periaatteita julkisessa hallinnossa oleviin kansalaisen tietoihin.

Juha Sipilän hallitusohjelmahanke Yhteinen tiedonhallinta, YTI (24.8.2016-31.12.2018) toteutti maailman ensimmäisen julkisen ja yksityisen sektorin omadata-operaattorin Suomessa Koski-palvelun yhteyteen. Hankkeessa luvitettiin Koski-palvelusta tieto siitä, kuka on päätoiminen opiskelija henkilön itsensä antaman suostumuksen avulla. Projektissa mukana olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, Väestörekisterikeskus ja Opetushallitus. Projektin pääarkkitehtina toimi Mika Honkanen Väestörekisterikeskuksesta, joka on ollut pitkään viemässä omadata-ajatuksesta eteenpäin aiemmin ennen viranomaisuraa mm. Open Knowledge Finlandin hallituksessa ja Aalto-yliopistossa. Koski-palvelusta olevista tiedoista päätellään 27 kentän avulla se, kuka on päätoiminen opiskelija. Henkilötietojen luvittamisen Koski-palvelusta mahdollisti asiasta säädetty erityislaki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä 14.12.2017/884, johon on erikseen kirjattu "luovuttaminen hänen itsensä ja tietoja tarvitsevien viranomaisten käytettäväksi". Kansalainen (opiskelija) pystyi luvittamaan tietoja esimerkiksi Helsingin seudun liikenteelle, HSL (alennus julkiseen liikenteen lipusta), Oy Frank Students Ab (opiskelijakortin myöntäminen ja voimassaolo) ja Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille (opiskelijoiden vuokra-asuntojen hakeminen). Henkilötietojen suojan takia luvitettujen tietojen määrä pyrittiin minimoimaan ja toisaalta luvitettavien osapuolien tiedonhallinnalle asetettiin reunaehtoja tietosuojan ja tietoturvan takia. Projektissa opittiin se, että EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) asettaa merkittävästi rajoituksia henkilötietojen toisiokäytölle (käytetään myös sanaa uudelleenkäyttö).

Suomessa eduskunta on säätänyt EU maista eniten säätelyä (lainsäädäntöä), jolla pyritään säätelemään henkilötietojen käyttöä kansallisesti. Suomessa on arvioilta noin 800 lakia, jossa säädetään henkilötietojen käsittelyä eri rekistereissä. Tämä on EU:n ennätys. Toiseksi eniten lakeja on Saksassa, jossa on 300 lakia. Suomessa esimerkiksi Eduskunnan perustuslakivaliokunta on edellyttänyt omadatan tarkempaa määrittelyä, jotta asian voisi viedä lainsäädäntöön.

Suhde avoimeen tietoon

Omadata -ajattelulla on myös selviä liittymäkohtia avoin tieto -ajatteluun. Avoin tieto tarkoittaa sitä, että tietty aineisto on teknisesti ja laillisesti kenen tahansa vapaasti käytettävissä ja jaettavissa. Omadatasta voi tulla avointa dataa kahdella tavalla: toisaalta isojen tietomäärien aggregaation^selvennä ja anonymisoinnin kautta, toisaalta yksilön omien valintojen kautta. Niinpä vaikeasti sairas ihminen voi antaa omia terveystietojaan lääketieteelliseen käyttöön edistääkseen alan tutkimusta.

Suhde suuriin tietomääriin

Suhteessa Big Dataan eli äärimmäisen suureen ja nopeasti karttuvaan tiedon määrään, jonka keräämiseen, tallentamiseen ja analysoimiseen tarvitaan vaaditaan uusia käsittelymenetelmiä, omadata edustaa täydentävää näkökulmaa. Siinä missä Big Data on tyypillisesti ”yrityskeskeistä”, omadata on ”ihmiskeskeistä”. Big Data -näkökulmassa henkilötietojen hyödyntäminen tarkastellaan organisaation näkökulmasta. Ihmisten näkökulma typistyy usein vain vaatimukseen yksityisyydensuojan säilyttämiseen.

Suhde itsensä mittaamiseen

Itsensä mittaaminen (Quantified Self) leviää maailmalla. Omien henkilötietojensa keruuta ja hallinnointia voisi hyödyntää oppiakseen itsestään ja ympäristöstään muuttaakseen toimintaansa. Omadata mahdollistaa ihmisten arkikäyttäytymiseen liittyvän tiedon hyödyntämisen oman oppimisen tukena.

Katso myös

• Automaattinen rekisterikilven tunnistus
• Henkilötietolaki
• Joukkovalvonta
• MyData Global ry
• Televalvonta
• Valvonta

Aiheesta muualla

• Poikola, Antti; Kuikkaniemi, Kai; Kuittinen, Ossi; Honko, Harri: MyData – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen (2018) 4.7.2018. Liikenne- ja viestintäministeriö.