Käsiraudat
Käsiraudat ovat toisiinsa ketjulla tai saranoilla yhdistetyt lukittavat ja kiristettävät metallirenkaat, joilla pidätetty, vangittu tai muun syyn vuoksi käsirautojen käytön kohteena oleva henkilö kahlitaan ranteistaan.[1][2]
Käsirautoja on valmistettu etupäässä metalleista, kuten teräs tai alumiini, mutta uusia innovaatioita on myös kehitelty joista esimerkkinä ASP valmistaa muovi- ja metallikomponentteja yhdisteleviä rautoja.
Käyttötarkoitus
_Model_Ina.jpg?lang=fi)
Käsiraudoilla rajoitetaan kiinniotetun käsien käyttöä ja liikerataa. Kahlinnan tarkoitus on kolmitahoinen. Ensinnäkin käyttämällä käsirautoja kahlitsija suojelee itseään, työtovereitaan ja sivullisia. Toiseksi kahlitsija estää kiinniotettua vahingoittamasta itseään. Kolmas olennainen aspekti on kiinnioton tai muun toimivaltaan perustuvan laillisen toimenpiteen suorittamisen varmistaminen rajoittamalla henkilön toimintamahdollisuuksia.
Käsiraudat ovat lukitsemisen jälkeen avattavissa avaimella tai rautasahalla, joskin niiden tiirikointi on ammattilaisten mukaan mahdollista. Erityisvälineitä on myös joskus valmistettu lukittujen rautojen avaamiseksi.
Oikeus käyttöön Suomessa
Suomalaisessa oikeuskäytännössä käsirautojen käyttö kahlitsemiseen on sallittua seuraavissa tilanteissa:
- Lain mukainen kiinniotto, eli vapauden rajoittaminen vastoin omaa tahtoa,
erilaisissa tilanteissa joissa jokin viranomainen käyttää toimivaltaa ja raudoitukselle on sellaisessa tilanteessa painavat perusteet.
- Loukatun oma suostumus,
esimerkiksi erotiikkaan tai muuhun marginaaliseen käyttöön liittyen.
- Voimankäyttö,
- kun kyseessä on yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain määrittelemä vartija, koska mainitussa laissa käsiraudat määritellään yhdeksi vartijan virallisista voimankäyttövälineistä.[3] Tämä edellyttää että voimankäytöstä aiheutuu vähin mahdollinen haitta.
- kun kyseessä on järjestyksenvalvoja tai järjestyslain mukainen järjestyksenvalvoja, on käsiraudat määritelty laissa yhdeksi järjestyksenvalvojan virallisista voimankäyttövälineistä.
- Jokamiehen kiinniotto-oikeus,
Pakkokeinolain ensimmäisen pykälän neljäs momentti antaa lainmukaista jokamiehen kiinniotto-oikeutta käyttävälle oikeuden "käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin." Tällöin käsirautojen käyttö saattaa tulla kyseeseen, vaikka siihen ei annetakaan mitään lähtökohtaista oikeutta. [4]
Ihmisen kahlitseminen edellä mainittujen tapausten ulkopuolella on oikeudetonta vapauden rajoittamista eli vapaudenriistoa. Käytön oikeutuksen tutkii tapauskohtaisesti viranomainen, ja rangaistavuudesta päättää tuomioistuin.
Käsirautojen ominaisuuksia
Kahlitsemisvälineiden historia käsittää kaksi merkittävää askelta moderniin suuntaan. Ensinnäkin 1780 Hiatt rupesi valmistamaan kahleita ja käsirautoja joihin oli integroitu lukko sisään.[5] Hiatt aloitti myös avainten standardisoinnin joka tarkoitti sitä, että lukkopesä ja avaimet eivät olleet yksilöllisiä vaan avaimet sopivat kaikkiin saman mallisiin tuotteisiin. Käytäntö levisi Amerikkaan myöhemmin 1800-luvulla.[6] Toinen merkittävä edistysaskel oli kooltaan säädettävien käsirautojen kehittäminen, jonka teki Adams 1860-luvulla.[7]
Käsirautoja on pääasiassa kahta eri mallia: ketjulla ja saranakiinnityksellä. Näistä malleista on lisäksi useita erilaisia muunnelmia, kuten joiltakin valmistajilta löytyvä selkeästi harvinaisempi jäykkä malli, jossa ketju on korvattu kiinteällä käteen sopivalla kahvalla. Ainakin Hiatt valmistaa tästäkin edistyksellisempää ultimate mallia, joissa sarana lukkiutuu avattaessa jäykäksi ja tämä lukko pitää avata käsirautojen avaimella niiden taittamiseksi kantotilaan.
Eräs ero käsirautamallien kesken on esiviritysominaisuus, jota ammattisanastossa myös herkistämiseksi kutsutaan. Tässä toimituksessa käsirautojen hammastanko pyöräytetään poskipalojen välistä läpi ja vedetään sen jälkeen takaisinpäin niin, että hammastanko jää rungon viimeisten lukitushampaiden varaan esiviritettyyn tilaan. Tästä tilasta raudat on nopea painaa kahlittavan ranteisiin. Hiatt mainostaa kotisivullaan, että esiviritys on heidän rautojensa erityisominaisuus, mutta ainakin Peerlessin tietyistä malleista tämä ominaisuus jo löytyy.
Työkäytössä olevista raudoista on syytä löytyä kaksinkertainen lukitusjärjestely, jota myös varmuus- ja takalukitukseksi kutsutaan. Tätä lukitusmenetelmää käyttämällä käsirautojen kiristyminen liiaksi estetään, jolloin varmistetaan sekä kahlitun oma turvallisuus että kahlitsijan oikeusturva tilanteessa jossa raudat kiristyisivät muuten liian kireälle aiheuttaen kahlitulle näin vammoja. Kertaalleen paikalleen asetettuja käsirautoja on erittäin vaikea löysätä avaamatta niitä kokonaan.
Yksipuoliseksi valmistettu luokkopesä on tavanomaisesti sijainnut rautojen rungossa ja kaksinkertaisen lukituksen "aktivointikolo" käsirautojen "syrjässä." ASP on aloittanut muovi-metallikombinaatiota edustavissa raudoissaan tavan sijoittaa lukkopesä molemmille puolille käsirautojen runkoa jolloin ei raudoitettaessa tarvitse keskittyä siihen, kuinka päin raudat laittaa kiinniotetulle. Samoin tässä mallissa varmuuslukituksen aktivointi on rungossa molemmilla puolilla.
Käsirautojen testaamisessa käytetään ainakin NIJ-standardia, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa voimankäyttötarkoitukseen suositellaan ainoastaan tämän standardin mukaisia rautoja perusteena se että testit tehdään Liittovaltion toimesta ja näin varmistetaan osaltaan oma oikeusturva rikosoikeudellisessa prosessissa.[8]
Muunlaisia kahlitsemisvälineitä
Välineitä ja tapoja ihmisten kahlitsemiseen on historian aikana ollut lukemattomia. Ammoisissa kirjoituksissa ensimmäiset viitteet kahlittuihin henkilöihin löytyy Raamatun Mooseksen kirjoista.[9] On selvää että nämä erosivat moderneista käsirauta- ja kahlitsemislaitteista olennaisesti.
Muunlaisista välineistä nykyään on yleisesti käytössä jalkaraudat, jotka käsirautojen tapaan lukitaan nilkkoihin ja joilla rajoitetaan mahdollisuutta jalkojen käyttöön joko pakenemisessa tai kehon omina aseina.
Oheisessa kuvassa on esitettynä myös niinkutsutut peukaloraudat. Niiden käyttöä ei missään tapauksessa rohkaista vaan niitä pidetään sekä lääketieteen että voimankäytön ammattilaisten keskuudessa kahlitun terveydelle tarpeettoman vaarallisina.[10] On tärkeä huomata että kahlinnalla nimenomaan suojellaan myös kahlittua itseään, eikä sillä länsimaisessa turvallisuuskulttuurissa ole tarkoitus rangaista tai satuttaa vaan varmistaa toimenpide mahdollisimman pienellä haitta-asteella.
- Katso myös: Peukaloruuvi
Vaarat rautojen käytössä
Raudat ovat huomattavan vaaralliset jos niitä ei osata käyttää oikein tai jos niitä osataan tarkoituksella käyttää väärin.
Ensinnäkin voimankäyttötilanteissa vaara aiheutuu jos raudat ovat toimintahäiriön takia takalukossa. Tällöin ne saatetaan painaa kiinniotetun ranteisiin stressin vaikutuksessa niin voimakkaasti että kohdehenkilön ranteet vahingoittuvat, tai niitä ei voida käyttää ilman takalukituksen avaamista joka vaarantaa sekä turvallisuuden että kiinnioton. Kiinniotetulle itselleen vaaraa voivat aiheuttaa myös liian tiukoiksi kiristyneet raudat.
Työkäyttöön valmistetut raudat ovat tarkoituksella niin jämäkät, että niitä ei marginaalisia tapauksia lukuun ottamatta saa avattua ilman erityistietoja, -taitoja tai -välineitä. Kahlitun ihmisen mahdollisuus puolustautua, paeta ja suojella itseään on erittäin rajoitettu. Tämän takia kahlitsija on vastuussa kahlitun henkilön turvallisuudesta. Työkaluiksi tarkoitetut raudat ovat äärettömän vaaralliset erityisesti lapsille, koska ne voi lukita myös täysin vahingossa altistaen henkilön tällöin monenlaisille vaaroille hänen alentuneen toimintakykynsä takia.
On myös huomattava, että käsiraudat ovat ainoastaan tilapäiseen hallintaan tarkoitettu työkalu[11] ja näin ollen on kiinniottajan kannalta vaarallista antautua valheelliseen turvallisuuden tunteeseen. Raudat itsessään eivät tee kahlitusta vielä vaaratonta tai täysin toimintakyvytöntä. Samoin huonolaatuisten rautojen käyttäminen työtehtävässä vaarantaa kiinnioton ja näin myös kiinniottajien ja sivullisten turvallisuuden. Esimerkiksi psyykkisesti häiriintyneen kiinniotetun tiedetään saaneen käsiraudat rikki vääntämällä niitä hampaillaan.[12]
Tunnettuja käsirautojen valmistajia
Nimekkäitä käsirautavalmistajia on lukuisia. Safariland (entinen Hiatts), TCH (Total Control Handcuffs) Peerless ja Smith & Wesson lienevät kuuluisimmat. Väärennettyjä S&W-käsirautoja esiintyy runsaasti. Muita yleisiä käsirautojen valmistajia ovat muun muassa Bianchi, ASP, HWC, Clejuso, Rivolier ja Alcyon.
Parasta käsirautojen valmistajaa ei voi nimetä, sillä monessa mallissa on käytännöllisiä ominaisuuksia joita taas toisissa ei ole. On kuitenkin huomattava, että Alcyon-merkkisten rautojen kenttäkäyttöarvo ei ole kaikkein paras, vaan Kontrolli-lehden testissä ne arvioitiin sekä kokemusten että testin perusteella melkeinpä vaarallisiksi huonon laadun takia.[13]
Eroottinen käyttö
_Model_Jassi.jpg?lang=fi)
Seksileikeissä käytetyt käsiraudat on yleensä varustettu avausnapilla, jolloin avaimen kadottaminen ei merkitse ”katastrofia”. Avausnappi on upotettu syvään ja kapeaan koloon, josta sidottu ei pysty sitä tavoittamaan. Suosittuja ovat myös pehmustetut käsiraudat, jotka eivät raavi ihoa. Seksikäsirautoja ei pitäisi voida kiristää niin paljon, että verenkierto estyisi. Pehmuste ehkäisee myös nikkeliallergiaa. Tämänkaltaiset käsiraudat eivät sovellu ihmisen kiinniottamiseen, sillä ne saattavat hajota kovassa rimpuilussa ja aiheuttaa hajotessaan ihovaurioita ja haavoja ja toisaalta myös vaarantavat kiinnioton sekä joissain tapauksissa kiinniottajan, sivullisten tai kiinniotetun oman turvallisuuden.
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Peters, John G. Jr. Tactical Handcuffing for Chain- & Hinged-style handcuffs. USA, New Mexico: Reliapon Police Products, 1988. Sivu VII.
- ↑ Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, Suomen Laki
- ↑ Pakkokeinolaki, Suomen Laki.
- ↑ Peters. Tactical Handcuffing for Chain- & Hinged-style handcuffs. Sivu 8
- ↑ Ibid, Sivu 9.
- ↑ Ibid, Sivu 9.
- ↑ Ibid, 33.
- ↑ Ibid, 3.
- ↑ Ibid, 243-44.
- ↑ Remsberg, Charles. The Tactical Edge - Surviving High-Risk Patrol. USA, Illinois, Northbrook: Calibre Press, 1992. Sivu 509.
- ↑ Ibid.
- ↑ Kontrolli - Lehti turvallisuusalan ammattilaisille. 1/2004. Suomen Turvallisuuskoulutusyhdistys Ry.