Martin Brodeur

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. kesäkuuta 2019 kello 22.21 käyttäjän 85.76.33.22 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martin Brodeur
Henkilötiedot
Syntynyt6. toukokuuta 1972 (ikä 52)
Montreal, Quebec, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Pelipaikka maalivahti
Maila oikea
Hanska vasen
Pituus 188 cm
Paino 98 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1991–2015
Seurat Utica Devils (AHL)
New Jersey Devils (NHL)
St. Louis Blues (NHL)
NHL-varaus 20. varaus, 1990
New Jersey Devils
Hockey Hall of Fame

2018

Mitalit
Martin Brodeur talviolympialaisissa 2010.
Martin Brodeur talviolympialaisissa 2010.
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Salt Lake City 2002 jääkiekko
Kultaa Kultaa Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Itävalta 1996 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa Itävalta 2005 jääkiekko
Maailmancup
Kultaa Kultaa World Cup 2004 jääkiekko
Hopeaa Hopeaa World Cup 1996 jääkiekko
Stanley Cup
New Jersey Devils 1995
New Jersey Devils 2000
New Jersey Devils 2003

Martin Smegma Pierre Brodeur (s. 6. toukokuuta 1972 Montreal, Quebec, Kanada) on kanadalais-yhdysvaltalainen uransa päättänyt jääkiekkomaalivahti. Brodeuria pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista jääkiekkomaalivahdeista.[1] Brodeur pelasi 21 kautta New Jersey Devilsissä ja pitää hallussaan useita NHL-liigan ennätyksiä.

Brodeur pelasi viimeiset ottelunsa St. Louis Bluesin organisaatiossa, jossa hänelle kertyi 3 voittoa, 3 tappiota. Hän ilmoitti uransa lopettamisesta 2015 vuoden tammikuussa ja hän siirtyi St. Louis Bluesin varatoimitusjohtajaksi.

Olympiavoittaja Brodeur on voittanut kolme Stanley Cupia ja palkittu neljästi NHL:n parhaana maalivahtina. Hänen hallussaan ovat niin NHL-maalivahtien ottelumääräennätys, voitettujen otteluiden ennätys kuin nollapeliennätyskin. Brodeur kuuluisi ns. kolmen kullan klubiin, jos Kanada olisi onnistunut voittamaan Tšekin jääkiekon MM-finaalissa vuonna 1996 ja/tai vuonna 2005. Klubiin pääsyyn vaaditaan Stanley Cup, maailmanmestaruus ja olympiakulta. Brodeurin pelityyliä pidetään yleisesti ottaen ainutlaatuisena, eikä sitä voi verrata kenenkään aiemman tai nykyisen maalivahdin pelityyliin.kenen mukaan?

Brodeur on NHL:n kaikkien aikojen ykkönen runkosarjassa voitoissa, tappioissa, nollapeleissä ja pelatuissa otteluissa sekä lukemattomissa muissa ennätyksissä.[2] Hän on jäänyt alle 30 voitettuun otteluun vain kolmesti kauden 1995–1996 jälkeen. Hän on NHL:n historian ainoa maalivahti, jolla on kahdeksan yli 40:n voiton kautta.[3] Lisäksi Brodeur on voittanut neljä kertaa Vezina Trophyn, viisi kertaa William M. Jennings Trophyn, ollut kymmenen kertaa valittuna NHL:n tähdistöotteluun sekä voittanut Calder Memorial Trophyn ja on toinen kahdesta maalivahdista, jotka ovat onnistuneet NHL:ssä maalinteossa sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä.[4][5]

Varhainen elämä

Brodeur seurasi isänsä Denisin menestystä tämän pelatessa Kanadan maajoukkueessa sen voittaessa pronssia vuoden 1956 olympialaisissa.[6][7] Peliuransa jälkeen hänen isänsä teki pitkän uran Montreal Canadiensin valokuvaajana. Hän kuvasi Canadiensin otteluissa ja tapahtumissa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Brodeurin tullessa vanhemmaksi, Patrick Roysta tuli hänen idolinsa.[8]

Brodeur aloitti pelaamaan jääkiekkoa hyökkääjänä. Hänen maalivahtiuransa alkoi valmentajan kysyttyä, haluaisiko hän olla nuorten turnauksessa varamaalivahtina. Brodeur kertoi:[9]

»Seuraavalla kaudella valmentajani kysyi, haluanko pelata maalivahtina vai hyökkääjänä. Se oli elämäni suurin päätös ja tein sen 7-vuotiaana. En tiedä miksi päätin niin, mutta ajattelin, että olisi kivaa pelata maalilla.»

Fanit ja kykyjenetsijät huomasivat pian Brodeurin taidot maalilla.[10] Vuonna 1990 hän teki debyyttinsä Quebec Major Junior Hockey Leaguessa, jossa pelasi Saint-Hyacinthe Laserissa. Hänet valittiin QMJHL:n tulokkaiden tähdistöön ja koko liigan toiseen tähdistöön vuonna 1992.

Brodeur varattiin New Jersey Devilsiin ensimmäisen kierroksen 20. pelaajana vuoden 1990 NHL:n varaustilaisuudessa.

NHL-ura

1991–1995

Tulokaskaudestaan 1991–1992 Brodeur vietti suurimman osan kaudesta QMJHL:ssä Saint-Hyacinthe Laserissa, mutta hänet kutsuttiin NHL:ään pelaamaan neljän ottelun ajaksi, kun New Jerseyn molemmat maalivahdit Chris Terreri ja Craig Billington loukkaantuivat. Brodeur voitti NHL-debyytissään Boston Bruinsin lukemin 4–2.[11] Hän pelasi myös yhden pudotuspeliottelun. Seuraavan kauden Brodeur pelasi kokonaan AHL:ssä farmijoukkue Utica Devilsissä. Kaudella 1993–1994 hän kuitenkin palasi pysyvästi NHL:ään, jossa voitti liigan parhaalle tulokkaalle jaettavan palkinnon, Calder Memorial Trophyn. Hän johti Devilsin liigan toiseksi parhaalla saldolla itäisen konferenssin finaaleihin, jossa joukkue kuitenkin hävisi New York Rangersille seitsemännessä pelissä.[12] Runkosarjassa Brodeur sijoittui toiseksi päästettyjen maalien keskiarvossa ja neljänneksi torjuntaprosenteissa pelattuaan kauden aikana 47 ottelua. Hyvät otteet auttoivat hänet nousemaan Terrerin edelle kilpailussa ykkösmaalivahdin paikasta.

1994–1995 48 ottelun neljän kuukauden työsulkukaudella Devils sijoittui NHL:n yhdeksänneksi ja oman konferenssinsa viidenneksi, eikä sitä pidetty Stanley Cup -kandidaattina. Brodeurin johdolla joukkue kuitenkin kukisti ensimmäisellä kierroksella Boston Bruinsin. Toisella kierroksella se voitti Pittsburgh Penguinsin Brodeurin päästäessä selkänsä taakse vain kahdeksan maalia viidessä ottelussa. Kolmannella kierroksella Devils voitti Philadelphia Flyersin kuudessa ottelussa ja pääsi ensimmäisen kerran seurahistoriansa aikana finaaleihin, joissa se kohtasi Detroit Red Wingsin. Brodeurin vahvan pelaamisen ja Devilsin pahamaineisen "trap" -muodostelman turvin joukkue voitti Stanley Cupin suoraan neljässä ottelussa, kun Detroit onnistui tekemään vain seitsemän maalia. Brodeur voitti Stanley Cupin jo toisella täydellä kaudellaan NHL:ssä.

1995–1999

Menestyksekkään vuoden jälkeen Devils jäi kaudella 1995–1996 kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle Brodeurin pelatessa joukkueen 82 ottelusta 74. Samalla hän sai itselleen NHL:n ennätyksen ollen yhden kauden aikana eniten minuutteja pelannut maalivahi. Hän oli liigan toiseksi eniten nollapelejä pelannut maalivahti pitämällä maalinsa puhtaana kuudesti. Hänet valittiin pelaamaan tähdistöotteluun itäisen konferenssin joukkueen aloittavana maalivahtina. Hän pysäytti kaikki häntä kohti lauotut 12 laukausta.[5] Hän sijoittui kauden päätteeksi neljänneksi äänestyksessä liigan parhaalle maalivahdille annettavasta Vezina Trophysta. Hän edusti myös Kanadan maajoukkuetta vuoden 1996 maailmancupissa. Joukkue hävisi finaalissa Yhdysvalloille.

Kaudella 1996–1997 Devils sijoittui jälleen NHL:n kärkipäähän kolmanneksi. Brodeur valittiin jälleen tähdistöotteluun ja Vezina Trophy -ehdokkaaksi. Hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa oli alhaisempi kuin yhdelläkään muulla maalivahdilla lähes 30 vuoteen ja hän voitti William M. Jennings Trophyn. Hän myös torjui 92,7 prosentin torjuntavarmuudella ja piti maalinsa puhtaana kymmenessä ottelussa kauden aikana. 17. huhtikuuta 1997 Brodeur onnistui maalinteossa lyömällä kiekon Montreal Canadiensin tyhjään maaliin New Jerseyn voittaessa ottelun 5–2. Kyseessä oli vasta toinen kerta, kun maalivahti onnistui tekemään maalin NHL:n pudotuspeleissä sekä viides kerta runkosarja mukaan lukien.[13] Devils voitti sarjan ja eteni toiselle kierrokselle, jossa hävisi New York Rangersille.

Seuraavana vuonna Brodeur torjui joukkueelleen 43 voittoa ja kymmenen nollapeliä. Devils sijoittui itäisen konferenssin ensimmäiseksi[14], mutta tippui pudotuspeleissä heti ensimmäisellä kierroksella Ottawa Senatorsille.[15] Brodeur voitti toisen kerran peräkkäin William M. Jennings Trophyn ja hänet valittiin jälleen ehdokkaaksi Vezina Trophyn voittajaksi.[16]

Kaudella 1998–1999 Devils sijoittui itäisen konferenssin kolmanneksi Brodeurin pelatessa joukkueensa 39 pelissä. Hänet valittiin jälleen Vezina Trophy -ehdokkaaksi ja tähdistöottelussa pelaavaksi maalivahdiksi, joka oli hänelle neljäs kerta. Pudotuspeleissä Devils tippui jälleen ensimmäisellä kierroksella, tällä kertaa Pittsburgh Penguinsille. Kyseiset pudotuspelit olivat Brodeurin viisivuotisne uran huonoimmat hänen torjuessaan 85,6 prosentin varmuudella ja päästäessään 20 maalia seitsemässä ottelussa.[17]

1999–2004

Kaudella 1999–2000 Brodeur teki 15. helmikuuta 2000 uransa toisen maalin ollessaan viimeinen kiekkoon koskenut Devilsin pelaaja ennen kuin Philadelphia Flyersin Daymond Langkow teki vahingossa oman maalin siirretyn rangaistuksen aikana.[18] Brodeur oli aiemmin pysäyttänyt kiekon maalinsa takana.

Kyseisellä kaudella Brodeur voitti 43 peliä toisen kerran urallaan ja Devils sijoittui liigan neljänneksi hävittyään itäisen konferenssin voiton Philadelphia Flyersille kahdella pisteellä.[19] Joukkue voitti ensimmäislelä kierroksella Florida Panthersin ja Brodeur päästi neljässä ottelussaan vain kuusi maalia. Toisella kierroksella hän pelasi kaksi nollapeliä Devilsin voittaessa Toronto Maple Leafsin ja edetessä konferenssin finaaliin Philadelphiaa vastaan. Philadelphia johti ottelusarjaa voitoin 3–1, mutta Devils nousi 4–3-voittoon Brodeurin päästäessä vain yhden maalin kolmessa viimeisessä pelissä. New Jersey eteni Stanley Cup -finaaleihin, joissa kohtasi Dallas Starsin. Dallasilla oli runkosarjassa enemmän pisteitä kuin New Jerseyllä, mutta New Jerseyllä oli enemmän pisteitä, joten joukkue sai sarjaan kotiedun. Sarjan ensimmäisessä ottelussa Brodeur päästi seitsemän maalia, mutta paransi ja päästi seuraavissa viidessä vain kuusi maalia johdattaen Devilsin toiseen Stanley Cupiin kuuden vuoden sisällä.[20]

Seuraavana vuonna Brodeur ohitti kolmannen kerran urallaan 40 voiton merkkipaalun. Brodeur pelasi myös kuudentena kautena peräkkäin NHL:n tähdistöottelussa ja auttoi Devilsin jälleen itäisen konferenssin kärkisijoille. Pudotuspeleissä Brodeur torjui ensimmäisellä kierroksella kaksi nollapeliä Carolina Hurricanesia vastaan Devilsin voittaessa sarjan kuudessa ottelussa. Toisella kierroksella se kohtasi Toronto Maple Leafsin, jonka voitti seitsemässä ottelussa. Devils voitti itäisen konferenssin finaalissa Pittsburgh Penguinsin viidessä ottelussa Brodeurin torjuessa jälleen kaksi nollapeliä. Devils eteni toisen kerran peräkkäin Stanley Cup -finaaleihin, joissa se kuitenkin hävisi seitsemän ottelun sarjassa Colorado Avalanchelle.[21][22]

Brodeur ottelua edeltävässä lämmittelyssä maaliskuussa 2003.

Kaudella 2001–2002 Brodeur oli taas liigan kärjessä sekä voitoissa että päästettyjen maalien keskiarvossa.[23] Brodeur oli jälleen ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi ja runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi. Seuraavalla kaudella 2002–2003 Brodeur voitti viimein pitkään häntä vältelleen Vezina Trophyn[24] minkä lisäksi voitti jälleen myös William M. Jennings Trophyn, oli ehdolla liigan arvokkaimmalle pelaajalle annettavan Hart Memorial Trophyn saajaksi ja tuli jälleen valituksia sekä tähdistöotteluun että tähdistökentälliseen. Brodeur pelasi yhdet uransa parhaista pudotuspeleistä johdettuaan Devilsin kolmanteen Stanley Cupiin sen kukistaessa ensin konferenssifinaalissa seitsemässä ottelussa Ottawa Senatorsin ja sen jälkeen Stanley Cup -finaalissa myös seitsemän ottelun sarjassa Mighty Ducks of Anaheimin. Hän pelasi Anaheimia vastaan kolme nollapeliä rikkomalla Dominik Hašekin yksien pudotuspelien nollapeliennätyksen, joka oli hänen hallussaan edellisenä vuotena saaduilla kuudella nollapelillä.[25] Brodeur piti maalinsa puhtaana seitsemän kertaa.[26] Tästäkin huolimatta pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Anaheimin maalivahti Jean-Sébastien Giguère, josta tuli ensimmäinen palkinnon voittanut pelaaja, joka ei ollut mestarijoukkueesta vuoden 1987 jälkeen.[27] Jotkut jääkiekkokirjoittajat spekuloivat, ettei yksikään New Jerseyn pelaaja voittanut sen vuoksi, että joukkueesta oli useita ehdokkaita.[28][29] Kaudella 2003–2004 Brodeur voitti toisen kerran peräkkäin sekä Vezina Trophyn että William M. Jennings Trophyn. Hänet nimettiin lisäksi jälleen NHL:n tähdistöön ja valittiin pelaamaan tähdistöottelussa aloittavana maalivahtina. Lisäksi hän oli taas Hart Memorial Trophyn ehdokas. Devils oli divisioonansa toinen hävitessään voiton yhdellä pisteellä Philadelphia Flyersille, joka voitti Devilsin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella viidessä ottelussa.

Brodeur -sääntö

Brodeur -säännön jälkeen maalivahdit saivat käsitellä kiekkoa vain maalin takana olleen puolisuunnikkaan alueella.

Kauden 2004–2005 työsulun jälkeen NHL:ään lisättiin kaudeksi 2005–2006 uusi sääntö, joka estää maalivahteja pelaamasta kiekkoa muualla kuin maalialueen ympärillä olevan puolisuunnikkaan sisällä. Brodeur oli yksi NHL:n parhaista kiekonkäsittelijöistä, joten sääntö on tullut tunnetuksi "Brodeur -sääntönä".[30][31] Vuonna 2009 säännön poistamisesta keskusteltiin johtuen siitä, että puolustajia loukkaantui heidän hakiessaan kiekkoa ja saadessaan taklauksia selkään. Ehdotus kuitenkin hylättiin ja sääntö pysyi ennallaan.

2005–2009

Työsulun jälkeen Brodeur teki 27. tammikuuta 2006 Devilsin kanssa jatkosopimuksen, jonka mukaan Devils maksoi hänelle 31 200 000 dollaria kuudesta vuodesta. Kaudella 2005–2006 hän voitti joukkueelleen 43 ottelua tehden NHL-ennätyksen viidennellä yli 40 voiton kaudellaan.[32] Kauden päätteeksi Brodeur oli kolmannen kerran putkeen ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi.[33] Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Brodeur ja Devils voittivat New York Rangersin, mutta putosivat seuraavalla kierroksella voitoin 4–1 Carolina Hurricanesille.

Kaudella 2006–2007 Brodeur teki yhdeksännen esiintymisensä NHL:n tähdistöottelussa, joka pelattiin Dallasissa, Texasissa. Sen lisäksi hän voitti uransa kolmannen Vezina Trophyn ja sijoittui kärkipäähän suurimmassa osassa NHL:n maalivahtitilastoista. Joulukuun 8. päivänä 2006 Brodeur torjui joukkueelleen 2–0-voiton Philadelphia Flyersista. Kyseinen voitto oli hänen uransa 462. ja se nosti hänet maalivahtien kaikkien aikojen voittotilastossa toiseksi Ed Belfourin edelle.[34] Vain muutama viikko myöhemmin 26. joulukuuta Brodeur torjui Pittsburgh Penguinsista 3–0-voiton uransa 85. nollapelillään ja eteni nollapelitilastossa kolmannelle sijalle Glenn Hallin edelle.[35] 1. helmikuuta 2007 Devils päihitti Philadelphia Flyersin jatkoajalla lukemin 6–5 ja otti kärkitilan maalivahtien kaikkien aikojen jatkoaikavoitoissa. Brodeur oli maalissa Devilsin kaikissa 38 ensimmäisessä voitetussa ottelussa ja asetti uuden NHL-ennätyksen.[36]

Brodeur vuonna 2008.

Huhtikuuna kolmantena päivänä 2007 Brodeur siirtyi jakamaan yhden kauden voittoennätystä ottamalla kauden 47. voittonsa. Hänen kanssaan ennätyksen jakanut Bernie Parent onnistui samassa kaudella 1973–1974. Kaksi päivää myöhemmin Brodeur rikkoi ennätyksen ottamalla kauden 48. voittonsa 3–2-lukemin Philadelphia Flyersista. New Jersey otti kauden päätteeksi seitsemännen Atlantic -divisioonan voittonsa ja eteni pudotuspeleissä itäisen konferenssin toiselle kierrokselle.

Itäisen konferenssin puolivälierässä Devils kohtasi Tampa Bay Lightningin, joka voitti sarjan kaksi ottelua, minkä jälkeen Devils ryhdistäytyi ja eteni jatkoon otteluvoitoin 4–2. Brodeur ohitti samalla Grant Fuhrin pudotuspelivoittojen kaikkien aikojen toisella sijalla. Toisella kierroksella New Jersey kohtasi Ottawa Senatorsin. Brodeur ei onnistunut jatkamaan erinomaisia otteitaan vaan päästi sarjan viidessä ottelussa 15 maalia.

Kaudella 2007–2008 Brodeurista tuli NHL:n historian toinen maalivahti, joka onnistui rikkomaan 500 voiton rajan. Kyseinen merkkipaalu syntyi 17. marraskuuta 2007 Philadelphia Flyersia vastaan. Häntä ennen tämän saavutuksen oli saanut vain Patrick Roy. Brodeur nimettiin jälleen Atlantassa pelatun NHL:n tähdistöottelun itäisen konferenssin joukkueen aloittavaksi maalivahdiksi. Perhesyistä hän joutui kuitenkin jättämään pelin väliin ja hänen paikkansa otti New York Islandersin Rick DiPietro. Toisen maalivahdipaikan sai tämän myötä Boston Bruinsin Tim Thomas.

Sean Avery yrittää häiritä Brodeurin keskittymistä ensimmäisen kierroksen kolmannessa ottelussa vuoden 2008 pudotuspeleissä.

New Jersey hävisi vuoden 2008 pudotuspelien avauskierroksella New York Rangersille. Sarjan lopussa Brodeur kieltäytyi kättelemästä Rangersin Sean Averya. Sarjan kolmannessa ottelussa Avery kääntyi kahden miehen ylivoimalla Brodeuriin päin ja häiritsi häntä heiluttelemalla kättään tämän naaman edessä. Päivää pelin jälkeen NHL tarkisti epäurheilijamaisen käytöksen säännön, joka nyttemmin tunnetaan Sean Avery -sääntönä.[37]

Kaudella 2008–2009 Brodeur otti käyttöönsä uudenlaisen maskin, jossa oli tyylitelty "MB30" edessä ja takana koko hänen uransa aikana maskissaan pitämä J -kirjain. 1. marraskuuta 2008 pelatussa pelissä Brodeur kärsi kyynärpäävamman, joka myöhemmin diagnosoitiin repeytyneeksi jänteeksi hauiksessa. Kyseessä oli Brodeurin ensimmäinen isompi loukkaantuminen hänen uransa aikana. Hänet leikattiin 6. marraskuuta, jonka jälkeen hän oli 16 viikkoa sivussa ennen paluutaan. Brodeur teki paluun 26. helmikuuta 2009 ottelussa Colorado Avalanchea vastaan. Hän pelasi ottelussa itselleen uransa 99. nollapelin 4–0-voitolla.[38] Kolme päivää myöhemmin hän kirjautti sadannen nollapelinsä Philadelphia Flyersia vastaan ja siirtyi kolmen nollapelin päähän ennätystä pitäneestä Terry Sawchukista.

2009–2014

Urallaan Brodeur rikkoi useita maalivahtien ennätyksiä, joihin lukeutuvat muun muassa seuraavat:

  • Eniten voittoja uran aikana (691), edellinen ennätys Patrick Royn 551 voittoa.[39][40]
  • Eniten nollapelejä pudotuspeleissä uran aikana, edellinen ennätys Patrick Royn 23 nollapeliä.
  • Eniten pelattuja minuutteja runkosarjassa uran aikana (74 440), edellinen ennätys Patrick Royn 60 235 minuuttia.
  • Eniten pelattuja runkosarjaotteluita uran aikana (1266), edellinen ennätys Patrick Royn 1029 ottelua.[41]
  • Eniten nollapelejä runkosarjassa uran aikana (125), edellinen ennätys Terry Sawchukin 103 nollapeliä.

30. joulukuuta 2009 Brodeur teki ammattilaisennätyksen torjumalla 105. nollapelinsä, jolla ohitti George Hainsworthin. 6. huhtikuuta 2010 hän pelasi uransa 600 voiton 3–0-nollapelillä, joka oli hänen uransa 110.

Brodeur pelaamassa marraskuussa 2011.

Kauden 2009–2010 päätteeksi Brodeur johti NHL:n tilastoja voitoissa (45), nollapeleissä (9), pelatuissa peleissä (77) ja pelauissa minuuteissa (4499). Hän myös voitti viidennen William M. Jennings Trophynsa ja oli liigan kolmanneksi paras päästettyjen maalien keskiarvossa, joka sisälsi myös kaksi back-to-back -ottelun voittoa hallitsevaa Stanley Cup -mestari Pittsburgh Penguinsia vastaan. Devils voitti ottelut maalierolla 6–0. Devils kuitenkin hävisi pudotuspeleissä ensimmäisellä kierroksella Philadelphia Flyersille viisi ottelua kestäneessä sarjassa.

Kaudella 2011–2012 Devils palasi vuoden tauon jälkeen pudotuspeleihin Brodeurin pelatessa 14. yli 30 voiton kautensa. Konferenssin puolivälierien ensimmäisessä ottelussa Florida Panthersia vastaan Brodeurista tuli vasta toinen maalivahti, joka on onnistunut ottamaan 100 voittoa NHL:n pudotuspeleissä, kun hän johdatti Devilsin 3–2-voittoon. Neljännessä ottelussa Brodeur rikkoi NHL:n pudotuspelien nollapeliennätyksen. edellinen ottelu oli Patrick Royn hallussa 23 nollatulla ottelulla.

25. toukokuuta 2012 Brodeur ja Devils kukistivat New York Rangersin 3–2-lukemin jatkoajalla Adam Henriquen maalilla ja samalla joukkue eteni viidennennen kerran Brodeurin uran aikana Stanley Cup -finaaleihin. Finaalissa New Jersey kuitenkin hävisi seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cupin kuudessa ottelussa voittaneelle Los Angeles Kingsille.

Kesäkaudella 2012 Brodeur palkkasi agentti Pat Brissonin edustamaan häntä sopimusneuvotteluissa. 2. heinäkuuta 2012 hän kuitenkin teki yhdeksän miljoonan dollarin arvoisen kahden vuoden mittaisen jatkosopimuksen New Jerseyn kanssa.[42]

21. maaliskuuta 2013 Brodeur palasi selkävamman jälkeen kaukaloon ja sai palkinnoksi maalin Carolina Hurricanesia vastaan. Hänestä tuli tämän myötä ainoa NHL-maalivahti, joka on onnistunut kolmesti maalinteossa ja Jevgeni Nabokovin jälkeen toinen maalivahti, joka on tehnyt maalin ylivoimalla.

28. kesäkuuta 2013 ilmoitettiin Brodeurin valitsemisesta NHL 14 -videopelin kansikuvaan. Hän kukisti finaaliäänestyksessä Sergei Bobrovskin.

7. kesäkuuta 2014 Brodeur kertoi ESPN:lle, että hän tahtoi testata vapaiden pelaajien markkinoita ennen kautta 2014–2015. Samalla päättyi hänen 21 vuoden ura New Jersey Devilsin organisaatiossa.

St. Louis Blues

26. marraskuuta 2014 Brodeur siirtyi koeajalle St. Louis Bluesiin joukkueen aloittavana maalivahtina toimineen Brian Elliottin loukkaannuttua.[43] Viikkoa myöhemmin 2. joulukuuta Brodeur ja St. Louis solmivat yhden vuoden mittaisen sopimuksen[44], jonka arvo oli 700 000 dollaria, jonka lisäksi bonuksena Brodeur sai 10 000 dollaria jokaisesta pisteestä, jonka hän joukkueelle onnistui hankkimaan (10 000 dollaria jatkoaikatappiosta ja 20 000 dollaria voitosta). Tammikuussa 2015 St. Louis ilmoitti myöntäneensä Brodeurille yhden viikon mittaisen virkavapaan.[45] Tammikuun lopulla 2015 Brodeur ilmoitti lopettavansa uransa pelattuaan NHL-tasolla 22 kauden ajan.[46]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Martin Brodeur

Ennätyksiä ja merkkipaaluja

Ennen kauden 2009–2010 alkua Brodeur oli pelannut 999 NHL:n runkosarjaottelussa ja 176 pudotuspeliottelussa. Hän ohitti Patrick Royn voittojen määrässä 17. maaliskuuta 2009 ottelussa Chicago Blackhawksia vastaan. Ottelun jälkeen Brodeurilla oli koossa 552 voittoa.[47] Brodeur oli ennen kauden alkua toisella sijalla nollapelien määrässä (101 nollapeliä).[48] Pudotuspeleissä Brodeur on saavuttanut 99 voittoa ja 24 nollapeliä[49]. Kymmenen vuoden ajan Brodeur on voittanut joka kausi vähintään 35 ottelua[49] ja hän on ainoa maalivahti NHL:n historiassa joka on saavuttanut seitsemänä kautena vähintään 40 voittoa.[50] Kaudella 2006–2007 Brodeur otti omiin nimiinsä myös yhden kauden voittoennätyksen voitettuaan 48 ottelua.[51] Kauden 2009–2010 aikana Brodeur ohitti Patrick Royn runkosarjaotteluiden määrässä (1029) ja Terry Sawchukin nollapelien määrässä (104).

Brodeur on toisena NHL:n maalivahtien kaikkien aikojen maalipörssissä tehopisteillä 2+45=47.[52]

Brodeur on myös eniten häviöitä torjunut NHL-vahti.[53]

Pelityyli

Brodeur käyttää maalivahtina hybridityyliä, jossa hän seisoo enemmän, kuin perhosmaalivahdit. Hän on kuitenkin käyttänyt myös monia muita moderneja tekniikoita.[54][55][56] Brodeur tunnetaan mailankäsittelytaidoistaan, hyvästä sijoittumisestaan ja reflekseistään, erityisesti hanskakädestä.[56] Brodeurin kiekonkäsittelytaidot saivat NHL:n muuttamaan sääntöjään, jotka koskivat maalivahtien kiekkoon koskemista maalialueen ulkopuolella.[30]

Brodeurin on väitetty olevan mailapelissä maailman paras.kenen mukaan?

Muuta

Brodeurin poika Anthony Brodeur on myös maalivahti. New Jersey Devils varasi hänet 7. kierroksella vuoden 2013 varaustilaisuudessa. Brodeur junior pelasi 2013–2014 ensimmäisen kautensa QMJHL juniorisarjan Gatineau Olympiquesissa.

Brodeur on tehnyt 3 maalia NHL:ssä.[57] Hän on myös ensimmäinen ottelun voittomaalin NHL:ssä tehnyt maalivahti.[58] Hän sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden joulukuussa 2009.[59]

Brodeur valittiin NHL 14 -pelin kanteen.

Saavutuksia ja palkintoja

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ STT: Onko hän kaikkien aikojen maalivahti? uusisuomi.fi. 18.3.2009. Viitattu 18.3.2009.
  2. ↑ Is Brodeur setting the bar beyond reach? NHL. 18.3.2009. Viitattu 27.11.2014.
  3. ↑ Brodeur reaches 40 wins again as Devils rip Jackets NHL. 23.3.2010. Viitattu 27.11.2014.
  4. ↑ Martin Brodeur – Notes NHL. Viitattu 27.11.2014.
  5. ↑ a b Martin Brodeur biography hockeygoalies.org. Viitattu 27.11.2014.
  6. ↑ Brodeur following in father's mask USAtoday.com. 29.1.2006. Viitattu 27.11.2014.
  7. ↑ Stanley Cup Journey HHOF.com. 22.8.2003. Viitattu 27.11.2014.
  8. ↑ Q&A – Hockey players Patrick Roy and Martin Brodeur – Brief article – Interview Sporting Times. 4.6.2001. Viitattu 27.11.2014.
  9. ↑ Martin Brodeur – Facts about... MartinBrodeur.net. Viitattu 27.11.2014.
  10. ↑ Martin Brodeur AskMen.com. 2005. Viitattu 27.11.2014.
  11. ↑ Brodeur was a scorer before he was a goalie NHL. 12.3.2009. Viitattu 19.1.2015.
  12. ↑ 1994 National Hockey League Playoffs nbpfaus.net. 2001. Viitattu 19.1.2015.
  13. ↑ Martin Brodeur – Facts MartinBrodeur.net. Viitattu 19.1.2015.
  14. ↑ 1997–98 National Hockey League Standings Hockeydb.com. Viitattu 19.1.2015.
  15. ↑ 1997–98 NHL Playoff Results Hockeydb.com. Viitattu 19.11.2015.
  16. ↑ 1998 NHL Awards hockeynut.com. Viitattu 19.1.2015.
  17. ↑ Martin Brodeur NHL. 27.11.2014. Viitattu 19.1.2015.
  18. ↑ Devils' Brodeur is closing in on becoming NHL's new zero hero jatkoaika. 11.1.2007. Viitattu 19.1.2015.
  19. ↑ 1999–00 NHL Standings hockeydb.com. Viitattu 19.1.2015.
  20. ↑ 1999–00 NHL Playoffs hockeydb.com. Viitattu 19.1.2015.
  21. ↑ game 6 recap CNN. Viitattu 19.1.2015.
  22. ↑ Devils fall one game short in repeat quest CNN. Viitattu 19.1.2015.
  23. ↑ Martin Brodeur Hockey-Reference. Viitattu 19.1.2015.
  24. ↑ Vezina Trophy Winner: Brodeur, Martin Hockey Hall Of Fame. Viitattu 19.1.2015.
  25. ↑ 2003 NHL Playoffs – Statitudes CNN. Viitattu 19.1.2015.
  26. ↑ NHL Scoreboard – June 9, 2003: Anaheim Ducks at New Jersey Devils (recap) ESPN. 9.6.2003. Viitattu 19.1.2015.
  27. ↑ Conn Smythe Trophy NHL.com. Viitattu 19.1.2015.
  28. ↑ Who will win the Conn Smythe? CBC Sports. Viitattu 19.1.2015.
  29. ↑ Trophy, stats no consolation for Giguere". USA Today USA Today. Viitattu 19.1.2015.
  30. ↑ a b HOCKEY; New Rule Will Take a Weapon Away From Brodeur The New York Times. 16.9.2005. Viitattu 27.11.2014.
  31. ↑ Brodeur not handling new rule well St. Petersburg Times. 18.9.2005. Viitattu 19.1.2015.
  32. ↑ Brodeur sets goaltending mark in Devils win TSN. 4.3.2006. Viitattu 19.1.2015.
  33. ↑ NHL Announces 2005–06 Trophy Finalists Florida Panthers. 4.5.2006. Viitattu 19.1.2015.
  34. ↑ Devils 2, Flyers 0 New Jersey Devils. 2006. Viitattu 19.1.2015.
  35. ↑ Penguins Devils Recap – Tuesday December 26, 2006 Yahoo Sports!. 2006. Viitattu 19.1.2015.
  36. ↑ Devils goalie Clemmensen gets first win in 11 months ESPN. 2007. Viitattu 19.1.2015.
  37. ↑ NHL reacts quickly to Avery's antics, amends unsportsmanlike conduct rule NHL.com. 14.4.2008. Viitattu 19.1.2015.
  38. ↑ Marty's back, as good as ever NHL.com. 26.2.2009. Viitattu 19.1.2015.
  39. ↑ Roy glad to be there for Brodeur's big night NHL.com. 15.3.2009. Viitattu 19.1.2015.
  40. ↑ Brodeur becomes winningest goalie ever with 552nd victory The Sports Network. 17.3.2009. Viitattu 19.1.2015.
  41. ↑ Brodeur sets another record as Devils beat Senators NHL.com. 19.12.2009. Viitattu 19.1.2015.
  42. ↑ Brodeur and Hedberg staying with Devils NHL.com. 2.7.2012. Viitattu 19.1.2015.
  43. ↑ Blues' Elliott week-to-week; Brodeur in as tryout NHL.com. 26.11.2014. Viitattu 19.1.2015.
  44. ↑ Brodeur signs one-year contract with Blues NHL.com. 2.12.2014. Viitattu 19.1.2015.
  45. ↑ Martin Brodeur jää viikon virkavapaalle Jatkoaika. 15.1.2015. Viitattu 19.1.2015.
  46. ↑ Martin Brodeur ripusti hokkarit naulaan Jatkoaika. 27.1.2015. Viitattu 28.1.2015.
  47. ↑ Brodeur teki sen – täysi tupa juhli uran 552. voittoa! 18.03.2009. YLE. Viitattu 18.03.2009.
  48. ↑ Career Stats – Regular season – Goalie – Goalie Career Leaders – Career Shutouts – NHL.com – Stats
  49. ↑ a b Martin Brodeur HockeyDB.com.
  50. ↑ Devils vs. Avalanche – Recap – March 15, 2008 – ESPN
  51. ↑ Varpu Sihvonen: In the Crease: Jevgeni Nabokov. Pro Hockey, syyskuu 2008, nro 7, s. 23. Egmont.
  52. ↑ Quanthockey: NHL:n kautta aikain eniten pisteitä tehneet maalivahdit quanthockey.com. Viitattu 4.3.2017.
  53. ↑ NHL.com nhl.com.
  54. ↑ Devils' goalie Martin Brodeur tweaks leg pads and has won 4 of his last 5 starts NJ.com. 12.2.2012. Viitattu 27.11.2014.
  55. ↑ A standup guy – or is he? FoxSports.com. 14.3.2009. Viitattu 27.11.2014.
  56. ↑ a b Is Brodeur setting the bar beyond reach? NHL. 18.3.2009. Viitattu 27.11.2014.
  57. ↑ Martin Brodeur credited with goal in return, Adam Henrique scores twice as NJ Devils beat Carolina Hurricanes, 4–1 nydailynews.com. 21.3.2013. NYDailyNews. Viitattu 22.3.2013. (englanniksi)
  58. ↑ Ward joins list of 10 NHL goalies to score goal nhl.com. 27.12.2011. National Hockey League. Viitattu 22.3.2013. (englanniksi)
  59. ↑ Dan Rosen: Brodeur now U.S. citizen, but remains loyal to Canada 2.12.2009. NHL.com. Viitattu 2.12.2009.

Aiheesta muualla

Edeltäjä:
Chris Osgood & Mike Vernon

Patrick Roy

Tim Thomas & Manny Fernandez 		William M. Jennings Trophyn voittaja
1997, 1998
(vuonna 1997 yhdessä Mike Dunhamin kanssa)
2003, 2004
(vuonna 2003 tasapeli Roman Čechmánekin ja Robert Eschen kanssa)
2010 		Seuraaja:
Ed Belfour & Roman Turek

Miikka Kiprusoff

Roberto Luongo & Cory Schneider
Edeltäjä:
Teemu Selänne 		Calder Memorial Trophyn voittaja
1994 		Seuraaja:
Peter Forsberg
Edeltäjä:
José Théodore
Miikka Kiprusoff 		Vezina Trophyn voittaja
2003, 2004
2007, 2008 		Seuraaja:
Miikka Kiprusoff
Tim Thomas

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martin_Brodeur&oldid=18242394”