Jääkiekko
Jääkiekko | |
---|---|
Alkuperämaa | Kanada |
Piirteet | |
Tyyppi | mailapeli, joukkuepeli |
Pelaajien määrä | viisi pelaajaa ja maalivahti |
Varusteet | maila, kiekko, luistimet |
Pelikenttä | jääkiekkokaukalo |
Pelialue | 56–61 × 26–30 m (kv.) |
Peliaika | 60 min |
Kilpailutoiminta | |
Kansainvälinen kattojärjestö | IIHF |
Olympialaisissa | 1920– |
MM-kilpailut | MM-kilpailut |
Tärkeimmät kilpailut | olympialaiset |
Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa.[1] Kaukalossa pelaa tavallisessa pelitilanteessa toisiaan vastaan kaksi kuusihenkistä joukkuetta.[1]
Yhdestä joukkueesta on tavanomaisessa pelitilanteessa kentällä yksi kentällinen eli yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Joukkueeseen kuuluu yleensä kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Hyökkäyskolmikkoa kutsutaan nimityksellä hyökkäysketju tai vain ketju.
Molemmilla joukkueilla on kaukalossa oma maali, jonka edustalla on maalialue, joka on merkattu reunasta punaisella viivalla ja sisältä vaalean sinisellä alueella. Maali on metallikehikko, jossa on verkko katossa ja kaikilla muilla sivuilla paitsi etusivulla.[1] Joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja käyttäen tehdä maalin eli siirtää pelivälineenä toimivan kumisen kiekon maalivahdin ohi vastustajan maaliin sekä vastaavasti puolustaa omaa maaliaan, jotta vastustaja ei siirrä kiekkoa sinne. Kun peli loppuu, voittaja on enemmän maaleja tehnyt joukkue. Suomessa jääkiekko on joukkuelajeista kaikkein suosituin sekä harrastajamäärältään toiseksi suurin jalkapallon jälkeen[2].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Jääkiekon historia
Jääkiekko syntyi Kanadassa eurooppalaissiirtolaisten tuomien shintyn, hurlingin ja jääpallon kaltaisten pelien muunnelmana. Ensimmäiset kirjalliset maininnat jäällä pelatuista joukkuepallopeleistä ovat vuoden 1800 tietämiltä. Brittiläiset sotilaat ryhtyivät ensimmäisenä pelaamaan virallisia otteluita Kingstonissa ja Halifaxissa 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin pelaajamäärä oli yhdeksän.
Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi vuonna 2007.[3]
Ensimmäinen tunnettu jääkiekko-ottelu pelattiin 3. maaliskuuta 1874 Montreal Victoria Skating Ringissä, ja tätä päivämäärää pidetään jääkiekon epävirallisena syntymäpäivänä.[4] Alkuaikoina kentällä oli viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ja myöhemmin kuuteen, ja tätä sääntöä noudatetaan yhä. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain taaksepäin. Erona nykyiseen on myös se, että vaihtoja ei käytetty, vaan jäällä olivat samat pelaajat ottelun alusta loppuun saakka.
Säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain ja maittain, ja ne ovat muuttuneet aikojen kuluessa merkittävästi.[1] Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin maissa, käytetään Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sääntökirjaa.[1] Suomessa näihin sääntöihin on kuitenkin muutamia harvoja poikkeuksia.[5] NHL:ssä käytetään eri sääntöjä.
Kaukalon virallinen koko on 60 metriä (197 jalkaa) pitkä ja 25–30 metriä (82 jalkaa – 98 jalkaa, 5 tuumaa) leveä. Kaukalon nurkkien kaaren pitää olla säteeltään 7,0–8,5 metriä (23–28 jalkaa). IIHF:n kisoissa kaikki muutokset näihin mittoihin edellyttävät IIHF:n hyväksyntää.[1] Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 17 metriä ja siniviivojen etäisyys toisistaan on myös 17 metriä. NHL:n sääntöjen mukaan kaukalon suurin sallittu pituus on 61 metriä, leveys 26 metriä. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 19,3 metriä, ja siniviivojen etäisyys toisistaan on 15 metriä. Pohjois-Amerikan sarjoissa kaukalot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin Euroopan sarjoissa. Kaukalon kulmat ovat aina pyöristetyt.
Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun kuluessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua yleensä enintään 20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Vähimmäismäärä on yksi kentällinen, eli yksi maalivahti ja viisi kenttäpelaajaa.[1] Eri sarjojen säännöissä on eroavaisuuksia joukkueen minimi- ja maksimipelaajamäärissä, mutta kentällä on jokaisessa sarjassa normaalitilanteessa yhteensä 12 pelaajaa.
Pelin tavoitteena on saada kuminen musta pyöreä kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja massa 156–170 grammaa) vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa.
Peliaika voi olla periaatteessa mikä tahansa. Peliaika ja erien määrä määritellään sarjojen tai organisaatioiden säännöissä. Peliaika on yleisimmin 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on yleensä tehokasta, mikä tarkoittaa, että tuomarin keskeyttäessä pelin pelikello pysäytetään. Joissakin sarjoissa ja turnauksissa saatetaan pelata myös suoraa aikaa, jolloin pelikelloa ei pysäytetä pelikatkon ajaksi. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen yleensä 15–20 minuuttia, mutta juniori- ja harrastesarjoissa erätauko voi olla vain muutaman minuutin mittainen. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, saatetaan peliä jatkaa jatkoajalla (yleensä 5 minuutin lisäaika) tai voittomaalikilpailulla, jota vanhastaan on kutsuttu rangaistuslaukauskilpailuksi. Peliä voidaan myös pelata käytännössä loputtomasti jatkoerillä, kunnes ratkaisu syntyy. Nämä säännöt kuitenkin vaihtelevat eri sarjoissa ja turnauksissa. Yleinen käytäntö ammattilaissarjoissa on, että runkosarjassa pelataan 5 minuutin jatkoaika kolmella kolmea tai neljällä neljää pelaajaa vastaan ja jos maalia ei synny, pelataan voittomaalikilpailu, mutta pudotuspeleissä pelataan jatkoaikaa maaliin asti viidellä viittä vastaan. Turnauksissa käytäntö vaihtelee, mutta jatkoaikojen määrä on yleensä rajattu.
Olennaisia pelitilannesääntöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Erikoistilanteet jääkiekossa
- Paitsio: Hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän luistellessaan keskialueelta vastustajan puolustusalueelle ylittää vastustajan kenttäpuolen siniviivan ennen kiekkoa. Mikäli hyökkäävä joukkue toimittaa kiekon vastustajan puolustusalueelle, kun yksikin sen pelaaja on paitsiossa, ja joukkue saa kiekon haltuunsa, katkaisee tuomari pelin, jota jatketaan keskialueen aloituksella. Mikäli paitsio aiheutettiin syöttämällä kiekko yli siniviivan, aloitetaan peli syötön lähtökohdasta tai sitä lähimpänä olevasta aloituspisteestä. Mikäli hyökkäävä pelaaja on paitsiossa, kun kiekko ammutaan tarkoituksella kohti maalia, tai tuomari tulkitsee pelaajan muutoin aiheuttaneen tahallaan paitsion, on kyseessä tahallinen paitsio, jonka seurauksena peliä jatketaan hyökänneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Paitsiotilanne purkautuu ilman pelikatkoa, mikäli kaikki hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat kiekkoon koskematta ja vastustajaa häiritsemättä vastustajan puolustusalueelta.
- Pitkä eli pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaajan lyödessä kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyalueelle siten, että kiekko ei kosketa matkallaan muihin pelaajiin tai heidän mailoihinsa, syntyy pitkä. Jos puolustava pelaaja on ehtimässä kiekkoon ensin, tuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä pitkän kiekon aiheuttaneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Joukkue, joka on lyönyt pitkän kiekon ei saa vaihtaa pelaajia ennen aloitusta, paitsi jos tilanteessa tuomitaan rangaistuksia. Pitkää kiekkoa ei tuomita, jos hyökkäävä pelaaja on ehtimässä kiekkoon ensin, tai jos tuomari katsoo kiekkoa tavoittelevan pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Mikäli joukkue pelaa alivoimalla, ei sille tuomita pitkää kiekkoa.
- Aikalisä: Joukkueella on mahdollisuus ottaa yhden kerran ottelun aikana puolen minuutin mittainen aikalisä, jonka aikana valmentajat ehtivät antaa pelaajille ohjeita pelitaktiikkaa koskien. Kaikissa jääkiekkosarjoissa ei ole käytössä aikalisää.
- Maali syntyy, kun hyökkäävä joukkue saa kiekon kulkemaan sääntöjen mukaisesti maalipuiden välistä. Jotta maali voidaan hyväksyä, on tilanteen täytettävä muun muassa seuraavat ehdot: Tilanne, josta maali syntyi, ei saanut olla paitsio tai pitkä, kiekon pelasi maaliin a) hyökkäävä joukkue mailalla siten, ettei tilanteessa ohjattu kiekkoa kädellä, muulla vartalonosalla tai luistimella tarkoituksellisesti maaliin. Luistimesta kimpoamisessa ratkaiseva tekijä on potkuliike. Kaikkia muihin kohteisiin osumisia on edellettävä mailalla pelaaminen. Kiekkoa ei saa pelata maalin välittömässä läheisyydessä maalin yläriman tason yläpuolella olevalla mailalla. Lisäksi maalin, johon maali tehdään, on oltava täydellisesti paikallaan. Hyökkäävän joukkueen pelaajat eivät saa olla maalialueella ennen kiekkoa. b) Puolustava joukkue miten tahansa. Lisäksi maali voi syntyä ilman kiekon kulkemista maaliin. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa puolustava joukkue on poistanut maalivahtinsa ja aiheuttaa jollain rikkeellä hyökkäävälle joukkueelle rangaistuslaukauksen. Koska rangaistuslaukauksen tarkoitus on palauttaa kohtuullinen maalintekotilanne ja vastustajalla ei ollut maalivahtia, tuomitaan suoraan maali.
- Maali hylätään, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy (lista ei täydellinen):
- Kiekko ei ylittänyt maaliviivaa kokonaan/kokonaisena
- Kiekko ylitti maaliviivan erän päättymisen jälkeen
- Maali oli pois paikaltaan, ennen kuin kiekko ylitti maaliviivan
- Maali voidaan kuitenkin hyväksyä, jos puolustavan joukkueen pelaaja aiheutti maalin siirtymisen
- Hyökkäävän joukkueen pelaaja tekee rangaistavan rikkeen ennen kiekon maaliin menoa ja peliä ei ehditty katkaista
- Hyökkäävän joukkueen pelaaja oli maalialueella ennen kiekkoa tai esti maalivahtia
- Kiekko kimposi tuomarista suoraan maaliin
- Maali tehtiin kädellä tai muulla vartalon osalla tarkoituksellisesti ohjaamalla
- Kiekon ohjaaminen maaliin luistinta kääntämällä on kuitenkin sallittu, jos siinä ei tapahdu potkuliikettä
- Maali tehtiin potkulaukauksella (tarkoittaa mailan potkaisemista ja siten kiekon saattamista liikkeeseen)
- Maali tehtiin korkealla mailalla (maalikehikon yläpuolella olevalla)
- Maali tehtiin maaliverkon (esim. sivuverkon) läpi
- Aiemmassa tilanteessa toisessa päässä syntyi hyväksyttävä maali (tai NHL:ssä myös hylättävä maali, jos kiekko ylitti maaliviivan), jota erotuomari ei huomannut, ja linjatuomari kertoi tämän myöhemmin tai se havaittiin videotarkistuksessa
- Peli oli katkaistu ennen maalia.
Lyhenteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- AV = alivoimamaali
- YV = ylivoimamaali
- SR = siirretty rangaistus
- IM = ilman maalivahtia
- TM = tyhjä maali
- VT = tarkastettu videolta
- VM = voittomaali
- RL = rangaistuslaukaus
- TV = tasavajaa
- VL = voittomaalikilpailu
Varusteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliasu koostuu numeroidusta pelipaidasta, jossa on yleensä pelaajan nimi selässä sekä pelihousuista ja pelisukista, jotka kaikki on erikseen suunniteltu jääkiekkoon.
Kenttäpelaajan varusteisiin kuuluvat:
- Luistimet
- Polvisuojat
- Alasuoja
- Housut, joissa on yleensä muovilevystä tehtyjä suojia topatun kankaan sisällä
- Rintasuoja, johon kuuluu hartiasuojat
- Kyynärsuojat
- Hanskat
- Kaulasuoja on pakollinen varuste Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa. Kaulasuojan on oltava vähintään 6,5 cm (alle 160 cm:n pituisilla pelaajilla vähintään 5,0 cm) korkea CE-hyväksytty varuste.
- Kypärä
- Juniorisarjoissa (G-B) sekä naisten kaikissa sarjoissa on käytettävä kokokasvosuojusta, kaikissa miesten ja A-juniorien sarjoissa on käytettävä vähintään visiiriä (SJL). A-juniorien on käytettävä lisäksi tilausvalmisteista hammassuojaa, jos he käyttävät visiiriä. Kokokasvosuojuksen käyttäjän ei ole pakko käyttää hammassuojaa.
- Erillistä leukasuojaa näkee jääkiekossa enää harvoin.
- Valtaosa pelaajista käyttää myös hammassuojia.
- Maila
Maalivahdin varusteet eroavat kenttäpelaajan varusteista lähinnä ulkomuodon suhteen, niiden käyttötarkoituksen erilaisuuden vuoksi. Luistimien terät ja luistimien suojukset ovat maalivahdilla erilaisia kuin kenttäpelaajalla. Maalivahdin polvisuojat ovat huomattavasti kenttäpelaajan suojia suuremmat ja niitä pidetään pelisukkien päällä, kun kenttäpelaaja pitää polvisuojia pelisukkien alla. Maalivahdin pelihousuissa on enemmän suojausta kuin kenttäpelaajien housuissa. Maalivahdilla ei ole erillisiä hartia- ja kyynärsuojia, vaan ne on yhdistetty maalivahdin ylävartalon suojaksi, jossa on huomattavasti enemmän suojausta kuin kenttäpelaajan ylävartalon suojissa. Maalivahdin käsineet eroavat kenttäpelaajan käsineistä siten, että maalivahdilla on sekä mailakäsine että kiinniottokäsine. Mailakäsineessä, jolla pidetään kiinni mailasta, on koko käsineen peittävä tai ylittävä levy, jolla kiekon kulkua pyritään estämään tai kulkusuuntaa muuttamaan. Kiinniottokäsineessä on erityinen pussi, johon kiekkoa pyritään ottamaan kiinni, esimerkiksi estettäessä vastustajaa tekemästä maalia. Maalivahti voi käyttää pään suojaamiseen kypärää, johon on kiinnitetty kasvosuojus, mutta nykyään suurin osa maalivahdeista käyttää pääsuojusta, joka suojaa yleensä koko pään. Pääsuojus on yleensä valmistettu sisäpuolelta pehmustetuista, pään muotoon muovatuista muovilevyistä ja näkökentän kohdalla olevasta rautaverkosta, ristikosta. Erikseen maalivahdille suunniteltua pääsuojusta kutsutaan maalivahdin maskiksi. Osa maalivahdeista käyttää myös erillistä muovista kaulasuojaa, joka kiinnitetään maskiin tai kasvosuojaan. Maalivahdin varusteita rajoitetaan sääntöjenmukaisilla mitoilla, joita maalivahdin varusteiden on noudatettava.
Rangaistukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rangaistukset ovat seuraus kaukalossa tapahtuvasta sääntörikkeestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia eli rikkeen tehnyt pelaaja poistetaan määräajaksi kaukalosta. Joukkueelle voidaan määrätä myös joukkuerangaistus, jolloin joukkue voi päättää, kuka pelaajista kärsii rangaistuksen. Joukkuerangaistus voidaan määrätä esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistuksen kärsivä henkilö joutuu olemaan rangaistuksen ajan poissa kaukalosta, kentän laidan ulkopuolella olevassa rangaistusaitiossa ja joukkue saa tällöin pelata maalivahdin lisäksi vain neljällä tai kolmella kenttäpelaajalla, riippuen rangaistusten lukumäärästä.
Vaikka rangaistus määrätäänkin yleensä tietylle pelaajalle, se koskee samalla koko joukkuetta siten, että rangaistuksen aikana joukkueen tulee pelata vajaalla joukkueella eli alivoimalla. Rangaistusaika kuluu samaa tahtia peliajan kanssa; rangaistusaika ei siis kulu pelikatkon aikana, mikäli peliaika pysäytetään pelikatkon ajaksi. Joukkue, jolla on vastustajaa enemmän pelaajia kentällä, pelaa ylivoimalla. Mikäli ylivoimalla pelaava joukkue tekee maalin ylivoiman aikana vastustajan kärsiessä niin sanottua pientä eli kahden minuutin pituista rangaistusta, päättyy rangaistun pelaajan rangaistus riippumatta siitä, paljonko sitä olisi ollut jäljellä. Tällöin pelaaja pääsee pois rangaistusaitiosta, ja alivoimalla pelannut joukkue saa ottaa yhden kenttäpelaajan lisää kentälle. Tämä sääntö on voimassa vain, mikäli kyseinen rangaistus on ollut alivoiman aiheuttaja. Jos alivoimalla olevan joukkueen pelaajista useampi kuin yksi on samanaikaisesti tuomittuna pieneen rangaistukseen, vapautuu heistä maalin synnyttyä se, jonka rangaistusta on vähiten jäljellä. Mikäli molempien joukkueiden pelaajille tuomitaan samalla pelikatkolla esimerkiksi yksi pieni rangaistus ja muita pelaajien määrään vaikuttavia rangaistuksia ei käy kummallekaan joukkueelle (eli joukkue ei ole alivoimalla), ei mikään rangaistuksista pääty maalin synnyttyä. Mikäli esimerkiksi joukkueesta A on jo yksi pelaaja jäähyllä ja tämän jälkeen tuomitaan kummallekin joukkueelle samalla pelikatkolla samanmittainen rangaistus, nämä ”kumoavat” toisensa, eli peli jatkuu edelleen A-joukkueen 4 pelaajalla B-joukkueen viittä pelaajaa vastaan. Samanaikaisesti rangaistut pelaajat pääsevät pois jäähyltä heidän rangaistustensa päättymisen jälkeisellä ensimmäisellä pelikatkolla. Tämä johtuu siitä, että jos pelaajat saisivat palata peliin heti kun rangaistukset loppuvat, olisi jäällä liikaa pelaajia. Iso rangaistus (5 min tai OR) ei pääty maalista.
Maalivahti ei henkilökohtaisesti kärsi hänelle määrättyä rangaistusta, ellei kyse ole peli- tai ottelurangaistuksesta, joiden seurauksena kyseinen maalivahti poistetaan kokonaan pelistä. Tilanteissa, joissa maalivahdille tuomitaan rangaistus, valitaan yksi joukkueen kenttäpelaajista sijaiskärsijäksi kärsimään maalivahdin rangaistus.
Yleisin rangaistus on kahden minuutin mittainen (pieni rangaistus). Erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä rikkeestä myös ankarampia rangaistuksia sääntöjen puitteissa. Rangaistus voi olla myös neljän (kaksinkertainen pieni rangaistus, merkitään 2+2 min), viiden tai kymmenen minuutin mittainen, tai näiden yhdistelmiä. Esimerkkinä yhdistelmästä voidaan mainita "5+2 minuutin" rangaistus, jossa rangaistu joukkue pelaa alivoimalla 7 minuuttia. Tällainen rangaistus päättyy vastustajan tekemään maaliin vasta, jos maali tehdään rangaistuksen kahden viimeisen minuutin aikana. Pelaaja voi saada myös pelirangaistuksen (merkitään yleensä 20 min rangaistuksena, Pohjois-Amerikassa 10 min) tai ottelurangaistuksen. Molemmissa tapauksissa rangaistuksen saanut pelaaja joutuu poistumaan kaukalosta ja vaihtopenkiltä pukusuojaan.
Kymmenen minuutin mittainen rangaistus on aina henkilökohtainen, joten se ei aiheuta alivoimaa, ellei tuomari ole samassa yhteydessä määrännyt pelaajalle muita rangaistuksia. Mahdolliset muut rangaistukset kärsii joku muu rangaistun joukkueen pelaajista, joukkueen oman valinnan mukaan. Suomessa käytössä olevissa säännöissä 5 min rangaistus tarkoittaa aina lisäksi ”automaattista pelirangaistusta", jonka seurauksena pelaaja poistetaan pelistä loppuajaksi (merkitään 5+20 min tai 5+PR). Hänen 5 min rangaistuksensa kärsii ”sijaiskärsijä”, joka pääsee rangaistusaitiosta 5 min kuluttua. NHL:n säännöissä ja vuonna 2021 käyttöönotetuissa kansainvälisissä säännöissä 5 min rangaistus ei välttämättä johda pelirangaistukseen.
Peli- ja ottelurangaistuksen ero on tyhjentävästi seuraava: ”Pelirangaistuksen jälkeen pelaaja on edustuskelpoinen, kunnes kurinpitoelin on käsitellyt asian. Ottelurangaistuksen jälkeen pelaaja EI OLE edustuskelpoinen ennen kuin kurinpitoelin on käsitellyt asian.” Suomessa ottelurangaistus aiheuttaa ainakin yhden ottelun pelikiellon, ja lisäksi pelaaja voidaan määrätä pidempään pelikieltoon. Päätuomari raportoi kaikki isot rangaistukset (peli- ja ottelurangaistukset) sekä ottelun päättymisen jälkeen annetut rangaistukset asiaankuuluvalle kurinpitoelimelle. Ottelurangaistus merkitään 25 min rangaistuksena (Pohjois-Amerikassa 10 min) kyseisen pelaajan tilastoon. Ottelurangaistus aiheuttaa aina myös 5 min vajaalukuisuuden sen hankkineen pelaajan tai toimihenkilön joukkueelle. Pelirangaistus on henkilökohtainen eikä aiheuta vajaalukuisuutta. Siinä tapauksessa, että joukkueen toimihenkilö saa ottelurangaistuksen, hänen on poistuttava pukuhuoneeseen samoin kuin rangaistun pelaajankin ottelun loppuajaksi. Vuoteen 2002 asti oli käytössä myös pelirangaistus törkeydestä, joka ottelurangaistuksen tavoin johti automaattiseen pelikieltoon, mutta pelirangaistuksen tavoin ei aiheuttanut vajaalukuisuutta.
Seuraavassa on esitelty joitain rangaistusnimikkeitä. Monissa rangaistuksissa erotuomari voi harkintansa mukaan käyttää hyvinkin laajaa skaalaa eri rangaistuksia. Yleensä vastustajan loukkaantumiseen johtaneesta tai muutoin törkeästä rikkeestä tuomitaan joko 5+20 min tai ottelurangaistus (katso myös Jääkiekkoväkivalta). Muulloin käytetään lievempiä rangaistuksia. Seuraavassa 5+20 min tarkoittaa 5 min rangaistusta ja automaattista pelirangaistusta, OR ottelurangaistusta, JR joukkuerangaistusta ja RL rangaistuslaukausta.
- Koukkaaminen (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Mailasta kiinnipitäminen (2 min)
- Estäminen (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Päähän kohdistuva taklaus (2+10, 5+20 min tai OR)
- Huitominen (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Väkivaltaisuus (2 min, 2+2 min tai 5+20 min)
- Ryntäys (Tarkoitetaan jos taklaava pelaaja vauhtia otettuaan rajusti taklaa vastustajaa. Myös hyppytaklaus tulkitaan ryntäykseksi.) (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Tappelu (OR tappeluun osallistuville (NHL:ssä 5 min), lisäksi 2 min, 10 min tai 20 min tietyissä tilanteissa)
- Liian monta pelaajaa jäällä (JR)
- Poikittainen maila (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Kampitus (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Kiinnipitäminen (2 min)
- Mailan tai esineen heittäminen (2 min, JR tai RL)
- Laitataklaus, aiheutetaan vastustajan raju kaatuminen laitaa vasten hieman irti laidasta suoritetulla taklauksella tai kampilla. (2+10 min, 5+20 min* tai OR*)
- Sukeltaminen, tuomitaan mikäli rikottu pelaaja räikeästi jäljittelee kaatumista, reaktiota tai teeskentelee loukkaantumista hankkiakseen toiminnallaan vastapelaajalle rangaistuksen (2 min)
- Kyynärpäätaklaus (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Pelin viivyttäminen (useita rikkeitä) (2 min, JR tai RL rikkeestä riippuen)
- Kiekon sulkeminen (2 min tai RL, jos tehdään maalialueella)
- Korkea maila (2 min, 2+2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Selästä taklaaminen (2+10 min, 5+20 min* tai OR*)
- Päällä iskeminen (OR)
- Polvitaklaus (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Leikkaaminen (heittäydytään vastustajan jalkoihin) (2 min, 5+20 min* tai OR*)
- Mailan päällä lyöminen tai sen yritys. Tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan yläpäällä. (yritys 2+2+10 min, muuten 5+20 min tai OR*)
- Keihästäminen tai sen yritys. Tarkoittaa sitä, että vastustajaa lyödään mailan lappeen kärjellä. (yritys 2+2+10 min, muuten 5+20 min tai OR*)
- Jalkapyyhkäisy. Tarkoittaa tilannetta, jossa pelaajaa potkaistaan tai pyyhkäistään takaapäin jalkoihin tai luistimiin niin, että tämä menettää kontrolloimattomasti tasapainonsa. Myös tilanne, jossa pelaajaa vedetään ylävartalosta taaksepäin ja samalla tehdään edellä mainittu. Erona kamppaukseen on se, että siinä, missä kamppaus voidaan tehdä myös edestäpäin, jalkapyyhkäisy tehdään aina takaapäin. (5+20 min tai OR*)
- Rikkoutuneella mailalla pelaaminen (2 min)
- Rangaistus voidaan määrätä myös väärästä varusteesta. (2 min, ja pelaajan on korjattava/vaihdettava varuste, sarjasta riippuen myös mikäli pelaaja jatkaa pelaamista kypärän irrotua päästä)
- Rangaistus voidaan määrätä myös, jos pelaajaa ei ole merkitty pöytäkirjaan. Pelaaja poistetaan pelistä.
- Pelaaja lyö tai yrittää lyödä päällään vastustajaa. (OR)
- Pelaaja potkaisee tai sylkee toista pelaajaa, tai yrittää sitä. (OR)
* Tuomittava, jos pelaaja ”piittaamattomasti vaarantaa” vastustajaa
Rangaistuslaukaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikäli vastustaja estää sääntöjä rikkomalla pelaajaa selvässä maalintekotilanteessa, eikä pelaajan ja maalin välissä ole muita kuin maalivahti, voi erotuomari määrätä aikaan perustuvan rangaistuksen sijaan rangaistuslaukauksen. Rangaistuslaukaus voidaan tuomita myös, jos joku muu puolustavan joukkueen pelaaja kuin maalivahti peittää kiekon maalialueella tai puolustavan joukkueen pelaaja siirtää joukkueensa oman maalin tahallisesti pois paikoiltaan. Kansainvälisten sääntöjen mukaan rangaistuslaukauksen voi suorittaa kuka tahansa pelaaja, mutta NHL:ssä suorittajan on oltava tilanteessa rikottu pelaaja. Mikäli rikottu pelaaja loukkaantuu tai kyseessä ei ole pelaajaan kohdistuva rike, rangaistuslaukauksen voi suorittaa kuka tahansa rikotun joukkueen kenttäpelaaja, joka oli rikkeen tapahtuessa kentällä. Rangaistuslaukauksen suorittava pelaaja saa vapaasti edetä keskipisteestä yrittämään maalintekoa. Vastustajalla saa olla ainoastaan maalivahti estämässä maalin tekoa. Kiekkoa ei saa liikuttaa kertaakaan taaksepäin, eikä peliaika kulu rangaistuslaukauksen aikana. Rangaistuslaukausta suorittava pelaaja ei myöskään saa pyörähtää kokonaan ympäri, mutta voi kääntyä takaperin. Rangaistuslaukauksessa oleellista on, että se päättyy heti, kun kiekko on ylittänyt maaliviivan tai joutunut maalivahdin haltuun. Rangaistuslaukauksesta ei voida tehdä maalia missään olosuhteissa toisella laukauksella kimmokkeesta. Jos rikotulla pelaajalla on edessään tyhjä maali (eli vastustaja on ottanut maalivahdin pois ja lisännyt kuudennen kenttäpelaajan jäälle), rikotulle joukkueelle merkataan maali suoraan, eikä tilanteesta tule rangaistuslaukausta.
Rangaistuslaukaus tuomitaan vain seuraavien viiden ehdon ollessa voimassa:
- Rikottu pelaaja on rikottaessa kokonaan oman puolustusalueensa ulkopuolella.
- Pelaajaa rikotaan takaapäin sääntöjenvastaisella rikkeellä.
- Rikotulla pelaajalla ei maalivahdin lisäksi ole muita vastustajia ohitettavanaan.
- Rikotulla pelaajalla on kiekko hallussaan, tai hän olisi selvästi saamassa kiekon haltuunsa.
- Rikotulta joukkueelta viedään rikkeellä kohtuullinen maalintekotilanne.
Mikäli rangaistuslaukauksen aiheuttavaan rikkeeseen ei sisälly muita rikkeitä, rangaistuslaukaus tuomitaan normaaliin tapaan ja tilanne ei aiheuta lisärangaistuksia. Kuitenkin tilanteesta seuraavat isot rangaistukset tuomitaan normaaliin tapaan (muuten olisi oletettavaa, että läpiajossa oleva tähtipelaaja otettaisiin varsinkin play-offeissa varsin brutaalilla tavalla tilanteesta pois, koska seurauksena olisi vain rangaistuslaukaus). Jos samalla pelikatkolla tuomitaan kaksi rangaistuslaukausta, ja ensimmäisestä laukauksesta tehdään maali, toinen rangaistuslaukaus muutetaan kahden minuutin rangaistukseksi, sillä yhden pelikatkon aikana voidaan hyväksyä vain yksi maali. Jos ensimmäinen rangaistuslaukaus epäonnistuu, toinen suoritetaan normaalisti.
Jääkiekon levinneisyys ja suosio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisölajina jääkiekko on suosituin laji Kanadassa, Suomessa ja Latviassa[7], minkä lisäksi se on jalkapallon jälkeen suosituin laji Slovakiassa, Tšekissä[8] ja Ruotsissa. Laji on myös hyvin suosittua Venäjällä, Sveitsissä, Valko-Venäjällä, Saksassa, Tanskassa, Norjassa ja joissain osissa Yhdysvaltoja. Harrastajamäärien perusteella jääkiekko toisaalta ei ole suosituin laji missään päin maailmaa. Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa kolmen suuren ammattilaisurheilulajin tasolle (baseball, amerikkalainen jalkapallo ja koripallo). Kuitenkin Yhdysvalloissa jääkiekon yleisömäärät ovat maailman suurimmat, sillä NHL:n 32 seurasta 25 toimii Yhdysvalloissa. Jo edesmenneet Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisten arvokilpailujen mitaleista.
Usein puhutaan jääkiekon kuudesta suuresta, jotka ovat Kanada, Venäjä, Ruotsi, Suomi, Tšekki ja Yhdysvallat.[9] Kuuden suuren lisäksi etupäässä Slovakia, Sveitsi ja Saksa ovat tuottaneet maailmanluokan pelaajia ja menestyneet ajoittain kansainvälisissä turnauksissa.
Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena muun muassa Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Meksikossa, mutta laji on niissä yleensä pienen harrastajajoukon varassa.
Rekisteröityjen pelaajien ja jäähallien määrä maittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maa | Pelaajia | Jäähalleja |
---|---|---|
Alankomaat | 2 888 | 26 |
Andorra | 52 | 1 |
Argentiina | 1 010 | 0 |
Armenia | 533 | 3 |
Australia | 4 113 | 19 |
Belgia | 2 950 | 16 |
Bosnia ja Hertsegovina | 216 | 1 |
Brasilia | 519 | 2 |
Britannia | 11 039 | 84 |
Bulgaria | 488 | 3 |
Chile | 18 | 1 |
Espanja | 900 | 18 |
Etelä-Afrikka | 408 | 6 |
Etelä-Korea | 1 744 | 38 |
Georgia | 431 | 4 |
Hongkong | 1 631 | 5 |
Intia | 910 | 3 |
Irlanti | 297 | 0 |
Islanti | 530 | 3 |
Israel | 613 | 3 |
Italia | 5 851 | 45 |
Itävalta | 11 720 | 45 |
Japani | 19 260 | 110 |
Kanada | 721 504 | 2 631 |
Kazakstan | 4 892 | 19 |
Kiina | 610 | 58 |
Kirgisia | 330 | 1 |
Kreikka | 713 | 0 |
Kroatia | 600 | 2 |
Kuwait | 398 | 1 |
Latvia | 5 740 | 17 |
Liechtenstein | 86 | 0 |
Liettua | 1 246 | 8 |
Luxemburg | 392 | 3 |
Macao | 144 | 1 |
Pohjois-Makedonia | 137 | 1 |
Malesia | 295 | 1 |
Marokko | 154 | 2 |
Meksiko | 2 020 | 23 |
Mongolia | 974 | 0 |
Norja | 6 629 | 45 |
Pohjois-Korea | 1 575 | 3 |
Oman | 39 | 1 |
Puola | 2 575 | 35 |
Qatar | 66 | 3 |
Ranska | 18 211 | 135 |
Romania | 1 102 | 6 |
Ruotsi | 56 839 | 355 |
Saksa | 29 371 | 202 |
Serbia | 813 | 3 |
Singapore | 476 | 2 |
Slovakia | 11 308 | 64 |
Slovenia | 1 020 | 7 |
Suomi | 73 682 | 260 |
Sveitsi | 26 415 | 158 |
Taiwan | 814 | 4 |
Tanska | 4 252 | 25 |
Thaimaa | 359 | 13 |
Tšekki | 110 525 | 158 |
Turkki | 1 395 | 8 |
Ukraina | 4 080 | 25 |
Unkari | 4 449 | 19 |
Uusi-Seelanti | 1 277 | 6 |
Valko-Venäjä | 8 355 | 31 |
Venäjä | 84 270 | 419 |
Viro | 1 341 | 7 |
Yhdistyneet arabiemiraatit | 900 | 9 |
Yhdysvallat | 519 417 | 1 898 |
Päivitetty 6. huhtikuuta 2015[10]
Organisaatioita, jääkiekkosarjoja ja turnauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jääkiekon kattojärjestö on Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF, International Ice Hockey Federation), johon vuonna 2019 kuului 81 jäsenmaata.[11] Vuoden 2022 alussa maita oli 82.[12] Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on Harri Nummela ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja on Luc Tardif.[13][14]
Jääkiekkoliigoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo jääkiekkoliigoista
Jääkiekon kovatasoisimpana liigana pidetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivaa NHL-liigaa (National Hockey League), jonka kunniagalleriaan Hockey Hall of Fameen pääsevät vain harvat. NHL:ään osallistuu tällä hetkellä 32 joukkuetta. AHL on liiga, jossa pelaa NHL-seurojen farmiseuroja (eli joukkueita pelaajille, jotka eivät taitotasonsa puolesta mahdu NHL-seuransa kokoonpanoon). ECHL tunnetaan farmijoukkueiden farmina.
NHL:n jälkeen monien mielestä toiseksi kovatasoisin sarja on Venäjän KHL. Muita Euroopan kovatasoisia pääsarjoja ovat Suomen, Ruotsin, Tšekin, Sveitsin ja Saksan pääsarjat.
Suomessa pelataan miesten SM-liigaa ja Naisten Liigaa. Miesten SM-liigassa on tällä hetkellä 16 joukkuetta. Mestis ja Naisten Mestis ovat Suomen toiseksi korkeimmat jääkiekon sarjatasot. Suomi-sarja ja Naisten Suomi-sarja ovat kolmanneksi korkein sarjataso. Joukkueet Mestiksestä, Suomi-sarjasta ja osa joukkueista II-divisioonasta pelaavat myös Suomen Cuppia, jossa joukkueet pääsevät pelaamaan eri sarjatason joukkueita vastaan. Lisäksi Suomessa pelataan alueiden järjestämiä jääkiekkosarjoja, sisältäen miesten 2–4-divisioonat ja harrastesarjat.
Nykyään on alkanut kehittyä monikansallisia jääkiekkoliigoja, joissa pelaa joukkueita useista eri maista. Myös Venäjän KHL on tällainen; siinä pelaa joukkueita Venäjältä, Valko-Venäjältä, Kazakstanista ja Kiinasta. Erste Ligassa pelaa joukkueita Unkarista ja Romaniasta.
Kansainväliset turnaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
- Jääkiekon maailmancup
- Jääkiekon Continental cup
- Laji on talviolympialaisissa, katso jääkiekko olympialaisissa.
- Euro Hockey Tour
- Jääkiekon mestarien liiga
- LATAM Cup
Kilpailusarjat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen jääkiekkoliiton kilpailusarjat:
- Liiga
- Naisten Liiga
- Mestis
- Naisten Mestis
- Suomi-sarja
- Naisten Suomi-sarja
- II divisioona
- A-tytöt SM
- C-tytöt SM
- A-juniorit SM-liiga, A-nuorten Mestis, II−III divisioona
- B-juniorit SM, I−III divisioona
- B2-juniorit SM, I divisioona
- C-juniorit SM, I−III divisioona
Juniorisarjojen ikärajat (kauden alkaessa samana vuonna täyttävät):[15]
- U20 18–20-vuotiaat
- U18 17 vuotta
- U17 16 vuotta
- U16 15 vuotta
- U15 14 vuotta
- U14 13 vuotta
- U13 12 vuotta
- U12 11 vuotta
- U11 10 vuotta
- U10 9 vuotta
- U9 8 vuotta
- U8/kiekkokoulu 7 vuotta ja nuoremmat
Harrastuksen kustannukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lasten jääkiekkoharrastus maksaa keskimäärin 2 985 euroa vuodessa (vaihdellen 10-vuotiaiden tyttöjen 1 880 eurosta 14-vuotiaiden poikien 5 100 euroon). Kilpatasolla jääkiekkoharrastus maksaa keskimäärin 3 545 euroa vuodessa (vaihdellen 10-vuotiaiden tyttöjen 2 080 eurosta 14-vuotiaiden poikien 5 840 euroon). Vuosina 2015–2023 hinta on noussut 30 %.[16]
Jääkiekkokulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmentaja, maailmanmestari Topi Jaakolan mukaan jääkiekkokulttuurissa on hänen aikanaan ollut hyvin epäeettisiä, epäterveitä ja epäkunnioittavia elementtejä. Valmentajat saattavat kohdella pelaajia tylysti, joskus jopa kehottaa mokannutta pelaajaa tappamaan itsensä tai yllyttää nuorta pelaajaa tappelemaan, jotta "tänään hänestä tehtäisiin mies". Pudotuspeleihin on kannustettu lupaamalla, että "voittamalla saa kaupungin parhaat pillut." Pelaajat ovat ihannoineet runsasta alkoholin, lääkkeiden ja irtoseksin käyttöä sekä väkivaltaa, vaikka tutkimusten mukaan vartalokontakti ei ole tehokkain tapa saada kiekko pois vastustajan lavasta. On ihannoitu kärsimyksen kautta selviämistä ja palautekin on ollut virhekeskeistä. Kulttuuria kritisoinut tutkija Mikko Salasuo koki olevansa urheiluelämän ja virkamiesten inhokki. Ilmiötä kritisoinut Alpo Suhonen, ensimmäinen eurooppalainen NHL-valmentaja ikinä, sai kokea olevansa Suomessa vieroksuttu. Uudet sukupolvet ovat Jaakolan mukaan parantaneet jääkiekkokulttuuria, mutta siinä on yhä jäljellä "haitallista perimätietoa".[17]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Suomen jääkiekkoliiton kilpailutoiminnan säännöt.
- Erotuomarien käsimerkit. (PDF)
- Sääntökirja 2006–2010. (PDF)
- Sääntökirja 2010–2014. (PDF)
- Sääntökirja 2014–2018. (PDF)
- Sääntökirja 2018–2022. (PDF)
- Case-Book 2006–2010. (PDF) (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Kansainvälinen sääntökirja 2021-2022 20211203.pdf Dropbox. Viitattu 18.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Jalkapallolla eniten harrastajia Länsiväylä. 28.2.2016. Viitattu 18.12.2021.
- ↑ Täältä jääkiekko on lähtöisin. MTV Uutiset 14.5.2008. Viitattu 1.7.2022.
- ↑ Tiesitkö? Jääkiekolla on syntymäpäivä - keskeinen sääntö peräisin lajin ensimmäisestä ottelusta Iltalehti. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ SJL_Sääntöpoikkeukset 2021-2022.pdf (PDF) dropbox.com. Viitattu 18.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Huvittava näky SM-liigan tulospalvelussa: Tälle kirjainviidakolle kalpenevat Facebook-kirppiksetkin! ”AV, TM, SR, VM” Iltalehti.
- ↑ Infographic: The Most Popular Spectator Sports Worldwide Statista Infographics. Viitattu 16.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Prahan talouskorkeakoulu, Kansainvälisten suhteiden laitos, toukokuu 2005, "Případová studie: Sponzorovat raději hokej nebo fotbal?", [1]
- ↑ Lauri Lehtinen: Jääkiekon MM-kisat ovat olleet historiallisen arvaamattomat – Karri Kivi hämmästelee Kanadan ja Ruotsin esityksiä: ”Pojat eivät varmaan ole tajunneet” Aamulehti. 25.5.2021. Viitattu 7.8.2024.
- ↑ Survey of Players IIHF
- ↑ Merk, Martin: Five new countries join IIHF 26.9.2019. IIHF. Viitattu 13.11.2019. (englanniksi)
- ↑ IIHF - Associations IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ The IIHF’s executive body IIHF. Viitattu 16.10.2009. (englanniksi)
- ↑ Kansainvälinen jääkiekkoliitto sai uuden puheenjohtajan – Rene Faselin 27 vuoden ajanjakso päätökseen mtvuutiset.fi. 25.9.2021. Viitattu 5.1.2022.
- ↑ Kilpailusäännöt 2021 – 2022 (PDF) (s. 16) Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 28.4.2022.
- ↑ Jättiselvitys julki: Urheiluharrastusten hinnat repesivät järjettömyyksiin – suosikkilaji voi maksaa perheelle jopa 100 000 euroa Ilta-Sanomat. 15.3.2023. Viitattu 6.12.2023.
- ↑ Oskari Onninen: Rakkaudesta lajiin (SK 40/2024, sivut 26-30) suomenkuvalehti.fi. 3.10.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hazard, Kaarina & Summanen, Raimo: Lätkä. Kirja urheilusta. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-336-3
- Heiskanen, Benita & Salmi, Hannu (toim.): Kiekkokansa. Helsinki: Teos, 2015. ISBN 978-951-851-642-5
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- IIHF.com. International Ice Hockey Federation, jääkiekon kansallisten liittojen kattojärjestö.
- EuroHockey.com. Eurooppalaisen jääkiekon suurin sivusto. (englanniksi)
- Finhockey.fi. Suomen Jääkiekkoliitto.
- Jatkoaika.com. Suomen suurin jääkiekkosivusto.
- Junnut.com. Suomen suurin juniorijääkiekkosivusto.
- Ylen Elävä arkisto: Jääkiekon säännöt vuonna 1968.