Glyfosaatti

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 26. maaliskuuta 2022 kello 12.05 käyttäjän Zirppeli (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 26. maaliskuuta 2022, perustui tähän versioon.
Glyfosaatti
Tunnisteet
IUPAC-nimi N-(fosfonometyyli)glysiini
CAS-numero 1071-83-6
PubChem CID 3496 ja 59310676
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8NO5P
Moolimassa 169.1 g/mol g/mol
Ulkomuoto Värittömiä kiteitä
Sulamispiste < 234 °C (hajoaa) (< 507 K)
Tiheys 1,7
Liukoisuus veteen veteen 1,2 g/100 ml (25 °C)
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkeliin on nähtävästi valittu yksittäisiä glyfosaatin vaarallisuutta korostavia tutkimuksia jotka eivät välttämättä edusta vallitsevaa tieteellistä käsitystä. Artikkelin tekstissä on puolueellinen sävy.

Glyfosaatti on huoneenlämmössä kiinteää, värittömistä kiteistä muodostuva yhdistettä, jota käytetään tehoaineena rikkakasvien kemiallisessa torjunnassa. Sen kemiallinen kaava on C3H8NO5P ja rakennekaava on HOOCCH2NHCH2PO(OH)2. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä N-(fosfonimetyyli)glysiini ja N-(fosfonometyyli)glysiini. Se on luonnollisesta aminohaposta glysiinistä tehty fosfonaattijohdannainen. Rikkaruohontorjuntavalmisteissa se esiintyy erilaisina suolamuotoina (esim. isopropyyliamiini- tai kalium-). Glyfosaattia sisältäviä valmisteita myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä Rambo ja Keeper.

Glyfosaatilla on EU:n alueella vuoden 2022 loppupuolelle asti voimassa oleva hyväksyntä, joka perustuu jäsenmaiden asiantuntijoiden ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arviointeihin.[1] Valmisteet vaativat erillisen arvioinnin/hyväksynnän jäsenmaan tasolla. Osassa EU-maista hyväksytään vain ammattikäyttöön tarkoitettuja glyfosaattivalmisteita[2] ja esimerkiksi Hollannissa aineen käyttö kotipuutarhoissa on kiellettyä.[3]

Suomessa glyfosaatti on eniten käytetty tehoaine rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuissa kasviensuojeluaineissa (valmisteita), joita on Tukesin mukaan on yhteensä noin 40.[1] Glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa.[4] Suomessa astui vuoden 2018 kevättalvella voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia.[5] Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan kuluttajille myytäviä glyfosaattituotteiden käyttöön ei tarvita erityissuojaimia, mutta tarvittaessa on käytettävä esimerkiksi käsineitä[6]. Suomessa useat kunnat ovat päättäneet olla käyttämättä glyfosaattipohjaisia rikkamyrkkyjä. Glyfosaatin sijasta on rikkakasvien torjunnassa käytetty kuumavesipesureita ja liekitystä.[2] Noin sata-asteinen vesi tuhoaa rikkakasvit noin neljäksi viikoksi[7]. Kuumaan veteen lisätään maissisokeria jotta neste vaahtoaisi, jolloin vaahto ehtii vaikuttaa kasviin pitempään kuin pelkkä neste. Täysin myrkytön kuumavesi-maissisokerikäsittely on glyfosaatilla myrkyttämistä kalliimpaa, koska Suomen olosuhteissa kuumavesikäsittely täytyy tehdä kolmesti kesässä.[8] Suomalaisessa maanviljelyksessä ainetta käytetään juolavehnän torjunnassa, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia käytetään viljan tuleennuttamiseen, mutta Suomessa se on kiellettyä.[2]

Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua myrkyllisiä höyryjä, jotka sisältävät typen ja fosforin oksideja. Glyfosaatti syövyttää rautaa ja galvanoitua terästä.[lähde? ]

Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) asettama puolueeton asiantuntijaryhmä kävi vuonna 2015 läpi siihen asti julkaistut tuhat tieteellistä tutkimusta, joiden perusteella se päätyi pitämään glyfosaattia DNA-mutaatioita aiheuttavana ja todennäköisesti myös syöpävaarallisena aineena[9][10]. Virallisessa EU-arvioinnissa jäsenmaiden asiantuntijat ja EFSA totesivat, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa.[11][12]

Toimintamekanismi

Glyfosaatti vaikuttaa kasveihin, mikrobeihin ja sieniin, mukaan lukien ihmisen suoliston mikrobit. Glyfosaatti estää kasvavien kasvien kasvun estämällä proteiinisynteesiä. Kasvit tuottavat aromaattisia aminohappoja – fenyylialaniinia, tyrosiinia ja tryptofaania – sekä muita välttämättömiä yhdisteitä sikimaattireitin kautta. Glyfosaatti kiinnittyy entsyymiin nimeltä 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja fosfoenolipyruvaatin synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla korismaattia. Näin käy, koska glyfosaatti muistuttaa kemiallisesti fosfoenolipyruvaattia ja röntgensädekristallografisen kiderakenteen mukaan tukkii sen sitoumiskohdan entsyymissä. Korismaatti on aromaattisten aminohappojen välttämätön lähtöaine, ja niitä ilman kasvi ei voi kasvaa. Ihmisellä, muilla nisäkkäillä ja esimerkiksi mehiläisillä ei ole sikimaattireittiä, mutta osalla niiden suolistobakteereista on kyseinen aineenvaihduntareitti. On havaittu että glyfosaatti vaikuttaa epäsuorasti haitallisesti mehiläisten immuunijärjestelmään niiden suolistobakteerien kautta. tämä altistaa mehiläiset infektioille ja tappaa niitä. Tutkijat suosittelevat lisätutkimuksia siitä onko glyfosaatilla mikrobiomin haittavaikutuksia myös muille eläimille ja ihmisille.[13]

Glyfosaatti vaurioittaa kaikkia kasvilajeja niiden ollessa alttiissa vaiheessa. Glyfosaatin aiheuttamat vauriot tulevat näkyviin viipeellä, joka kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon riippuen käsittelytavasta sekä vallitsevista sää- ja muista ympäristötekijöistä.[14]

Rikkakasvit voivat tulla kuitenkin resistenteiksi glyfosaatille seuraavilla tavoilla:

  • Niiden EPSPS-geenissä tapahtuu mutaatio.
  • Ne kehittyvät sellaisiksi, että glyfosaatin kuljetus kasvin sisällä on vähäisempää.
  • Niiden perimään tulee useita kopioita EPSPS:n geenistä, jolloin entsyymin synteesi on runsaampaa.

Geenimuunneltuihin viljelykasveihin on voitu saada resistenssi siirtämällä bakteeriperäinen glyfosaattia hajottavan entsyymin geeni tai bakteeriperäinen EPSPS-geeni (bakteerin EPSPS ei ole herkkä glyfosaatille) tai kasviperäinen EPSPS-mutanttigeeni (ei herkkä glyfosaatille).[15]

Terveysvaikutukset

Altistuminen

Suurin mahdollisuus altistumiselle on glyfosaattivalmisteita käyttävillä henkilöillä (maanviljelijät, puutarhurit, puistotyöntekijät ja huoltomiehet), mikä on hallittavissa valmisteen käyttöohjeita noudattamalla. EU:ssa ruiskuttajien altistumisen turvallinen taso (AOEL - Acceptable Operator Exposure Level) on asetettu toksikologisten tutkimusten ja altistusmallinnusten perusteella tasolle 0,1 mg/kehonpaino/päivä.[16] Toisen näkemyksen mukaan kotipuutarhurit ovat olleet suurimmassa terveysvaarassa, koska heitä ei ole ohjeistettu suojavaatteiden ja -käsineiden käyttöön[17].

Osa viljelmille ruiskutettavasta glyfosaatista voi väärin käytettynä päätyä pellon läheisten kaivojen veteen, mitä pyritään ehkäisemään pohjavesirajoituksella. Suomessa kasvinsuojeluaineet kuuluvat pohjavedelle vaarallisiin aineisiin, joita ei saa päästää pohjaveteen (> 0,1 µg tehoainetta/L).[18][19]

Maaperään jääneitä jäämiä voi kulkeutua myös kasvinosiin, jotka on tarkoitettu ihmisravinnoksi tai rehuksi. Tämän vuoksi EU:ssa valvotaan ruokatuotteiden kasvinsuojeluaineiden jäämiä. Enimmäismääräraja (MRL) on asetettu sellaiselle tasolle, ettei toksikologisten tutkimusten ja riskinarvioinnin perusteella pitäisi syntyä haittavaikutuksia. Mikäli MRL-rajat ylittyvät, tuotteet poistetaan myynnistä.[20]

EFSA on asettanut ravinnon sisältämälle glyfosaatin päiväsaannille enimmäisraja-arvon (ADI - Acceptable Daily Intake) 0,5 milligrammaa painokiloa kohden.[11][21]

Suomen Turvatekniikan keskus on suosittanut, että glyfosaatilla käsitellyt puistot ja pihat pitäisi merkitä ja että lasten ei pitäisi oleskellä niissä ennen kuin ruiskutuksesta on kulunut viikko[22].

Viranomaisten kannat

WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin "todennäköisesti karsinogeeniseksi ihmisille". Syöpävaarallisuusluokittelu perustui rajalliseen näyttöön syöpävaarallisuudesta ihmiselle mutta eläinkokeista saatuun riittävään näyttöön aineen yleisestä syöpävaarallisuudesta. IARC:n arvio perustui puolueettomien asiantuntijoiden laatimaan tutkimuskatsaukseen. Tutkimuksia oli yhteensä noin tuhat, ja osa niistä käsitteli työssään glyfosaatille altistuvia ja osa oli koe-eläintutkimuksia, joissa tutkittiin pelkän glyfosaatin vaikutusta ilman torjunta-aineissa käytettyjä lisäaineita.[23][10]

Maailman terveysjärjestö (WHO) totesi toukokuussa 2016, että ravinnon kautta glyfosaatille altistuminen on niin pientä, ettei syöpäriskiä ole.[24] Sen mukaan syöpäriskin kohoamiseen johtava annos olisi lähes kilon paketti 72-prosenttista glyfosaattia viikoittain. IARCin arvioinnin jälkeen on ilmestynyt uusia tutkimuksia, joiden mukaan minkään suuruinen glyfosaattiannos ei lisää syöpiä.[25]

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi marraskuussa 2015 tiedotteen, jonka mukaan viraston omat ja Euroopan maiden käyttämät asiantuntijat ovat yhtä lukuun ottamatta yksimielisiä siitä, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta syöpää, ei vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) maaliskuussa 2017 valmistuneen arvioinnin mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää eikä mutaatioita[26] edes sitä ruiskuttaville viljelijöille[25]. Silmiin roiskunut glyfosaatti voi kuitenkin aiheuttaa vakavia silmävaurioita. Aine on lisäksi myrkyllinen vesistöjen eliöstölle.

Tutkimukset

Washingtonin yliopiston tutkimusryhmä laati vuonna 2018 tähän asti laajimman tutkimuskatsauksen glyfosaatin käytön vaikutuksesta non-Hodgkinin lymfooma -nimisen imukudossyövän esiintyvyyteen. Katsauksessa käytiin läpi vuosina 2001–2018 julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia, joihin osallistui yhteensä 54 000 maanviljelijää. Tuloksena oli, että glyfosaatille altistuvat maanviljelijät sairastuvat imukudossyöpään noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muu väestö.[27][28]

Ympäristövaikutukset

Vaikutukset mehiläisiin

Akuutit vaikutukset

EU-arviossa käytetyissä tutkimuksissa tehoaineen LD50-arvo määritettiin tasolle 100 µg/L ruoan kautta annosteltaessa ja tasolle > 100 µg/L (ei tarkkaa arvoa) kosketusaltistuksessa [12].

Krooniset ja epäsuorat vaikutukset

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tavanomaisella glyfosaattialtistuksella on haitallisia vaikutuksia mehiläisten keskushermostoon[29]. Glyfosaatin kanssa käytettävät apuaineet, kuten polyetoksyloitu talialkyyliamiini (POEA) saattavat olla vieläkin myrkyllisempiä.[30]

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan glyfosaatti on myrkyllistä osalle mehiläisen suolistomikrobeista. Köyhtynyt mikrobiomi heikentää mehiläisten immuunijärjestelmää, mikä tappaa mehiläisiä. Ei tiedetä esiintyykö vastaavaa glyfosaatin aiheuttamaa suolistomikrobiomin häiriintymistä muilla eläimillä ja ihmisillä.[13]

EU-arviointiin toimitetussa kenttäkokeessa tutkittiin glyfosaatin vaikutusta mehiläisten varhaisiin kehitysvaiheisiin, mutta merkittäviä vasteita ei saatu esille edes korkeimmassa testipitoisuudessa (301 mg glyfosaattia/L sukroosiliuosta).[lähde? ]

Vaikutukset maaperään

Pysyvyys

Suomalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että glyfosaatin puoliintumisaika pintamaassa on kasvukaudella 8–55 vuorokautta ja talvella 7–8 kuukautta[22]. Suomessa vuonna 2009 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA säilyvät maaperässä pitkään erityisesti viileinä vuodenaikoina. Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa ei eroa kesäisin kirjallisuudessa esitetyistä tyypillisistä arvoista, mutta maan jäähtyessä hajoaminen hidastuu ja pysähtyy käytännössä kokonaan talven ajaksi.[31]

Glyfosaatti hajoaa hitaammin vähäfosforisessa maaperässä, syyskäsittelyn jälkeen (lämpötilasta riippuvaista) ja kyntämättömillä pelloilla, joissa se ei sekoitu yhtä tehokkaasti maaperään. Glysofaatti kulkeutuu merkittävästi kasvien juuristoon.[31]

EU-arvioinnissa käytössä olevissa laboratoriotutkimuksissa tehoaineen puoliintumisaika oli 3,7–160,5 vuorokautta (n=15, normalisoitu 20 °C) ja kenttätutkimuksissa vastaavasti 5,7–40,9 vrk (n=8). AMPA oli puolestaan pysyvämpää laboratoriossa 30,5–300,9 vrk (n=9, normalisoitu 20 °C) ja kenttätutkimuksissa 283,6–633,1 vrk (n=5).[12] Riskinarvioinnissa käytetään Jokioisten säähistoriaa (20 vuoden ajalta) ja Arrheniuksen yhtälöä, jotta normalisoidut puoliintumisajat saadaan vastaamaan realistisia olosuhteita.[lähde? ]

Haitallisuus maaperäeliöille

Turun yliopiston tutkija Irma Saloniemen mukaan glyfosaatin vaikutus bakteereihin ja sieniin voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia maataloudelle, koska hyvässä viljelymaassa on aina runsaasti maan laatua parantavia mikrobeja ja niiden tuhoaminen voi pitkällä aikavälillä köyhdyttää maaperää. Jos maaperä halutaan säilyttää viljavana ja saada pitkänkin ajan kuluttua kunnolliset sadot, on glyfosaatista päästävä eroon tai ainakin laajamittaisesti vähennettävä sen käyttöä. Saloniemen mukaan glyfosaatti on kuitenkin välittömiltä vaikutuksiltaan monia muita torjunta-aineita turvallisempi. Hänen mukaansa glyfosaatin "turhanaikainen viihdekäyttö" kotipuutarhoissa ja rantojen siivoamiseen tulisi lopettaa saman tien.[32]

Luonnonvarakeskuksen, Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa on havaittu että glyfosaatin jäämät maaperässä saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvua, ja että glyfosaattia ja sen hajoamistuotetta AMPAa jää käsittelyn jälkeen eniten muokkaamattomaan pintamaahan [33].

EU-arvioinnin standardien mukaisissa kokeissa glyfosaatilla tai AMPA:lla ei ollut kuitenkaan merkittäviä vaikutuksia (< 25 %, 28 vrk aikana) maaperän mikrobitoimintaan (typen ja hiilen mineralisaatio), edes epärealistisen suurilla annosmäärillä (23 kg glyfosaattia/ha). Vastaavasti, haitallisuus muille testatuille maaperäeliöille (lierot, punkit, hyppyhäntäiset) oli hyvin vähäistä, eli vasteiden aikaansaamiseksi tarvittiin erittäin korkeita pitoisuuksia.[lähde? ]

Vaikutukset vesieliöihin

Glyfosaatti ja AMPA sitoutuvat maahan hyvin, joten valumavesiin niitä kulkeutuu vain vähän [12]. Runsaasti fosforia sisältäviltä pelloilta glyfosaatti huuhtoituu helpommin, sillä nämä aineet sitoutuvat samoille maaperän sitoutumispaikoille [31].

Kritiikki avoimuuden puutteesta

Europarlamentaarikot ovat arvostelleet viranomaisia siitä, että ne perustivat näkemyksensä glyfosaatin valmistajien teettämiin salaisiin tutkimuksiin, joita ne eivät suostuneet luovuttamaan kokonaisuudessaan edes glyfosaatin myyntiluvasta päättäville europarlamentaarikoille[25][34]. Neljä europarlamentaarikkoa haastoi Euroopan elintarviketurvallisuusviraston oikeuteen vuonna 2018, ja EU:n tuomioistuin päätti vuoden 2019 maaliskuussa, että viraston on julkistettava tutkimukset[34].

Euroopan komission väitettiin vuonna 2010 pimittäneen tietoa glyfosaatin mahdollisista haitallisista terveysvaikutuksista[35]. Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistava Monsanto, samoin kuin sen vuonna 2018 ostanut saksalainen kemikaalijätti Bayer, on kiistänyt johdonmukaisesti tuotteidensa voivan aiheuttaa syöpää ja sanonut tutkimusten osoittaneen ne turvallisiksi[36].

Maataloustuottajien keskusliiton mukaan glyfosaatin käytön kieltäminen johtaisi todennäköisesti maatalouden tuottavuuden laskuun[35].

Oikeusjutut ja korvaukset

Kaksi yhdysvaltalaista oikeusjuttua on päätynyt siihen, että kasvintorjunta-aine RoundUp, jonka aktiivinen ainesosa on glyfosaatti, on aiheuttanut kantajilleen syövän, jonka johdosta kantajille on tuomittu suuret vahingonkorvaukset.

Kalifornialaisen tuomioistuimen valamiehistö määräsi toukokuussa 2019 Bayerin omistaman Monsanton maksamaan yli kahden miljardin dollarin korvaukset syöpään sairastuneelle pariskunnalle. Pariskunta oli haastanut yhtiön oikeuteen, koska katsoi, että syövän aiheutti glyfosaattipohjainen Roundup-valmiste. Valitustuomioistuin (Alameda county supreme court) alensi kuitenkin pariskunnalle maksettavat korvaukset 86,7 miljoonaan dollariin. Korvaukset alentanut oikeus totesi, että tapauksessa oli "selkeää ja vakuuttavaa näyttöä siitä että Monsanto pyrki estämään, estämään tai vääristämään tieteellistä tutkimusta ja siitä johtuvaa tieteellistä tutkimusta". [https://www.washingtonpost.com/business/2019/07/26/judge-cuts-billion-award-couple-with-cancer-million-roundup-lawsuit/ ] [1]

Toisessa oikeusjutussa todettiin, että tappavan non-hodgkinin lymfooman oli kantajalle aiheuttanut glyfosaatti ja muut RoundUp:in ainesosat. Valitusoikeus pysytti johtopäätöksen, jonka mukaan RoundUp oli kantajan Dwayne Johnsonin sairauden syynä. Kantajalle elokuussa 2018 määrättyä 289 miljoonan dollarin korvausta pienennettiin 20.7.2020 kuitenkin 20 miljoonaan dollariin. [https://www.chemistryworld.com/news/appeals-court-cuts-damages-further-in-glyphosate-cancer-case/4012188.article].

Bayer kertoi heinäkuussa 2019, että yhtiötä vastaan on nostettu Yhdysvalloissa yli 18  000 glyfosaattia koskevaa oikeusjuttua. Niissä kantajat väittävät glyfosaatin aiheuttaneen heille vakavia sairauksia, kuten syöpää. Bayer sanoi tiedotteessaan aikovansa puolustautua oikeudessa voimakkaasti.[1]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000 savonsanomat.fi. Savon Sanomat. Viitattu 4.8.2019.
  2. ↑ a b c Ihmiset huolissaan kiistellyn torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksista: "Olisin toivonut, että jos tällaisia aineita tänne tuodaan niin olisi asiasta ilmoitettu" Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2019.
  3. ↑ Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi: Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä. Helsingin Sanomat, 22.6.2015, s. A 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2015.
  4. ↑ Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve" Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2019.
  5. ↑ Kari Ikävalko: Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä Yle Uutiset. 26.9.2016. Arkistoitu Viitattu 11.8.2018.
  6. ↑ Huoli Suomen yleisimmän rikkakasvimyrkyn glyfosaatin turvallisuudesta kasvaa – viljelijät eivät panikoi, vaikka kielto voi olla kohta edessä Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
  7. ↑ Korvaako vanha puutarhaniksi rikkakasvien torjunta-aineet? Suomalainen kuumavesikone on jo kaupunkikäytössä – "Kemikalisoitumisen vähentämiseen pitäisi ponnistella kaikin tavoin" Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
  8. ↑ Reuters: Saksa kieltämässä rikkakasvimyrkky glyfosaatin Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2019.
  9. ↑ Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  10. ↑ a b IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) 2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  11. ↑ a b Glyphosate: EFSA updates toxicological profile 12.11.2015. EFSA. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  13. ↑ a b Warren Cornwall: Common weed killer—believed harmless to animals—may be harming bees worldwide Science. 24.9.2018. AAAS. Viitattu 4.9.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Rikkakasvien torjunta-ainevioitukset. Metsäntutkimuslaitos.
  15. ↑ Todd A. Gaines ym.: Gene amplification confers glyphosate resistance in Amaranthus palmeri. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 14.12.2009. National Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
  16. ↑ EU Pesticides database - European Commission ec.europa.eu. Viitattu 25.1.2020.
  17. ↑ Monsanto joutuu maksamaan avioparille kaksi miljardia dollaria korvauksena Roundupin aiheuttamasta syövästä – tuhansia hakemuksia jonossa Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
  18. ↑ Pohjavesirajoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Viitattu 23.1.2020.
  19. ↑ Finlex. Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle… 1022/2006 finlex.fi. Edita Publishing Oy. Viitattu 25.1.2020.
  20. ↑ Kasvinsuojeluainejäämät Ruokavirasto. Viitattu 23.1.2020.
  21. ↑ Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  22. ↑ a b Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa 21.5.2015. Tukes. Viitattu 25.5.2016.
  23. ↑ Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  24. ↑ Joint FAO/WHO meeting on pesticide residues residues, Summary report (pdf) 16.5.2016. WHO. Viitattu 16.3.2016. (englanniksi)
  25. ↑ a b c Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 4.7.2017.
  26. ↑ Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA 15.3.2017. ECHA. Viitattu 16.3.2017. (englanniksi)
  27. ↑ UW study: Exposure to chemical in Roundup increases risk for cancer. University of Washington 13.2.2019. (englanniksi)
  28. ↑ Exposure to Glyphosate-Based Herbicides and Risk for Non-Hodgkin Lymphoma: A Meta-Analysis and Supporting Evidence. Science Direct (englanniksi)
  29. ↑ Effects of field-realistic doses of glyphosate on honeybee appetitive behaviour. ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 10.7.2015. (englanniksi)
  30. ↑ Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu – Syöpävaarallisuudesta kiistellään Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2016.
  31. ↑ a b c Glyfosaatin käyttäytyminen peltomaassa ja pellon fosforitason vaikutus siihen Pirkko Laitinen 2009 (Väitöstiedote)
  32. ↑ Tutkija: Rikkaruohomyrkky glyfosaatti köyhdyttää maaperää Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2019.
  33. ↑ Glyfosaatti häviää hitaasti suomalaisesta viljelymaasta Luonnonvarakeskus. Viitattu 30.1.2020.
  34. ↑ a b Glyphosate: EU agency must release censored study, court says dw.com. Viitattu 25.3.2019.
  35. ↑ a b Glyfosaatti ratkaisusta ongelmaksi, Maataloustuottajien keskusliitto 2.12.2015. (arkistolinkki)
  36. ↑ Syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset – yritys puolustaa sinnikkäästi tuotettaan. Yle uutiset 11.8.2018.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Glyfosaatti.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Glyfosaatti&oldid=20382625”