Euroalue

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. lokakuuta 2024 kello 18.13 käyttäjän 2001:14ba:6a5e:2f00:50d2:916a:efa7:f258 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  Euroalueeseen kuuluva EU-maa
  Euroa käyttävä kääpiövaltio, joka ei ole EU:n jäsenmaa
(Andorra, Monaco, San Marino, Vatikaanivaltio)
  Euroa käyttävä valtio, joka ei ole EU:n jäsenmaa
(Montenegro, Kosovo)
  Bulgaria, joka on liittymässä euroalueeseen
  Tanska, jonka ei tarvitse liittyä euroalueeseen
  EU:n jäsenmaat, jotka eivät kuulu euroalueeseen
(Ruotsi, Puola, Tšekki, Unkari, Romania)

Euroalue on niistä Euroopan unionin jäsenmaista käytettävä nimitys, jotka ovat ottaneet euron käyttöön yhteiseksi rahakseen. Toisinaan käsitteellä voidaan viitata kaikkiin EU:n jäsenmaihin kokonaisuutena.[1] Euroalueeseen valuuttayhteisönä kuuluu 20 EU-jäsenvaltiota.[2] Euroalueeseen kuuluvat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro.

EU:n jäsenvaltioiden odotetaan liittyvän euroalueeseen, lukuun ottamatta Tanskaa, joka sai oikeuden pidättyä euron käyttöönotosta, sillä se oli jäsen jo ennen Maastrichtin sopimusta. Ruotsi muodostaa tästä kuviosta mielenkiintoisen poikkeuksen. Ruotsista tuli EU:n jäsen vasta Maastrichtin sopimuksen solmimisen jälkeen, mikä velvoittaa Ruotsia liittymään euroalueeseen heti, kun maa täyttää vaadittavat ehdot.[3] Sääntöjen mukaan maan pitäisi ensin kuulua valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Siihen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista ja näin ollen Ruotsi on laillisen 'porsaanreiän' avulla välttänyt euroalueeseen liittymisen. Neljä EU:hun kuulumatonta kääpiövaltiota – Monaco, Andorra, San Marino ja Vatikaanivaltio – ovat tehneet EU:n kanssa sopimuksen, että ne saavat käyttää euroa valuuttanaan. Myös Kosovo ja Montenegro käyttävät euroa valuuttanaan.

Historia

Synty

Euroalue syntyi yhdentoista EU-maan laajuisena ja on laajentunut vähitellen sitä mukaa kuin muita jäsenmaita on liittynyt mukaan. Edellytyksenä euroalueeseen liittymiselle maat ovat allekirjoittaneet Maastrichtin sopimuksen ja näin sitoutuneet sopimuksessa euron arvon ylläpitämiseksi määriteltyihin vakauskriteereihin (katso lähentymiskriteerit). Euroalueen maiden rahapolitiikkaa hoitaa Euroopan keskuspankki (EKP).

1. tammikuuta 1999 alkaen euro on ollut virallinen valuutta Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Suomessa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa.[4]

Vaikka eurosta tuli virallinen valuutta 1. tammikuuta 1999, se toimi vuoden 2001 loppuun ainoastaan tilivaluuttana. Käteisenä kussakin euromaassa käytettiin vielä kansallisia valuuttoja 1. tammikuuta 2002 asti, jolloin eurosetelit ja -kolikot tulivat käyttöön ja korvasivat muutaman viikon siirtymäajan kuluessa kansalliset käteisrahat.

Laajentuminen

Euron käyttöönoton jälkeen euroalue on vähitellen laajentunut alkuperäisistä 11 valtiosta siten, että vuonna 2023 euro oli valuuttana käytössä 20 Euroopan unionin valtiossa sekä useilla EU:n ulkopuolisilla alueilla. Tanskaa lukuun ottamatta kaikkien EU-maiden odotetaan ennen pitkää ottavan euron valuutakseen.

Euroalue taantumassa

Vuosien 2008–2009 taantumalla oli vaikutusta myös euroalueen talouteen. Kreikan velkakriisi johtui siitä että hyvin erilaiset maat yhdistettiin yhteen valuutta-alueeseen[5]. Kreikka nautti euroalueeseen liittymisen myötä huomattavasti aikaisempaa matalammista koroista[6], kun sijoittajat ajattelivat että osana euroaluetta rahan lainaaminen Kreikalle on yhtä vähäriskistä kuin rahan lainaaminen Saksalle.[7] Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona.[8][9]

Europolitiikan kritiikki

Syyskuussa 2012 julkaistiin saksalaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen manifesti ”Vaalivaihtoehto 2013” europolitiikkaa vastaan. Moni huomattava taloustieteilijä, toimittaja ja yritysjohtaja otti kantaa manifestin puolesta.[10] Ryhmän mukaan euroalue ei sovellu valuutta-alueeksi vaan ajaa eteläisen Euroopan valtiot vararikkoon.[11] Bernd Lucken mukaan tärkeintä olisi saada eteläiset maat pois eurosta.[12]

Ranskan Kansallinen liittouma -puolue halusi luopua eurosta vuonna 2017.[13]

Euroalueen valtiot

Euro on virallisesti käytössä 20 Euroopan unionin valtiossa. Maantieteellisen Euroopan ulkopuolella myös Ranskan merentakaiset departementit Guadeloupe, Martinique, Ranskan Guayana ja Réunion käyttävät euroa valuuttanaan ja kuuluvat viralliseen euroalueeseen.

1. tammikuuta 1999 euron käyttöön ottaneet valtiot:[4]

Vuoden 1999 jälkeen tapahtuneet euroalueeseen liittymiset:

Lähitulevaisuudessa euron käyttöönottoa suunnittelevat valtiot:

  • Bulgarian on tarkoitus ottaa euro käyttöön 1. tammikuuta 2025.[24]
  • Romanian on alustavasti tarkoitus ottaa euro käyttöön 1. tammikuuta 2029.[25]

Euron käyttö EU:n ulkopuolella

Valtiot, jotka käyttävät euroa sopimusten nojalla

Myös Monacon, San Marinon ja Vatikaanin valuuttana on ollut 1.1.2002 alkaen euro, vaikka ne eivät olekaan EU:n jäseniä. Nämä maat voivat myös lyöttää omia eurokolikoitaan, joiden kääntöpuolella on niiden omat kansalliset tunnukset. Euron käyttö ja kolikoiden lyöntioikeus näissä maissa perustuvat aiempiin EU:n jäsenmaiden (Ranskan ja Italian) ja kyseisten maiden välisiin yhteisvaluuttasopimuksiin, joiden pohjalta on neuvoteltu maiden ja EU:n välillä uudet, euroaikaan soveltuvat sopimukset[26]

Andorra käytti valuuttanaan aiemmin rinnakkain Espanjan pesetaa ja Ranskan frangia. Euron käyttöönoton jälkeen myös Andorra siirtyi euroon. Asiasta ei kuitenkaan ollut tuolloin eikä vuosiin sen jälkeenkään sopimusta EU:n kanssa. Toisin kuin Monaco, San Marino ja Vatikaani, Andorra ei sopimuksen puuttumisen vuoksi myöskään saanut lyöttää omilla kansallisilla tunnuksillaan varustettuja eurokolikoita.[26] Andorra solmi euron käyttämisestä sopimuksen EU:n kanssa 30. kesäkuuta 2011 ja sen mukana tilanne virallistui: maa sai alkaa lyöttää omia eurokolikoitaan 1. heinäkuuta 2013 lähtien.[27] Andorra on suunnitellut julkaisevansa omat kolikkonsa maalis–huhtikuussa 2014.[28]

Muut alueet, jotka käyttävät euroa valuuttanaan

Sekä Montenegro että Kosovo eivät ole laskeneet liikkeelle omia valuuttojaan, vaan ovat käyttäneet euroa. Molemmat ovat ennen tätä käyttäneet Saksan markkaa valuuttanaan.[29]

Euroon kiinteästi sidotut valuutat

EU:ssa

ERM II-vaihe:

  • Bulgarian leva (lev) on kiinteästi sidottu euroon (aiemmin Saksan markkaan). ERM II-valuuttakurssimekanismiin Bulgaria liittyi 10. heinäkuuta 2020.[30]
  • Tanskan kruunu kelluu kapeassa vaihteluvälissä euroon nähden, euroa vastustaneesta vuoden 2000 kansanäänestystuloksesta (53 % vastaan, 47 % puolesta)[31] huolimatta. Keskikurssi on 7,46038 kruunua/euro ja sallittu vaihteluväli Euroopan keskuspankin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ± 2,25 prosenttia.[32]

EU:n ulkopuolella

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 97. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
  2. ↑ Euro area 1999 – 2015 Euroopan keskuspankki. Viitattu 27.6.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Euro 6.3.2015. Euroopan komissio. Viitattu 27.6.2016.
  4. ↑ a b Determination of the euro conversion rates 31.12.1998. Euroopan keskuspankki. Viitattu 27.6.2016. (englanniksi)
  5. ↑ https://www.vox.com/2015/7/2/8883129/greek-crisis-euro-explained-video
  6. ↑ https://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/greece/7646320/Greece-why-did-its-economy-fall-so-hard.html
  7. ↑ https://www.theguardian.com/commentisfree/2015/jun/21/greece-in-turmoil-is-euro-to-blame
  8. ↑ Asiantuntija YLElle: Euro kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä Mtv3.fi. 30.11.2011. Viitattu 1.12.2011.
  9. ↑ Is this really the end? 30.11.2011. The Economist. Viitattu 1.12.2011.
  10. ↑ Founders and activists of the political group "Election initiative".
  11. ↑ Günther Lachmann: Anti-Euro-Partei geißelt die Politik der Kanzlerin Die Welt online. 3.3.2013. Viitattu 2.5.2013. Lainaus: "Die Bundesrepublik Deutschland ist in der schwersten Krise ihrer Geschichte. Das Euro-Währungsgebiet hat sich als ungeeignet erwiesen. Südeuropäische Staaten verarmen unter dem Wettbewerbsdruck des Euro. Ganze Staaten stehen am Rande der Zahlungsunfähigkeit." [The Federal Republic is in the gravest crisis of its history. The euro currency area has shown itself to be unsuitable. States in southern Europe are sinking into poverty under the competitive presure of the euro. Whole states are on the brink of bankcruptcy.]
  12. ↑ Southern Europe out of euro says Alternative For Germany BBC Daily Politics. 13.6.2013. Viitattu 16.6.2013.
  13. ↑ https://www.france24.com/en/20170722-frances-far-right-national-front-keep-policy-exit-euro
  14. ↑ Greece now a member of European Economic and Monetary Union 2.1.2001. Euroopan keskuspankki. Viitattu 27.6.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Sloveniasta euroalueen jäsen 2.1.2007. Euroopan keskuspankki. Viitattu 27.6.2016.
  16. ↑ Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto Kyproksessa Euroopan keskuspankki. Arkistoitu 11.9.2007. Viitattu 27.6.2016.
  17. ↑ Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönotto Maltassa Euroopan keskuspankki. Arkistoitu 5.9.2007. Viitattu 27.6.2016.
  18. ↑ Slovakia (1.1.2009 alkaen) Euroopan keskuspankki. Viitattu 28.9.2010.
  19. ↑ Viro (1.1.2011 alkaen) Euroopan keskuspankki. Viitattu 28.9.2010.
  20. ↑ EU: Tervetuloa euroon, Latvia Yle Uutiset. 9.7.2013. Yleisradio. Viitattu 27.6.2016.
  21. ↑ Harala, Samuli: Liettuasta tulee vuodenvaihteessa 19. euromaa – vaihda litit euroiksi helmikuun loppuun mennessä Yle Uutiset. 22.12.2014. Yleisradio. Viitattu 1.1.2015.
  22. ↑ Euro käyttöön myös Liettuassa MTV Uutiset. Arkistoitu 1.1.2015. Viitattu 1.1.2015.
  23. ↑ Enää seitsemällä EU-maalla on oma raha, kuten kruunu ja zloty – Kroatia liittyy tammikuussa euroon keskellä talouden tyrskyjä Yle Uutiset. 12.7.2022. Viitattu 19.7.2022.
  24. ↑ Bulgaria gives up its goal to join eurozone in 2024
  25. ↑ Romania to postpone euro adoption target until 2029
  26. ↑ a b Agreements on monetary relations (Monaco, San Marino, the Vatican and Andorra) Euroopan unioni. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  27. ↑ Monetary agreement between the European Comission and the Principality of Andorra 30. kesäkuuta 2011. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 11.7.2011. (englanniksi)
  28. ↑ De les peces de coure a l’euro propi, el procés d’emissió de moneda a Andorra Bondia. 17.12.2013. (katalaaniksi)
  29. ↑ The euro outside Europe. European Central Bank, 8.3.2024. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  30. ↑ "Official: Bulgaria and Croatia Join the ERM II Exchange Rate Mechanism" Sofia News Agency Novinite. 10. heinäkuuta 2020
  31. ↑ Danes say no to euro BBC News. 28.9.2000. BBC. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)
  32. ↑ Foreign-exchange policy / ERM II Tanskan keskuspankki. Arkistoitu 1.2.2012. Viitattu 6.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kansainväliset
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Euroalue&oldid=22668796”